Jakkihärkä

Jälkeenpäin voin todeta, että kaksi snapsua tuli yhden tähden Jalmaria sipastua. Eikä ollut ollenkaan huono veto.

Mitäh, meillä ainakin runpali käyttää hääkeikoilla tuplabasarisettiä, eikö muilla sitte ole?

No joo, kyllä se monesti alkuillasta varsinkin saa hääkeikoilla olla hyvinkin tarkkana noiden volumien suhteen.

No tätä just... Vähän eri lähtökohdat kun soitetaan cover-keikkaa tilaajan toiveiden mukaan tai sitten esitetään omia death-metal-hittejä niille onnettomille, jotka ovat raahautuneet kuuntelemaan...

Ja joo, tuntuu olevan tuplabasarisetti enemmistönä ainakin nuoremman polven (~alta 30v) rumpaleilla, soittelee sitten mitä soittelee.

Huvittavinta on se, kun rullailet sitä / niitä 18" subbaria siinä nuorisoseuran talon lavan eteen lattialle. Edessä on yleensä se sukulaisten pöytä jossa ne kaikki mummot ja vaarit istuu. Ne meinaa saada paskahalvauksen kun näkevätkään sen. 7/10 tapauksesta tulee joku heti kyselemään, että tuleeko tuolta ääntä tuolta kaiuttimesta, että voisiko sen viedä jonnekkin muualle.

Siinä sitten selittelemään, että sieltä tulee sen verran ääntä kun me sitä sinne ajetaan ja nuo matalat äänet vaatii vähän isomman pömpelin ja ei sitä oikein muuallekkaan voi laittaa.

Olkoot skobet ja setti kuin iso tahansa niin viimekädessä se on siellä miksauspöydän takana se paljonko niitä ajetaan ulosa ja mikä se volume on.

Joo, kunnon setillä on aina kivempi. Kun romuissa on potkua silleen että pintakaasulla pärjää, niin sehän on vaan hyvä. Alitehosella Taunuksellakin on ikävä vetää jäähallin kokosta asuntovaunua, vaikka se just hommasta selviäisikin.

Toisaalta eipä sitä kannata mitään hevibändia varatakaan, jos tietää, että paikassa on rajoituksia ja naapurit ovat ihan juhlapaikan vieressä. Ja kyllähän poliisin tulo aina piristää kummasti juhlatunnelmaa.

Jeesh. Noi mestathan (ei nyt varsinaisesti hääjuhlapaikat) missä on kuullut juttua on ratkoneet ongelmia miten milloinkin. Pleksejä rumpalille, esim aikoinaan Turun Downtown oli todella mieluisa mesta vetää ja kuunnella vähän raskaampaakin runttausta. Tai Kallion Liberte, jossa tekivät kunnon rempan akustiikkaa ja äänieristystä silmälläpitäen (siinä sivussa tietty lohkesi röökipuolelle lisäaikaa), kun yläkerran mummot valitti.

Rempan jälkeen PA täysille ja ulkopuolelta mittafirman mittaus - turha valitella enää perään, kun kerran hienot normit todistettavasti täyttyy .

Mut joo... Hääjuhlamestoilla ja -bändeillä on tietty vähän eri meisinki tässä suhteessa. Tuplabasarit ei lähtökohtasesti riko tärykalvoja keikan aikana .

Toista tonnia sijoitetaan, eikä tunnu pahalta. Bändi on ainakin papreilla hyvä ja 6:lle kärsälle moinen korvaus on mielestäni varsin ok meidänkin näkökulmasta. Meillä molemmilla on myös paljon taustaa soitto- ja muista alan hommista, ei tullut hinnat yllätyksenä. Haluttiin tästäkin syystä laadukas bändi, tieto lisää tuskaa ja epävireistä joikua / aloittelevia sähläreitä emme häihimme halua vetämään. Hyvä bändi on meille ylipäätään tärkeä juttu.

Tietty harmi vaan että omat muusikko ystävät / tutut bändit vetää sellaista shittiä että tuttua pumppua ei häihin kuitenkaan löytynyt. Ja ehkä hyvä niin .

Niin, viimeinen raja sille möykälle on tosiaankin toi kun tulee poliisit paikalle .

Olemme päätymässä häissämme jatkopaikkaan jossa on rajana musiikin suhteen 90 db:n raja.

Onko tuo sellainen raja, jonka puitteissa ylipäänsä kannattaa bändiä paikalle hankkia? Vai joudummeko skippaamaan koko paikan tuon rajoituksen suhteen. Entä miten ihmeessä tuon äänen kovuuden pystyy paikalla mittaamaan... Hieman noloa jos saadaan musan takia poliisit pihalle

Esim. ja karkeastiottaen: 85dB lähtee sellaisesta mukavassa humalassa olevasta pöytäseurueesta helposti, tyyliin huudetaan korvaan:-P Jos 90dB on ehdoton raja-arvo piikeille, niin vaatii kannujen sermittämistä tai jotain muuta radikaalia, varsinkin jos kyseessä on yhtään tuhdin kuuloinen rokkibändi...

Jos yhtyeen volyymi laskee alle 90dB:n pystyy jo yksikin kovaääninen idari pilaamaan keikan kaikilta, siitä voi vähän miettiä millainen vola toi on. Eli ei mikään älytön.

Ja sitten vielä se, miten mitataan, piikkejä vai pidemmän aikavälin keskiarvoa... jne. Ja johonkin suhteeseen asian pistää se, että pitää esim. olla toistuvasti 88dB:n altistuksessa yli 4h, jonka jälkeen kuulovaurion "riski on todennäköinen"

Tossa on nyt varmaan kyse työsuojelujutusta. Lakihommat on sekoittaneet pakkaa aikalailla. Mikä on siis ihan hyväkin juttu, vähän epäselvä ja harhaanjohtava välillä. Pointti on siis se, että työntekijät eivät saa altistua liialle melulle, tyyliin 8h / työpäivä, vuodesta toiseen.

Ihan lonkalta sanoisin, että jos askarruttaa niin kysykää suoraan tyhmänä sieltä mestasta mitä toi tarkoittaa suomeksi. Eli voiko bändi tulla soittaan. Ja vaikkette kysyisikään, niin eikähän se bändi ja mestan väki pääse volasta yhteisymmärrykseen, jos nyt ammattilaisia olette paikalle haalineet.

Ei kuuluta kirkkoon, eikä mitään siunauksia.

Joku loitsu ois kyllä toisaalta nasta!

Mielipiteitä tarvitaan! ???

En haluaisi moisia itselleni missään nimessä.

Riippuu vähän... Tai aika paljon . 100€ voisi jopa antaa pariskuntana, jos olisi erikseen pyydetty esim häämatkaan rahaa.

Broidille / siskolle voisin miettiä vastaavasti vähän enemmänkin.

Mutta jos mitään erikoisempaa mainintaa ei kutsussa ole, niin en ole rahaa antanut. Lahjalla ollaan menty.

Häät, joissa on ollut selkeä jatkopaikka, ovat toimineet aina hyvin. Ihan tyyliin sovittu etukäteen jonkun raflan kanssa, että porukka pääsee jonon ohi. Ja ilmoitettu juhlapaikalla ajoissa vieraille moisesta järjestelystä. Suurin osa on yleensä pukannut mukaan.

Itse aiomme tehdä samoin. Tosin emme varmaan omissa häissämme lähde messiin. Ei jaksa ottaa sitä riskiä, että hääyön taika haituu ja lipsahtaa kännin puolelle jossain hotellivantaassa . Mutta vieraat dikkaa salettiin.

Mun mielestä polttareihin voi ehdottomasti kutsua sellaisia kavereita, jotka eivät saa häihin kutsua.

Voisi olla esmes niin, että on syystä tai toisesta suht snadit häät, mutta silti laaja kaveripiiri. Ei mene mun jakeluun, miksi nämä pitäisi nivoa yhteen.

Meillä on sama tilanne. Mun kavereista kaikki, kenet mielelläni ottaisin (ja bm:lle ilmoitin tervetulleiksi) polttareihin, eivät vaan mahtuneet häihin.

Ja toisaalta en olisi itse mitenkään tyrmistynyt jos kutsuttaisiin polttareihin, muttei häihin. Näin on käynytkin.

Vaikka mun työkaverit ei "tunne" mun miestä saatikka kummankaan sukulaisia niin kyllä he vaan saavat kutsun sekä polttareihin,että häihin.

Pakko tarkentaa: tuleeko myös sulhasesi polttareihin sun miespuolisia duunikavereita, joita sulhasesi ei tunne?

Mä kuulun siihen joukkoon,joka ei ymmärrä sitä,että kutsutaan polttareihin,muttei häihin..Mun mielestä se olis jotenkin tökeröä..Etenkin jos ajattelee,että jotain kustannuksia siitä tulis kutsutulle.

Ymmärrän hyvin, kaikki tutut olisi kiva kutsua. Ja olisi tosi jees jos näin voisi tehdä.

Mutta kuten sanottu, olen esmes itse ollut polttarivieraana, mutten häissä. Polttareihin panos oli varmaan jokusen kympin luokkaa, eikä todellakaan tullut paha mieli. Vielä kun tiesin, että pariskunnalle oli tärkeää kutsua isot suvut juhliin, niin ymmärtäähän sen että jostain on pakko tinkiä. Opiskelijoita vieläpä molemmat.

Tietty jos jotenkin kummasti saa sillein kutsuttua polttareihin,että se kutsuttava ymmärtää,ettei häihin tule kutsua niin kai se ok

Mä uskon että valtaosa jengistä ymmärtää että polttarikutsu ei ole yhtäkuin hääkutsu. Kaksi eri asiaa. Ne ketkä eivät ymmärrä, ymmärtävät siinä vaiheessa kun kelailevat omia häitään jokupäivä .

Jakkihärkä hyvä

Morjensta vaan !

kysyit itse, mitä pointtia avioliitossa on, jos ei oteta yhteistä nimeä. Tätä nyt on vähän vaikea käsittää muuten kuin siten, että sinusta yhteinen nimi on aika keskeinen syy mennä naimisiin ja jos sitä ei tule, ei koko avioliitossa ole järkeä

Mun miehinen logiikka ei varmaan toimi. Kelailin tämän niin, että tässä ketjussa puhuttiin nimiasiaa ja tähän suoraan liittyen kerroin että minun mielestäni avioliitossa ei ole mitään järkeä, jos ei oteta yhteistä nimeä. Yhtä porukkaa - sama nimi jne. Loogista (kai).

Ei tullut mieleenkään että tähän nyt sotkettaisiin kaikki mahdollinen muukin, kun kerran nimistä puhuttiin. Kuten sanottu (myös tietty sinä), juridinen puoli erikseen.

näin ollen siis esim. islantilaisten avioliitoissa ei tuon logiikan mukaan olisi järkeä.

Okei, tossa oli väärinkäsitys, mutta vastataan silti. Onhan siinä (minun mielestäni järkeä...). Jos siellä on tapana ettei ole sukunimeä, niin eihän tossa ole mitään ihmeellistä.

Hassua, että alat heittää tuota "nimilaki on eri asia kuin perintökaari" minulle, kun omasta viestistäsi (että liitossa ei olisi järkeä ilman yhteistä nimeä) sai sen kuvan, että itse et tunne avioliiton juridisia seurauksia lainkaan, vaan että pidät yhteistä nimeä suunnilleen ainoana seurauksena, mikä liitolla on.

Tiedätkö mikä tosta tuli mieleen? Pidät minua automaattisesti täytenä idioottina, avioliiton juridiset seuraukset ymmärtänee pääpiirteittäin jo 10 vuotias kersakin (hitusen kärjistettynä, tietysti ). Hyvä että sain nukuttua seuraavana yönä.

No, tulipahan tämäkin korjattua. Puhuin ihan puhtaasti nimiasiaa.

Ja onko hassua että tokaisee ymmärtävänsä ton offtopicin päälle, jos aletaan paasaan tyyliin 'Et taida olla oikein perehtynyt...'?

Ja avioliiton tarkoitus ei ole nimikikkailu.

Mun mielipide oli se että jos mennään naimisiin ja eletään elämä loppuun yhdessä, niin otetaan sama nimi.

Siis eikö nimen vaihtaminen juuri ole nimikikkailua...? Vai tarkoitatko nimikikkailulla jotain muuta?

Kyllä.

Tarkoitin juurikin samaa mitä sanomisistasi lainasin: avioliiton tarkoitus todellakin on jokin muu, kuin nimikikkailu.

Toisaalta eiköhän tässä jo tullut selväksi itse kunkin ajatuksenjuoksu.

Toivottavasti, ei tiedän naisten kanssa voi kummiskaan ikinä olla ihan varma

Kysymys oli ilmeisesti siitä, että kysyit mitä pointtia aviolittossa on, jos ei oteta samaa nimeä. No, pointtia on siinä, että sitoudutaan toiseen loppu elämäksi (siis ainakin tarkoitus on) ja ollaan toisilleen lähimpiä omaisia lain edessä. Aika vähän se nimi siinä minusta painaa.

Nimistähän tässä puhuttiin. Eli, mitä järkeä avioliitossa on jos ei olla saman nimisiä? Okei, taas oma mielipide. Minusta olisi todella erikoista mennä naimisiin ja olla erinimisiä sen jälkeen.

Jengi käy melkein kimppuun kun kerron oman mielipiteeni... Mun mielipide on ilmeisesti aika outo. Aika kummaa. Sitten taas joku halusi pitää ex-aviopuolisonsa nimen uudessa liitossa. SE on minusta todella outoa, mutta jokainen tekee valintansa itse.

Jos muut tekevät niin tai näin, niin mikäs siinä, ei haittaa, en tuomitse. Todella ok. Puhun omasta puolestani.

Minua ei häiritse se, että otatte sinun nimesi, mutta se on outoa, että perinne on ilmeisesti sinulle se tärkein syy juuri tälle ratkaisulle.

No, perinne ja perinne. En mä tän homman nimeen iltaisin kynttilän edessä rukoile. Tämä nyt vain on minusta ja morsiamesta selkein ratkaisu.

Minua tökkii tuossa perinteessä sen lähtökohta. Siis se, että vaimoon on lyöty uusi omistajan ja holhoojan leima, kun tuo omistaja ja holhooja vaihtuu isästä aviomieheen.

Kuten sanottu, mua taas tökkii moinen ajattelu myös. En mä ainakaan koe omistavini kumppaniani tai holhoavani häntä. Minusta tällä ei ole mitään tekemistä asian kanssa. Paitsi se että nyt kun nimiasia on mahdollisuus vääntää mitenpäin vaan, niin niinhän on pakko tehdä .

Ymmärrän myös sen, että tahtoo perheelle yhteisen nimen. Minullekin se on tärkeä asia. On kuitenkin aika kohtuutonta, että miehen nimellä on ilmeisesti teidän tapauksessanne etuoikeus perinteen ja jonkin mukamas itseoikeutetun aseman vuoksi. Eli jos muita vaakakupissa painavia asioita (harvinaisuus, kauneus, maineen saavuttaminen omalla nimellä) ei olisi, miehen nimi olisi teillä automaattinen ratkaisu, koska se on miehen nimi?

Ei. En mä tota asiaa ole kehitellyt. Miehen nimi on otettu tässä maassa yhteiseksi nimeksi iät ja ajat. Mä en ole sensorttinen ihminen että jaksaisin tehdä asioista vaikeita. Eli kuten moneen kertaan olen sanonut, minusta toi on lähtökohta. Ja jos on syytä miettiä muita vaihtoehtoja, niin mietitään.

Mutta se, on mahdollisuus tehdä toisin, ei ole minulle mikään hyvä syy.

Minusta sen sijaan se, että toisella on vielä opiskelut vaiheessa ja toinen on saavuttanut mainetta ainakin omalla alallaan, on ehdottomasti yksi painava syy jälkimmäisen valitsemiseen tilanteessa, jossa halutaan yhteinen nimi.

Niin. Nämä on aina tapauskohtaisia juttuja muutenkin.

Tuntuu että mun mielipide on nyt monen mielestä väärä. Eikä siinä mitään, ei mene yöunet . Enkä mä edes hiljaa mielessäni ihmettele muita jotka tekevät toisin. Ja kuten sanottu, voisin itsekin tehdä toisella tavalla jos siihen olisi joku hyvä syy.

Mä olen varmaan jäyhä ja kaikkea, mutta omasta puolestani juttu on niin, että kun mennään naimisiin niin otetaan myös yhteinen nimi. Mitä järkeä siinä touhussa muuten olisi?

Et taida olla oikein perehtynyt avioliiton juridisiin vaikutuksiin esim. puolison kuollessa.

En varmasti tarpeeksi hyvin. Miten tämä liittyy tohon mielipiteeseeni?

Juridiset vaikutukset ei liity nimestä, vaan siitä että henkilöt on vihitty pätevällä tavalla. Tutustu nimilakiin - perintökaari on eri juttu.

On myös maita, joissa yhteisen sukunimen perinnettä ei ole lainkaan, esim. Espanja ja Islanti - jälkimmäisessähän ei ole sukunimiä ollenkaan.

Miten tää liittyy mihinkään?

Tästä huolimatta sielläkin ihmiset solmivat avioliittoja.

Jos siellä on tapana, ettei ole sukunimiä niin miten se tähän liittyy? Onneksi sentään solmivat avioliittoja, vaikkeivät sukunimiä pidäkään.

Meillä on Suomessa tapana pitää sukunimeä...

Olisikohan sillä jotain tekemistä vaikka sen kanssa, että saavat olla rakkaansa lähimpiä omaisia noin niin kuin lain edessä? Tämä on sinusta kuitenkin järjetön syy ja sivuseikka?

Mä en oikeasti tajua mitä haet takaa, muttei ole eka kerta. Järjetön syy ja sivuseikka... Nyt puhutaan nimistä, juridinen puoli erikseen.

Ja avioliiton tarkoitus ei ole nimikikkailu.

Mun mielipide oli se että jos mennään naimisiin ja eletään elämä loppuun yhdessä, niin otetaan sama nimi. Ts. kun ollaan yhtä, niin on yhteinen nimi. Tämä on mun mielipide. Muut saa olla eri mieltä ja ovat ihan yhtä oikeassa.

Ei näihin mielestäni ole mitään valmista kaavaa noudatettavaksi, vaan jokainen pari tekee oman valintansa.

Jep, veit jalat suustani .

Mie taas en ymmärrä, ettei ymmärretä muita vaihtoehtoja. En ymmärrä sitäkään, mikseivät ihmiset tajuaisi, että kyseessä on pariskunta, jos teillä olisi naisen sukunimi yhteisenä sukunimenä, miksi sen pitää olla juuri miehen sukunimi, että kaikki tajuaa, että ollaan pariskunta?

Viittaatko mun juttuihin? Puhuin omasta puolestani. Tässä tilanteessa en ymmärrä muita vaihtoehtoja. Muiden ratkaisut ymmärrän hyvin - ei haittaa vaikka muut tekisivät toisin. Olen pahoillani jos tämä ei välittynyt tekstistä.

Tottakai ihmiset tajuavat että ollaan naimisissa, jos on naisen sukunimi yhteisenä! Pointtini oli se että haluan että on yhteinen nimi muun muassa siksi, ettei tarvitse selitellä. Eh... Eikä tämä ole SE pointti varsinaisesti. (SE pointti on niinkin yksinkertainen kuin että kun ollaan yhtä niin on yhteinen nimi. Simppeliä.)

Pakko vielä todeta, että minusta toi ei ole kauhean salliva asenne. Puhun omasta puolestani. Mulle on aivan sama vaikka jengillä olisi kolmiosaiset nimet. Ja vaikka erilaiset moiset molemmilla...

Kyllä naisenkin täytyy selitellä, että sukunimi muuttui, kyllä naisenkin jo tehty maine ja ura täytyy koota uudestaan uudelle nimelle ja kuuluttaa, että hei, edelleen täällä on sama nainen, jolla on samat taidot, sukunimi vain on muttunut.

No tottakai. Mutta pointti oli se että ihan 100 varmasti naisen kohdalla tilanne ymmärretään ilman sen isompia kalapaliikkeja. Jos mies vaihtaa nimensä, niin siinä se vasta selittely onkin. Näitä on nähty.

Mutta: Toi ei ole SE syy. Halusin vaan ottaa moisen pointin esille.

Ja jos omaa tilannetta pitää selitellä, niin meillä on niin että mä olen ollut pitkään duunissa ja nimi tunnetaan jo laajasti -> aika tärkeä juttu tässä hommassa. Tuo rahan taloon. Morsian opiskelee vielä. Mutta, kuten sanottu: tämä ei ole SE syy. Tää on varmaan listalla sijalla 574.

Musta vain on niin ärsyttävän patriarkaalista ottaa se miehen sukunimi ja vieläpä niin, että mies painostaa siihen, että otathan sie nyt sen mun sukunimen, koska muuten me ei olla yksikkö, pariskunta, me, vaan me ollaan erillisiä, sinä ja minä. Äh, kyllä kahdella sukunimellä varustettu pariskunta on pariskunta ja yhteinen yksikkö siinä missä muutkin, samannimiset pariskunnat. Ei se sukunimi mitenkään sitä yksikköä mielestäni muuta.

Ei muuta. Ja kahdella nimellä varustettu pariskunta on ihan yhtä pariskunta kuin muutkin. Olen tasan samaa mieltä.

Omalta kohdaltani vain totesin, että minusta tossa ei ole kahta tietä. Tollaisessa perinteessä ei ole mitään pahaa.

Ja kuten sanoin, jos olisi joku hyvä syy tehdä toisin niin olisin valmis miettimään asian uudelleen. Se että tälläinen perinne herättää jotain ärsytystä patriarkaalisuudessaan ei todellakaan olisi ollut moinen. Minusta tämä taas on ärsyttävää - pakko tehdä asiat vaikeiksi, koska on mahdollisuus... Hohhoijaa. Tää on taas joku tasa-arvo judanssi...

Mielestäni sukunimi on sen verran suuri identiteetin osa, että ymmärrän, jos sitä ei halua vaihtaa tai uudistaa, varsinkin, jos sukunimi on erikoinen ja pitäisi vaihtaa tavallisempaan nimeen.

Totta.

Ja (IMO) jos miehen nimessä ei ole mitään vikaa (veikkaan että 99% mielestä omassani ei ole) eikä naisella satu olemaan joku kulttuurihistoriallisesti suojeltu nimi (tai jotain vastaavaa) niin minun mielestä sukunimi on senverran iso asia että elämänsä loppuun yhdessä elävän pariskunnan kuuluu olla saman nimisiä. Ja se nyt vaan sattuu olemaan niin, että miehen nimi on vakiinnuttanut paikkansa tässä hommassa - enkä näe syytä miksi meidän pitäisi tehdä toisin.

___ ___ ___

Mutta anyways, mun pointti oli lyhykäisyydessään se, että jos ei mitään ihmeempää ole suuntaan jos toiseen niin minun mielestä miehen nimi on ratkaisu yhteiseksi nimeksi naimisiin mentäessä. Näin on selkein. Toisekseen mua ei todellakaan haittaa jos muut ovat eri mieltä / päätyvät toisenlaisiin ratkaisuihin. Hyvä että nykyään on mahdollisuus muihinkin vaihtoehtoihin.

Ja lopuksi: meillä tämä asia on siis todellakin ihan ok, vaikkei sitä varmaan uskoisi, kun näinkin sovinistisen outoon ratkaisuun päädymme . Eikä siitä tarvinnut vääntää, eikä kääntää.

Meillä mennään mun nimellä. Ei harkittu, totesin ykskantaan että mä en oikein ymmärrä muita vaihtoehtoja.

Mä olen varmaan jäyhä ja kaikkea, mutta omasta puolestani juttu on niin, että kun mennään naimisiin niin otetaan myös yhteinen nimi. Mitä järkeä siinä touhussa muuten olisi?

Tämä perinne tarkoittaa myös sitä, että samoin tein ihmiset hiffaa että tässä on pariskunta. Ja tästä samasta perinnehenkisyydestä johtuen en ymmärrä miksi pitäisi väkisin ottaa naisen nimi. Sitähän saisi sitten selitellä, vielä kun kerennyt luoda "uraa" omallaan. Nainen ei tänäpäivänä vielä (kait?) joudu selittelemään miksi otti miehensä nimen...

Okei, on hyvä että on mahdollista veivata minkälainen nimi vaan. Esim sellainen tilanne, että miehellä on jotensakin karmiva nimi. Sillon alan ymmärtämään. Oma nimeni on onneksi ihan keskivertoperusnimi, jota morsiankin alusta asti kiitteli. Ja toisaalta morsiamen nimi todella yleinen.

Ja oli siis samaa mieltä.

Pakko myös todeta, että arvostan todellakin sitä että asiat on meillä näinä aikoina (heh) tällä mallilla . Kuten tekstistä varmaan huomaa, tää on ihan iso asia mulle. Olisi kieltämättä ollut aika tiukka vääntö, jos nainen olisi halunnut pitää omansa .

f onko 8+10 kirjaimisessa yhdysnimessä kuitenkaan mitään järkeä? kumpikaan ei ole onneksi -nen, -la tms. muotoinen, joten ideana tämä ei olisi ihan mahdotonkaan... hauska lisä tässä versiossa olisi vielä se, että minulla on kaksi toista nimeä eli koko nimeni olisi 5+5+6 8+10 - venyyköhän mikään kaavake tähän?!

Kun kerran kysyt *mielipidettä* niin: ei ole mitään järkeä.

Mä en kertakaikkiaan voi ymmärtää ihmisiä jotka ottavat noin pitkän yhdysnimen. Ymmärrän kyllä ongelmasi, mutta nyt sun on tehtävä ratkaisuja. Kuten jo itsekin mietit, toi vaihtoehto ei ole ihan napakymppi. Ja muissa joutuu luopumaan jostain.

Ei varmasti ole helppoa, ei siinä midistä.

Ennen oli helpompaa kun ei tarttenut tällasia kelailla

Just buukattiin kaverille polttareihin mies-strippari, 200€ ja kaveri käy pyörähtämässä 10 min. Että kyllä on tuntiliksa kohdillaan

Jos lama iskee ja duunit menee alta niin mä ainakin ryhdyn strippariksi!!

200€ / 10 min!!! Aivan järkyttävä hinta. Ymmärtääkseni tasokkaammat prostituoidut maksavat jotakuinkin tonverran / tunti tjsp (joo, ei perustu omakohtaiseen kokemukseen). Tolla hintaa joku venakkonainen strippaisi koko illan. Ei oo tasa-arvoa tässäkään hommassa. Teillä tulee varmaan itse Brad Pitt sinne riisumaan.

Kovat on kaverin liksat. Ja naisten maksukyky, tarvittaessa .

Kunnon mies ei katso edes pornoa... Hoh hoo, ei varmaan paskakaan haise . Enkä nyt tarkoita sitä että pornon katselu olisi mikään kova juttu. Kaikkihan sitä on joskus katsonut - se on ihan varma.

___ ___ __

Meillä on polttarit vielä edessä. Enkä ole ajatellut edes koko asiaa.

Veikkaan että omissa polttareissa sattuu ja tapahtuu, mutta strippareista / vastaavista ei varmaan ole "pelkoa". BM on senverta järkijäbä että keksii varmaan fiksumpaakin, ketä noi oikeasti edes kiinnostaa? Aika tylsää, sanoisin. Enkä tiedä mikä olisi naisen kanta aiheeseen, jos siellä jotain tollasta tulisikin. Mutta veikkaanpa että moista on turha pohtia.

Naisen polttareista ei ole mitään hajua. Eiköhän ne jotain repäsevää keksi. Mutten usko että mitään sellaista pukkaa että mun siitä pitäisi ottaa nokkiini.

Olen ollut lestadiolaisissa häissä, eikä siellä paheksuttu meikin käyttöä.

Olen seurannut lestadiolaisia läheltä, eikä siellä ollut niin väliä esim irtosuhteista, ryyppäämisestä sun muusta nastasta.

Eikä mikään provo, vaan ihan vierestä seurannut lapsuudenkaverin touhuja. Perhe oli erittäin uskonnollinen.

Siinä kun pappi kysyy että tahdotko, niin luontevastihan vastaus on tampereeksi: "eisenniiväliä".

Jenge vetää niin ufo-teemoja noihin häihin, että joku alitehonen Taunus ei varmaan olisi tänäpäivänä se pahin slaagi vanhemmalle vierasväelle. Semmonen mageen vihree.

Mulla meni kaikki hillo naisen vihkisormukseen. Mut oli se sen arvosta. Eikä mun makuun oikeen sovi sellainen ameriikka että omassa lapiossa olisi jotain timantteja yms.

Ois ihan mielenkiintoista kuulla miten tällaiset hardcore-karaoke-häät on menneet... Kuulostaa aika villiltä idealta. Varmaan kandee raijaa se alkuboolin pitosuus sinne kehdenkympin paremmille puolille, ettei ole instrumentaalihäät...