Taimiska

Minä olen ollut häissä, joissa morsian oli pukeutunut perinteiseen valkeaan hääpukuun, mutta sulhasella ja suurella osalla hääväestä oli kansallispuvut. Sulhanen oli innokas tanhuaja aikoinaan, joten siitä tod.näk. pukuvalinta + tietty pohojalaasuus vaikutti Tutun pariskunnan häissä oli morsiamella muinaispuku ja sulhasella kansallispuku, tyylikästä ja arvokasta sekin. Minusta kansallispuku on ihana juhlapuku ja sen etunahan on juuri se, että se sopii ihan mihin tahansa tilaisuuteen. Itse olen juhlinut kansallispuvuissa niin omat vanhojenpäiväni kuin serkkulikan rippijuhlat ja lukuisia muita tilaisuuksia. Helppoa, kun on aina oikein pukeutunut, kunhan muistaa kansallispuvun tietyt rajoitukset. Suomessa noita pukuja näkee enää niin harvoin ja niillä on niin kovin "keskustalainen" leima, mutta esim. Oslossa toukokuun alussa sekä nuorilla että vanhoilla naisilla näki bunadeja (norj. kansallispuku) ihan kaupunkikuvassa, eikä siis ollut edes kansallispäivä.

Me siivottiin itse. Oltiin juhlapaikalla yötä, mä nousin aamulla yhdeksän maissa laittamaan aamiaisen muille yöpyjille ja aloitin sen jälkeen siivoamisen. Muut auttoivat minkä kykenivät - toiset enemmän ja toiset vähemmän - mutta pääosin siis ihan omin voimin. Tavaraa oli niin hirveästi, ettei ne kaikki mahtuneet edes yhteen autoon, onneksi oli innokkaita "muuttomiehiä" muitakin. Ja meillä oli siis tila käytössä su klo 14 asti, tosin päästiin jo puolenpäivän jälkeen lähtemään kotiin.

En heittänyt omaa enkä heittokimppua, ei siis ollut kimpun heittoa meillä. Mutta olisin voinut heittää oman kimppuni, se nimittäin kuihtui kotona maljakossa kunnes joutui biojätteeseen. Mä en ole mikään kuivakukkien ystävä ja katselen muistellessani kimppua sitten kuvista.

Kamalimmat oli ehdottomasti opiskelukaverini polttarit viitisen vuotta sitten. Kaaso otti meihin (minun lisäkseni kaksi muuta morsiamen opiskelukaveria) yhteyttä kyllä ajoissa, mutta ei missään vaiheessa suostunut pitämään polttaripalaveria, vaikka sen perään kyselimme. Pyysimme häntä kertomaan tarkemmin ohjelmasta ja budjetista, kyselimme missä voisimme auttaa (tehdä jotakin, tuoda tarvikkeita/syötävää/juotavaa, olla apuna suunnittelussa), mutta kaaso sanoi joka kerta että kaikki hoituu ja "ei se budjetti mikään mahdoton ole". Ketään meistä ei juurikaan huvittanut tämän kaiken jälkeen lähteä paikalle, mutta koska tiesimme että ilman meitä polttareissa ei ole kaason ja morsiamen lisäksi kuin jälkimmäisen sisko, emme kehdanneet jäädä poiskaan. Tiesimme että morsiamelle on tärkeää että olemme paikalla. Polttarit pidettiin reilun 200 km:n päässä kotikaupungistani, yksi opiskelukavereista tuli ulkomailta paikalle tuolloin, toinen koukattiin mukaan puolimatkasta - jonne hän oli jo matkustanut junalla 3h. Tähän mennessä olimme saaneet tietää ravintolan ja kellonajan jolloin siellä pitäisi olla + sen, että illalla oltiin menossa saunomaan mökille. Ko. ravintolassa meidän piti saada tarkempi selostus päivän ohjelmasta + siitä budjetista. Kaaso tuli morsiamen siskon kanssa myöhässä paikalle, joten hädintuskin ehdimme tervehtiä ennen kuin morsiankin jo saapui. Hänet oli kotiovelta käynyt ryöstämässä moottoripyöräilijä, jonka kyydissä oli taittunut matka polttaripaikkakunnalle. Ravintolassa söimme, kaaso oli tilannut morsiamelle perinteisen "banaani, kaksi jäätelöpalloa ja kermavaahtoa" -asetelman, siis juuri jotain sellaista mistä olimme muutamissa sposteissa maininneet ettei moista tarvisi olla... Ruokailun jälkeen lähdettiin mökille, minun piti toimia kuskina koska olin autolla liikkeellä eikä kaaso voinut enää ajaa + halunnut jättää autoaan ko. mökille sitten illalla. Vein ensin kaason ja morsiamen siskon mökille "lämmittämään saunaa". Hain muut ja mentiin mökille toteamaan, ettei saunalla oltu edes käyty. Kaaso ja morsiamen sisko maistelivat tekemäänsä boolia ja söivät sipsejä. Saunomisesta oli puhuttu aikaisemmin sen verran, että yritetään saada se hyvissä ajoin "hoidettua", koska meillä muilla oli juna-aikataulujen takia tiukka kotiinlähtöaika. Ei me sinne saunaan kuitenkaan koskaan keritty, kun ensin juotiin sitä boolia ja huudeltiin naapurimökille saunoville miehille (jotka olivat entisiä koulukavereita tms.), sen jälkeen olikin kaason aika tilittää miten morsian oli häntä kiusannut lapsena ja miten hänellä oli alemmuuskompleksi, kun morsian on paremman näköinen kuin hän. Morsiamelle oli myös ostettu pussillinen "kaikenlaista hauskaa", mukaan lukien kyynärvarren mittainen ja paksuinen dildo, joka tietty hienosti mätsäsi samasta pussista löytyvään kukkakuvioiseen suihkumyssyyn... Mökillä oli saunomisen jälkeen ollut tarkoitus syödä iltapalaa, jota sitäkään emme ehtineet saamaan. Ja hassunhauskaa oli tietty sekin, että kuskille ei oltu varattu mitään alkoholitonta juotavaa (vesi ei ollut juomakelpoista ko. paikassa), vaikka kaaso oli luvannut huolehtia kaikesta. Limu tai mehu tai vesi olisi varmasti muillekin ollut paikallaan, ainakin kaason humaltumisasteesta päätellen Kaikeksi onneksi "jouduimme" lähtemään aikataulun niin vaatiessa ja juuri ennen lähtöä kaaso tyrkkäsi jokaiselle käteen lapun, jossa oli hänen tilinumeronsa ja maksettava summa, joka ohjelman - minkä ohjelman?! - määrään nähden oli mielestämme huikea, varsinkin kun mökkikin oli käytössämme ilmaiseksi. Jälkeenpäin asiasta läheteltiin pitkiä sposteja puolin ja toisin, kaaso mm. ilmoitti että hänen mielestään on vähintään kohtuullista että maksamme saman verran kuin kaikki muutkin, koska hän "on nähnyt niin paljon vaivaa polttareiden suhteen ja oli niin ikävääkin, että kaiken vaivannäön jälkeen osa porukasta lähti kotiin kesken illan." Iso riitahan siitä lopulta tuli ja lopputulos oli se, että kaaso ei häissä puhunut meille mitään. Kehtasi vielä pyytää meiltä, että emme puhuisi asiasta morsiamelle mitään, tähän ilmoitimme, että morsian on meidän ystävämme, eikä tulisi mieleenkään pahoittaa hänen mieltään juuri ennen häitä. Mutta joo, näitä polttareita ei kaiken jälkipyykkäyksen kanssa voita kamaluudessaan mikään. Erityisen ikävää oli se, että tunsimme olomme lähinnä vain maksajiksi, kaaso ei yrittänyt missään vaiheessa tutustua meihin sen kummemmin tai huolinut sitä tarjottua apua tai ideoita. Morsian oli itse onneksi tyytyväinen ja se on tietysti pääasia. Melko hirveät oli nekin polttarit, joissa yksi ihminen kumosi kaikkien muiden ideat ja nuiji läpi sellaista, josta morsian veti herneet nenään. Tämä ko. henkilö myös lähti polttareista kesken illan ja vei loput rahamme mennessään! Onneksi ei ollut suuresta summasta kyse, kun oli pienet opiskelijabudjetille sopivat polttarit, mutta sylettihän se! Eli raha-asioihin se kaatuu jos johonkin ja omalle kaasolleni sanoinkin, että ainoa ehdoton määräys on se, että raha-asioista ei tapella. Jos joku sanoo, että on liian kallista, niin sitten keksitään halvempaa. Sain ihanat polttarit ja kaikki paikalla olleet olivat selvästikin puheväleissä vielä häissäkin, joten oletan ettei rahasta tapeltu

Meidän häissä oli 21 lasta, iältään 4vkoa - 11 vuotta ja runsaasti kynttilöitä, hienosti meni. Kynttilöitä oli pöydissä (sekä lehdenmuotoisia että perinteisiä pilaripöytäkynttilöitä ja tuikkuja laseissa), takan reunustalla, buffetpöydässä ja takassa. Tietoisesti mietittiin sellaiset paikat, jossa lapset ei ihan keskenään ole kynttilöiden kanssa tekemisissä.

Mun miehellä oli ihan tavallinen pukupaita, ei edes tultu ajatelleeksi, että hänkin olisi voinut pukeutua pellavaan. Kesähäissä vaalea pellavapuku miehelläkin voisi olla ihana, niitä ainakin löytyy kaupoista, paidoista en osaa sanoa. Ihan pukupaitoja taitaa ainakin olla vaikeampi löytää.

Suudeltiin. Ensimmäisen papin kanssa oltiin sovittu, että suudelman aika on sitten kun on aviopuolisoiksi julistettu, pappi vaihtui ja meidät vihkinyt oli sitä mieltä että jo sormuksen laittamisen jälkeen. Onneksi tuli kuitenkin asia puheeksi just ennen vihkimistä ja niin sitten suudeltiin vasta aviopuolisoina. Ei se mikään pitkä pusu ollut, mutta sai siitä joku kuviakin

Laitan tännekin kuvan ihanaisesta pellavapuvustani. Idean sain MG:n puvuista, tosin omani on melkoisen yksinkertaistettu versio niistä. Alunperin hihat oli tarkoitus tehdä sifongista, mutta ompelijan kanssa päädyimme kuitenkin pellavaan ja ratkaisu olikin erittäin onnistunut. Myös puvun vuori on pellavaa ja niinpä se olikin ihanan viileä ja mukava päällä siitäkin huolimatta, että hiki päässä mentiin mm. letkajenkkaa Päällyskangas löytyi sisustuspuolelta ja on siinä määrin paksua, että puku painoi melko paljon. Tosin painavana kangas laskeutui kauniisti ja vielä loppuillastakaan ei rypistymistä juuri huomannut. Kankaat maksoivat n. 85e, kaula-aukkoa ja helmaa kiertävä satiininauha 5e. Puvun ompeli Kati Koski Helsingistä. *muoks* Kuvakin olis varmaan kiva...

Meillä ei ollut tarkkaa budjettia, oli asioita joista en suostunut tinkimään ja toisia joissa säästettiin mitä pystyttiin. Itse maksettiin kaikki eikä pätkääkään harmita, vaikka en edes ole ihan varma siitä kuinka paljon rahaa oikein meni... Koristeita ym. kun olin hankkinut jo pitkin vuotta ja esim. osa juomista jäi juomatta, mutta tulee varmasti kulutettua omin voimin jossain vaiheessa.

Kelakorttihan se ensimmäiseksi ehti, tänään tipahti postilaatikosta. En uskalla allekirjoittaa sitä vielä, pitää ensin harjoitella oikein kunnolla

Minä ilmoitin kaasolle häitä suunniteltaessa, että yhtään sellaista "nyt tarvitaan hääväen joukosta kymmenen vapaaehtoista" -leikkiä ei saa tulla eikä muutenkaan leikkejä tarvi, mutta jos joku niitä haluaa järjestää, niin se sallittakoon. Niinpä meillä tutustuttiin toisiimme siten, että kaaso ja bestman kyselivät ketkä ovat olleet yhtäaikaa koulussa meidän kanssamme, ketkä ovat kavereitamme facebookissa, ketkä tunteneet morsiusparin yli 30v jne. Lisäksi oli perinteinen kuukausileikki uudella tavalla: kaikki lukutaitoiset lapset kerättiin yhteen ja he arpoivat nimen ja tehtävän ja saivat itse lukea ne ääneen. Minusta suloista! Kivaa oli myös se, että kaikkien häävieraiden nimet olivat arvonnassa mukana, saatiin ihan yllättäviäkin muistajia meille Tehtiinhän me toisistamme myös huomenlahjakuvat. Eli nostettiin pään päälle paperi, johon piti piirtää puolison kuva. Minun tulkintani miehestä näyttää edes jotenkin ihmiseltä... Työkaverini järjestivät pienen ohjelmanumeron, lapset lauloivat, kaaso piti maljapuheen ja bestman puheen. Juuri sopivasti mukavaa ohjelmaa, josta jäi hyvä mieli.

Pidän aina, myös suihkussa ja nukkuessa. Töissä ei kyllä ehkä kannattaisi, koska reilun viikon käytössä ollut sormus näyttää jo nyt ikälopulta kaiken sen kantamisen, pumppukärryilyn, kalusteiden siirtämisen ym. jälkeen. Naarmuja siis jo on, mutta sormuksen malli on valittu niin, että siinä ei ole mitään sellaisia osia jotka aiheuttaisivat vaaratilanteen töissä, joten uskallan ja haluan sitä sielläkin pitää. Leipoa en ole vielä ehtinyt, mutta silloin tietty sormus pois kädestä.

Me juhlimme häitämme Nuuksion majalla puolitoista viikkoa sitten, 3.10. Oli ihanat juhlat! Hääväkeä (me mukaan lukien) oli 71, toteutimme sisustuksen väljästi ja laitoimme pääsaliin vain 60 paikkaa, loput 11 istuivat sivuhuoneessa. Halusimme, että kaikilla on tilaa liikkua ja salissa mahtui toteuttamaan pari pientä ohjelmanumeroakin. Meillä oli liinat ja lasit paikan päältä. Liinat olivat kyllä kalliit, mutta toisaalta todella siistit eikä ollut jälkeenpäin huolta punaviini- tai steariinitahrojen pesemisestä. Bändi mahtui hyvin "buffahuoneeseen", tanssittiin ja laulettiin niin, että mikrofoni kävi tarpeettomaksi parissakin biisissä. Ruoka oli hyvää ja sitä myös riitti. Bändille (6 hlöä) tehtiin lautasannokset ja silti jäi vielä pääruokaa niin, että loput syötiin iltapalalla itsetehdyn pastasalaatin kanssa. Kakkua saatiin kotiin yhden keskikokoisen synttärikakun verran, todellakin riittävästi siis. Tosin mä olin etukäteen varoittanut, että jos ruoka loppuu kesken, käy kaaso isännän kimppuun. Meillä oli 12 ilmoittautunutta yöpyjää, mutta sovittiin paikan isännän kanssa, että jättää muutamat ylimääräiset lakanat paikalle siltä varalta jos joku vielä päättää jäädä. Pari jäikin, tosin eivät he mitään lakanoita tarvinneet... Yöpymisiä suunnittelevat, muistakaa että aamupala pitää sitten hoitaa itse ja jos kahvia halajatte, se kahvinkeitinkin kannattaa ottaa mukaan. Oli tosi kiva syödä aamupalaa kaikessa rauhassa, kun paikan luovutuskin oli viime vuoden sääntöjen mukaan (jolloin maksettiin varaus) vasta klo 14. Syksyhäissä sekä talo että ympäristö olivat parhaimmillaan, onnittelumaljat nostettiin ulkona ja hääkuva otettiin takapihan vaahteroiden alla, ihanan näköistä! Kaiken kaikkiaan paikka, jota todella voi lämpimästi suositella! Erityisesti lapsillekin sallittuja häitä varten ihan yliveto, kun pihalla on leikkipaikka ja talosta löytyy myös lasten leikkeihin sopiva huone, jossa oli telkkarikin valmiina. Me lainattiin kavereilta PS3, lapset pelasivat ja katsoivat leffoja alkuillasta, aikuiset lauloivat singstaria yöllä.

Me sovittiin pitopalvelun kanssa, että tekevät lautasannokset bändille hääaterian "jämistä", eivät siis laskuttaneet erikseen bändin ruoista. Lisäksi sanoin että saavat vapaasti hakea juomapöydästä juomia ja ottaa iltapalaa siinä vaiheessa kun me muutkin sitä syödään. Järjestely toimi oikein hyvin.