tammikuu09

Tähän muuten kommentoisin sen verran, että meillä ei todellakaan ollut tällaisia kokemuksia, vaan henkilökuntaa oli koko ajan läsnä ja pienintäkin pyyntöä riennettiin toteuttamaan sillä silmänräpäyksellä (myös ohjelmasta vastanneet seremoniamestarit kertoivat samaa)! Sitä paitsi meidän kokemuksemme mukaan henkilökunta oli paitsi ammattitaitoista, myös erittäin ystävällistä, siis enemmänkin kuin asiakaspalveluun kuuluvan peruskohteliaisuuden verran (esim. baarimestarin kanssa juteltiin illan aikana vähän pidempäänkin)... Voihan olla, että osa väestä on tammikuun 2009 jälkeen vaihtunut, mutta yhden huonon kokemuksen perusteella ei välttämättä kannata tuomita suoralta kädeltä

Kopioin tähän vastaukseni tuolta Finlaysonin palatsi -ketjusta, jos et ole sieltä jo huomannut, koska meillä tosiaan oli vuosi sitten oikein mukava siviilivihkiminen, nimenomaan Finlaysonin palatsilla ja nimenomaan sisätiloissa (50 henkeä --> enemmänkin olisi mahtunut): Meillä vihkiminen oli tilassa nimeltään "Ruokasali" (meillä siellä ei syöty lainkaan ) - joka on alla olevassa pohjakartassa numero 3: Tulimme siis sisään tuolta aulasta, jossa lukee "Baari", vihkijä seisoi ikkunaerkkerin edessä, ja saliin oli laitettu tuolit kahta puolta siten, että kävelimme vihkijän eteen keskikäytävää pitkin (vihkijän edessä oli muuten pöytä ja sillä kynttilät). Ja salin sisäänkäynnin oikealle puolelle oli tuotu talon oma piano, jolla soitettiin meidän molemmat häämarssimme sekä yksi muu musiikkiesitys (olimme tilanneet ulkopuolisen pianistin tätä varten). Edit: Lisäyksenä mainittakoon, että mä en näin jälkikäteenkään ajateltuna lähtisi missään tapauksessa järjestämään vihkimistä erilliseen paikkaan, kun tuossa oli juuri se massiivinen etu, ettei tarvinnut haaskata aikaa ja vaivaa siirtymiin (talvivaatteissa ja talvikeleissä olisikin ollut varsinainen ohjelmanumero --> meillä vielä paljon autottomia vieraita) - ja ainakin meidän ja vieraiden mielestä puitteet olivat oikein hienot ja toimivat

^Meillä vihkiminen oli tilassa nimeltään "Ruokasali" (meillä siellä ei syöty lainkaan ) - joka on alla olevassa pohjakartassa numero 3: Tulimme siis sisään tuolta aulasta, jossa lukee "Baari", vihkijä seisoi ikkunaerkkerin edessä, ja saliin oli laitettu tuolit kahta puolta siten, että kävelimme vihkijän eteen keskikäytävää pitkin (vihkijän edessä oli muuten pöytä ja sillä kynttilät). Ja salin sisäänkäynnin oikealle puolelle oli tuotu talon oma piano, jolla soitettiin meidän molemmat häämarssimme sekä yksi muu musiikkiesitys (olimme tilanneet ulkopuolisen pianistin tätä varten).

Kyllä Suomessakin virallisen etiketin mukaan avioparit sijoitetaan erilleen: "Istumajärjestystä laadittaessa noudatetaan mies-nainen-mies-nainen -periaatetta. Morsiusparia lukuunottamatta aviopuolisoita ei koskaan sijoiteta vierekkäin. Jos pöytiä on useita, puolisot sijoitetaan joskus jopa eri pöytäseurueiseen." lähde: http://www.naimakaupat.com/haaopas/haapaiv...majarjestys.php Toisaalta varsinkin juuri häissä tästä säännöstä luistetaan nykyään ihan sujuvasti jopa alan oppaissa: "Etiketin mukaan häiden istumajärjestys poikkeaa tavallisesta siten, että avio- ja kihlaparit voidaan sijoittaa pöytiin myös vierekkäin. Nainen istuu aina miehen oikealla puolella, oli mies sitten daamin oma seuralainen tai muu pöytäkumppani. Jos nainen-mies vuorottelu ei ole mahdollista, ei plaseeraus siihen kaadu." lähde: http://www.amoriini.com/Sivusto/Haaopas/pl.../plaseeraus.php

Meillä seremoniamestarit eivät sentään asuneet eri maissa, mutta kun toiseen kuitenkin oli etäisyyttä sellaiset 600km, niin tilanne oli oikeastaan samanlainen (voitiin pitää vain yksi suunnittelupalaveri ennen häitä) - mutta suunnittelusta ja kaikesta speksaamisesta selvittiin oikein mainiosti ihan sähköpostilla ja puhelimella

Meillä oli vihkiminen ja juhlat saman päivänä, mutta äänestin vihkipäivää, koska nimenomaan se on se päivä, jona me menimme naimisiin ja jota sitten vuosittain juhlistetaan.

Meillä häämarssi kesti muistaakseni 1min 50sek, ja seisoskeltiin vihkijän edessä ainakin viimeinen kolmannes, kun matka oli lyhyt (sisällä juhlatilassa yhdestä salista aulan kautta toiseen ja sen toisen läpi keskikäytävää pitkin vihkijän eteen) - mutta haluttiin kuitenkin kuunnella se kokonaan.

Meillä nämä: - kaunis juhlapaikka - avaimet käteen -palvelu ko. juhlapaikasta - hyvä ruoka + hyvä viini - sijainti kaupungissa - hyvät kulkuyhteydet ja majoituspalvelut - kaikki järjestelyt ja etenkin päätökset hääparin käsissä Edit: toki oli paljon muitakin tooosi tärkeitä asioita, mutta nuo olivat ne ihan pakolliset

Ei mun korsettipukuni ainakaan jättänyt mitään "kamalia raitoja" tai mitään muitakaan jälkiä mun ihooni, vaikka siellä alla ei mitään ollutkaan (ei liivejä, ei korsettia, ei ylipäätään mitään muuta kuin puvun erittäin tukeva ja ihanasti muotoileva korsettiyläosa)! Siis olihan se puvun korsettiosa vuoritettu ja sen verran pehmustettukin, etteivät ne luut suoraan ihoa vasten tulleet Edit: kyllä mulle ainakin olisi tullut pahemmat jäljet ihoon, jos sen puvun oman tiukan korsetin alla olisi ollut vielä toinen erillinen vaatekappale, ihan millainen tahansa mutta varsinkin jokin sellainen kutittava pitsihärpäke, joita hääyöasuiksi mainostetaan... Edit 2: eikä mun miestäni ylipäätään kiinnostanut hääyönä yhtään mikään vaatekappale vaan oma vaimo, ihan mieluiten ilman rihmankiertämääkään

Suomessahan ei mitään erillistä marriage certificatea ole (joskus vihkijä voi sellaisen pyynnöstä tehdä, esim. häämatkahotellia varten, mutta se ei ole virallinen asiakirja) - mutta maistraatista saa virkatodistuksen myös englanniksi, ja kun kerrot maistraatissa, mihin käyttöön virkatodistusta haet, he laittavat siihen tarvittavat tiedot, nimenomaan avioliiton solmimiseen ja nimenvaihtoon liittyen.

^Meillä oli kahvipöydässä erivärisiä sokerimanteleita (joista hääkarkkimmekin oli askarreltu) - eikä ravintolan henkilökunnalla ollut mitään niitä vastaan. Kannattaa joka tapauksessa kysyä juhlapaikasta, koska esim. karkkibuffan järjestämisessä voi olla erityisvaatimuksia (ravintolan astiat vai omat, buffan sijoittaminen tiettyyn tilaan, henkilökunnan vai omien avustajien käyttäminen esillepanossa) - ja mitään yhtenäistä "lakipykälää" ei taida olla, vaan ravintolat noudattavat tällaisissa asioissa omia toimintaperiaatteitaan.

^S-etukortista en joutunut maksamaan, mutta mulla onkin vain "pistekortti", ei maksuominaisuuksia. Sen sijaan maksukorttien osalta Sampo veloitti Visa Electronin uusimisesta muistaakseni jotain 5 euroa, kun taas Nordea antoi uuden Visa-yhdistelmäkortin veloituksetta.

^Ei ehkä vastaa kysymykseen kaikkien kirjoittajien osalta, mutta voi käytännössä olla vaikea kahvitella yhdessä, jos vanhemmat asuvat 700 kilometrin päässä toisistaan (Meillä siis ei ollut kenellekään mitään kihlajaisia, mutta meillä on tosiaan tuollainen etäisyys, ja niinpä vanhempamme, vaikka siis todella pitävät toisistaan, ovat olleet samassa paikassa samaan aikaan vain kolme kertaa, joista yksi oli heidän tutustuttamistilaisuutensa ja yksi meidän häämme... Toisaalta itsekin matkustin 2000 kilometriä, jotta sain kihlasormuksen sormeeni, koska minä ja mieheni asuimme silloin kokonaan eri maissa!)

En tiedä, voiko juhlapaikka edellyttää järjestyksenvalvojan palkkaamista, mutta laissa moista velvoitetta ei ole. Myöskään "huvilupaa" ei ole, vaan kyseessä on ilmoitus poliisille, jos häissä aikoo tarjoilla alkoholia. Lisää alkoholi-ilmoituksesta täällä: http://www.naimisiin.info/yhteiso/index.php?showtopic=15997

Puku häämessuilta. Edes lopullinen päivä ei ollut siinä vaiheessa tiedossa.

Laskutus menee nautittujen juomien mukaan, ja henkilökunnan kanssa voi sopia "rajoituksia", jotta mopo ei karkaa käsistä: avoimeen baariin voi sisällyttää vain tietyt juomat (esim. meillä vain miedot) sekä tietyn käytössä olevan maksimisumman (esim. meillä laskennallisesti viisi juomaa per vieras).

^Jos poikaystäväsi ei kuulu kristilliseen kirkkoon, ette voi mennä kirkossa naimisiin, vaan ainoastaan siunaus on mahdollinen (sen sijaan siviilivihkiminen on maistraatin tai käräjäoikeuden lisäksi mahdollinen myös omalla juhlapaikalla). Ja vain yhdessä maassa naimisiin meneminen riittää; ette itse asiassa voisikaan mennä kahdesti naimisiin (sen sijaan juhlia voi olla vaikka kuinka monet).

^Ai ilmaista? Kyllä jo yhden vuoden kirkollisverolla, siis kahdelta hengeltä laskettuna, saisi parikin siviilivihkimistä virka-ajan ja -paikan ulkopuolella

Kannattaa kuitenkin vähän laskeskella, tuleeko omien juomien viemisestä säästöä, jos paikkavuokra on noin kallis ja siivouksestakin pitää maksaa erikseen... Varsinkin jos pitopalvelu laskuttaa ruuan lisäksi esim. henkilökunnan, astiat ja pöytäliinat erikseen? Vertailun vuoksi meillä siis oli nimenomaan 50 hengen ravintolahäät, joissa kaikki edellä mainitut asiat sisältyivät kerta kaikkiaan erinomaisen ruuan hintaan (kuitenkin vain alle 40 euroa per aikuinen) - ja joissa pelkästään tuolla Hatanpään tilavuokrasta + siivouksesta maksettavalla 1450 eurolla olisi ravintolahinnallakin saanut lähes 60 pulloa viiniä tai melkein 300 olutta/siideriä (eli enemmän kuin 1 viinipullo tai 6 tuoppia per vieras)! Ja juhlittiin myös hienossa kartanomiljöössä keskellä Tampereen kaupunkia

^Niinpä: meillä oli vihkiminen kello 13, ja ennen tanssin alkua oli "vain ruuan kanssa viiniä", mutta eipä kenelläkään näyttänyt tylsää olevan (tanssi siis alkoi vasta ruokailun ja kakkukahvien jälkeen) - eikä sitä alkoholia ylipäätään koko iltanakaan mitään massiivisia litramääriä mennyt

Juu ja kaikkihan toki kuitin kanssa maksavat satunnaisille lapsenvahdeille tai kodin pikkuremppojen tekijöille tai vaatteiden korjaajille tai tutuille hiusten leikkaajille jne. :lol: Joo, meillä oli ammattikuvaaja, jolle maksettiin ihan virallisesti, mutta pointti on, että jos joku tutun tuttu tai sukulainen tekee palveluksen, josta annetaan vähän vaivanpalkkaa, niin johan onkin kammottavaa veronkiertoa

Pelkästään tähän yksityiskohtaan liittyen mainitsen taas kerran, että myös siviilivihkimisessä on ihan samat avioliittolupaukset eli perinteiset tahtomiset ja että siviilivihkimisen voi järjestää muuallakin kuin maistraatissa, myös lauantaina ja vaikka miten hienossa miljöössä kaikkien vieraiden läsnäollessa.

Etiketin mukaan kaikilla näillä on sama asu, mutta tästä voidaan kyllä aivan hyvin joustaa, kunhan bestmanit ja isät eivät pukeudu juhlavammin kuin sulhanen ja kunhan he ovat keskenään samanarvoisissa asuissa. Esim. meidän häissämme sulhasella oli omasta tahdostaan frakki, mutta emme todellakaan odottaneet seremoniamestareiden ja isien hankkivan tai edes vuokraavan sellaisia, joten heillä kaikilla oli tumma puku (joka muuten ihan etiketinkin mukaan kelpaa frakin korvikkeeksi!). Sitä paitsi sulhanen halusikin olla ainoa frakissaan (ihan niin kuin minä morsiuspuvussani...). Väriteeman noudattamisessa tuo monen mainitsema kravatti on kätevä, koska se ei edellytä massiivisia hankintoja mutta luo kuitenkin yhtenäisyyden vaikutelmaa (lähes kaikilta miehiltä kuitenkin löytyy kaapista tumma puku ja valkoinen kauluspaita) - ja jos bestmaneilla ja isillä on vieheet, tämä auttaa myös koordinoimaan kravatin ja kukan värejä toisiinsa

^On se traditio No, meidän häissämme olin päättänyt, etten ottaisi kimppua häävalssiin, ihan tarkoituksella, kun mulla oli jo yhdessä kädessä kannateltavana laahus ja kimppu painoikin aika tavalla - mutta eiköhän vain anoppi ihan hädissään juossut sanomaan, että olin unohtanut kimpun

^Itse laittaisin vielä jotenkin "ja sen jälkeen juhlapaikassa X", mutta ehkä vieraat tosiaan lukevat ohjeet paremmin, jos sinne jätetään noin oleellista tietoa