ninni--}

Meidän äiti reagio asiaan aivan normaalisti. Ei mitään turhia hössötyksiä, vaan ihan normaalit onnittelut. Miehen äiti reagoi kihlaukseemme jo aivan omalla tavallaan (ei pidä minusta lainkaan) eli mökötti asiasta kolme päivää ja naimisiin menosta sanoi vaan, että onhan se parempi avioliitossa, kuin avoliitossa. Appiukko oli erittäin onnellinen ja hyvä ettei rutistanut minusta ilmoja pihalle kun kuuli kihloista ja naimisiin menosta. Miehen vanhemmat ovat täysin uskovaisia (vastustavat homoutta ja naispappeutta, eivätkä hyväksy avoliittoa) mutta olisin odottanut hieman parempaa käytöstä anopilta. Kai se on sitten liikaa pyydetty, että olisi edes kerran elämässään onnellinen poikansa puolesta.

Meille ei tule häihin, kuin lähimmät sukulaiset, mutta jatkoille olen ajatellut kutsua työ kavereitakin.

Meidän häihin on aikaavajaa neljä kuukautta, mutta ei se painajaisia ole hidastanut. Liki koko kesän olen nähnyt painajaisia hääpuvusta, tai vastaavasti kampauksesta. Joko puku ei ole haluamanilainen (tosin se on täysin mahdotonta, koska ompelijani on luotettava, ommellut linnan juhliinkin pukuja) tai kampaus ei koskaan tule valmiiksi ja pitää puoli valmiilla kampauksella mennä kirkkoon.