ainiliini

Meillä oli häät Karrlundissa syyskuussa 2009. Silloin vielä yläkerta oli ihan käyttökelpoinen, joskin kutsuissa jo vieraille vihjasimme mahdollisesta viileydestä. Meno oli sen verran lämmintä, ettei ketään tainnut palella. Ihmiset olivat myös hyvin varanneet takit ym. mukaan. Mä pärjäsin koko päivän 3/4 hihaisella bolerolla. Paikka oli kaunis ja yhä edelleen varaisin sen häihini. Kaikki sujui todella mallikkaasti ja saimme upeita hääkuvia, kun kuvaaja oli hääpaikalla mukana. Isäntäväki oli todella avuliasta (äitini tosin valitteli, että välillä vähän liiankin avuliasta/asioihin puuttuvaa). Sopimuspitopalvelun ruoka oli hyvää ja oli ihanaa, kun menuista sai luoda omanlaisensa yhdistelemällä. Ruokaa oli riittävästi, vaikka meillä on suuriruokainen suku (joissakin juhlissa pitopalveluiden varaama ruoka loppunut). Ihanaa myös oli, että sisällä sai polttaa kynttilöitä, mikä ei kaikissa paikoissa ole mahdollista. Ainut miinus oli, että paikasta piti lähteä jo klo 24. Häitä suunnitellessa se ei haitannut, mutta kun limusiini tuli meitä noutamaan, tuntui siltä, että olisihan tässä vielä voinut jatkaa Mutta ehkä se on aina sama tunne. Suosittelen, jos pitää maalaisromanttisista paikoista, mutta kaipaa jotain muuta kuin perus seuraintaloa.

Pappi menisi vaihtoon ja menisin eri kuvaajalle otattamaan huomenlahjakuvani..

Meillä on tällainen diili: minä järjestän parittomat ja mies parilliset hääpäivät. Saa nähdä vaihdetaanko kympin jälkeen toisin päin, että pyöreet luvut menis myös vuorotellen. Eka hääpäivä oltiin Roomassa syömässä Colosseumia vastapäätä. Mies luuli, että olemme lähdössä Helsinkiin ja oli googlettanut mitä siellä kyseisenä vkoloppuna on ja löysi "solmuja parisuhteeseen" -kurssin. Oli sitten ollut ihan huolissaan, että miten jaksaa olla innostunut kurssista, kun minä olin tulevaa niin hehkuttanut. Asiaa ei yhtään helpottanut, että oltiin Helsingissä edeltävä yö ennen lennolle menoa. Lentokentällä rakkaimpani huokaisi helpotuksesta

Komppaan kyllä Hanna 87:a. Ihan kuin ois mun kirjottama kommentti. Tuntuu niin hyvältä ja varmalta ja turvalliselta. En ikinä ennen avioliittoa ajatellut, että rakkaus voisi olla tällaista, tuntua näin syvältä. Ja tuntuu, että aina kun rakastumisen tunne tulee uudelleen se tulee voimakkaammin. Toivottavasti tää on yhtä ihanaa aina (nyt avioparielämää takana 1,5v.)

Meillä meni kaikki häihin liittyvät jutut mukaanlukien varmaan jotain 10000-12000€, eikä kaduta tippaakaan!! Nämä olivat meidän satuhäät ja molemmat ovat todella tyytyväisiä. Ainut mitä meidän häistä olisin vaihtanut, on pappi ja sekin oli ilmainen. Eikä papin tyyliä etukäteen voi tietää, jos ei ole tuttupappia. Sattu huono tuuri

Meillä oli häät Karllundissa ja olemme ihan tyytyväisiä. Paikkahan ei periaatteessa maksa mitään silloin, jos käyttää heidän pitopalveluaan. Toki pitopalveluhinnat ovat vähän korkeammat, kuin yleensä, joten siinä taitavat ottaa "tilavuokran", mutta kuuluuhan siihen sitten myös liinat pöytiin, servetit, astiat ja siivous. Meillä vieraita oli 110 Eikä kaikki pöydät olleet käytössä edes. Tämä nyt vain näkökulmaksi

Meillä oli kans kirja esillä, mutta päivä meni niin vinhaa vauhtia, että kirjasta muistuttelu vähän jäi ja tekstejä ei siis ihan hirveän paljon kertynyt. Taakse kuitenkin suurin osa kirjoitti oman nimensä edes. Jos siis kirjan kanssa uudelleen pitäisi toimia, niin aktiivisemmin siitä pitäisi muistutella ja myös kehottaisi ihmisiä laittamaan kirjoittelemiinsa juttuihin oman nimen mukaan. Olisi kiva tietää kuka mitäkin hauskoja juttuja kirjaan on kirjoittanut. Nyt menee käsiala-analyysiksi..

Kun tultiin kaksi viikkoa häiden jälkeen häämatkalta kotiin, oli tulleissa posteissa yksi kirje meille molemmille yhteisellä nimellä ja myös se kelakortti löytyi pinosta.

Otin miehen nimen, koska molempien nimi on ihan yhtä tavallinen ja yleinen. Minulla ei myöskään ole mitään kummempaa tunnesidettä entiseen nimeeni, joten vaihtaminen ei tuntunut pahalta. Päin vastoin pääsin eroon ehkä vähän ärsyttävästä "onpa nimesi oikein perisuomalainen" -nimiyhdestelmästä.

Niin siis pitää vielä täydentää, että ne mahdolliset kaksi yötä pitää siis olla jossain toisessa beachcomber hotellissa, ettei kukaan syyttele mua väärästä informaatiosta

*mä kompastuin helmoihini häävalssissa, kun mentiin muhun nähden taaksepäin. Onneksi sulholla oli hyvä ote ja kompastuminen naamioitui taivutukseksi (ihan kun niitä valssissa kauheasti olisi). Kukaan vieraista ei ollut tajunnut mitään, mutta mua nauratti niin paljon, ettei tanssista meinannut mokan jälkeen tulla mitään muuta. Muita juttuja ei näin yöaikaan tule mieleen

hymyilin, mutta itku meinasi kyllä samalla tulla. Alttarille kävely oli pahin paikka itkun kannalta, vaikka olinkin samalla maailman onnellisin

Nyt juuri matkalta palanneena mahdollisimman lyhyesti meidän kokemuksista. Me olimme kaksi viikkoa ihan pohjoisessa le Canonnier hotellissa puolihoidolla + häämatkaextrana saimme kolmannen ruoan ilmaiseksi. Eli toisin meiltä puuttui täysihoitoon nähden vain juomat ja välipalamahdollisuus. Ruoat olivat sen verran mittavat, että meille ei tullut missään vaiheessa mieleenkään haluta välipalaa, sitä emme siis kaivanneet. Juomina joimme ruoilla sitä mitä mieli teki (minä kokista ja sulho olutta tai sitten ihan vaan vettä). Muut juomat haimme noin 500m päässä sijaitsevasta kaupasta, mitä me emme kokeneet mitenkään työläänä. Mielenkiinnosta pidin listaa paljonko meillä meni juomiin rahaa ja koko matkan saldo oli noin 130 euroa. Kun huomioi, että täysihoito olisi tehnyt matkan hintaan muistaakseni noin 600 euroa lisää, ei siinä oli MEIDÄN kohdallamme ollut mitään järkeä. Hintatasosta sen verran, että meidän hotellilla pullo (0,33l) olutta maksoi 130mru, 0,33l pullo kokista 80mru, litran vesipullo 80mru ja halvimmat drinkit 350mru. Yksi euro on noin 46 mauritiuksen rupeeta. Kaupassa 1,5l vesipullo maksoi noin 16mru, 1,5l kokista 35mru, 0,33l pullo olutta 24mru ja sitten ostettiin yksi makulikööripullo, josta tehtiin huoneessa omia drinkkejä. Tämä litran pullo maksoi 199mru ja riitti meille koko viikon. Yhdet drinkit ostettiin hotellista, kun teki mieli ja ne oli kyllä niin vettä, kun olla ja voi. Sen jälkeen viimeisetkin mielenkiinnot all inclusiveen katosivat. Ilmat tähän vuoden aikaan eivät olleet mitkään älyttömän lämpimät. Auringon laskettua tarvitsi pitkähiaista (tai minä tarvitsin ). Retkille kannattaa lähteä, mutta hintoja kannattaa kysella muutamastakin paikasta. Me ostettiin oma matkamme rannalta kiertäneeltä mieheltä ja saimme sitä, mistä maksoimmekin, joskin ruoat olivat hieman huonompia, kuin luulimme. Skootterilla kiersimme kahdessa päivässä koko saaren, joten kahdessa hotellissa yöpyminen ei ole mitenkään välttämätöntä saaren näkemisen kannalta. Mutta kukin miten haluaa Noissa Beach Comber hotelleissa (joka meidän hotelli oli) on mahdollista olla 2 yötä jossain muussa hotellissa, jos vaan respaan menee siitä sopimaan. Jos oltaisiin toi vaihtoehto huomattu aiemmin, niin oltaisiin varmaan skootteriretkellämme yövytty jossain muualla, mutta hyvin meni näinkin. Hotelleilla on paljon ilmaista aktiviiteettia, jota me ainakin hyödynsimme. Uima kengät olivat ihan ehdottomat, koska korallipirstaleita on aika paljon. Toki rannalla pärjää ilmankin, mutta eipä tarvinnut huolehtia, että saisi naarmuja jalkapohjiinsa. Paikallista rahaa kannattaa varata mukaan jonkin verran, jos aikoo olla hotellialueen ulkopuolella. Englannilla pärjää hyvin, mutta ranskalla kaikkein parhaiten. Me bongattiin vain kaksi suomalaista pariskuntaa meidän hotellilta ja lapsiperheitäkin oli vain kourallinen. Meillä oli tosi onnistunut loma! Sopivasti rannalla löhöilyä, mutta mukavasti myös muuta. Ai niin ja jos on innostuneita tenniksen pelaajia, niin omat pallot mukaan. Meidän hotellilla mailat ja kenttä oli ilmaisia, mutta pallot piti ostaa kaupasta. Eli jos on muita yhtä innostuneita tenniksen pelaajia, niin eipä niitä palloja sinne kannata mennä ostamaa Eli tässä tää mun tosi "lyhyt" juttu. Arvasin kyllä, että näinhän tässä käy ...

Meillä kuvaajan valinta meni tosi viime hetkille eikä kaikkia vaihtoehtoja ollut enää saatavilla. Joensuulainen Meri-Tuuli kuvasi häämme, oli juhlapaikalla 14-20.30 ja potrettikuvat otettiin ruokailun jälkeen eli sisältyivät tuohon aikaan. Kuva DVD oli kotona meitä odottamassa häämatkan jälkeen, mikä oli ihana yllätys, kun oltiin sovittu maksusta ja toimituksesta vasta häämatkan jälkeisellä viikolla. Yhteensä taidettiin maksaa noin 650€ ja kuvia oli juhlasta noin 330, vihkimisestä noin 80 ja potretteja noin 80. Kaikki olivat käyttökelpoisia eli mitään "huonoja otoksia" ei ollut (ilmeisesti kuvaaja käynyt kuvat jo kertaalleen läpi). Tuohon hintaan sisältyivät myös matkakulut Joensuusta Toijalaan eli Joensuulaiset saavat kuvat edullisemmin. Me oltiin kuviin ja kuvaajan tyyliin kuvata erittäin tyytyväisiä. Etenkin sulho oli ammattikuvaajasta kauhuissaan, mutta Meri-Tuuli kuvasi tosi rentoon tyyliin. Suosittelen!

Meillä homma meni niin, että koska kaasoinani ovat siskoni ja paras kaverini, he tuntevat aika hyvin ystäväpiirini. Annoin heille listan häihin tulevista ihmisistä, jotka mielelläni haluaisin myös mahdollisuuksien mukaan polttareihin, mutta olivat siitä huolimatta vielä pyytäneet muitakin ystäviäni. Nämä ystävät olivat sellaisia, jotka ovat olleet joskus aiemmin elämässäni tärkeitä, mutta ajan myötä yhteydenpito on vähentynyt ja koska häiden vierasmäärä on juhlapaikan suhteen rajallinen, en heitä ollut kutsunut. Ymmärtääkseni heiltä oli yhteyttäottaessa kysytty haluavatko tulla juhlimaan häitäni tällä tavalla ja kaikki tulivat, jotka vuorotöiltään pääsivät. Oli iloinen yllätys nähdä ihania ystäviä pitkästä aikaa ja kaikilla oli hauskaa. Nyt siis olen entistä enemmän sitä mieltä, että polttareihin voi kutsua ihmisiä, joita ei ole kutsuttu häihin. Riippuu niin kovasti tilanteesta ja ainahan kutsuttu voi kieltäytyä kutsusta