Toisaalta hyvin helpottunut, että viimeinkin se tapahtui. Toisaalta olin ehkä hieman pettynytkin, että se oli vienyt näin kauan aikaa. Toisaalta ehkä hyvin pieni osa minusta olisi halunnut vastata ei, koska olin todellakin jo asennoitunut siihen, ettei me kaksi koskaan vaihdettaisi sormuksia. Olinkin jo ajatellut, että ellei sormuksia olisi vaihdettu kymmenenteen yhdessäolo vuoteen mennessä niin niitä ei vaihdettaisi sitten ikinä. Tämän negatiivisen tunteen kuitenkin loppujen lopuksi peitti alleen suunnaton ilo, niin suunnaton, että meinasin haljeta onnesta! Eihän sille ihanalle ihmiselle voinut sanoa ei.
