Wilmari

^ No ehkäpä tämä vain on sellainen asia, että sen ymmärtää vasta, kun sen kanssa joutuu itse painiskeleemaan Kyllähän ne juhlatilat ja budjetit yleensä ovat rajalliset ja omatoimiset ilmottautujat saattavat oikeasti aiheuttaa harmaita hiuksia. Tuskin se nyt mikään valtava kompastuskivi on, kuten ei meidänkään kohdalla ollut. Mutta erityisen kohteliasta se minun mielestä ei ole. Eikä kaikilla ole pokkaa kieltää jotakuta tulemasta, mikä on tietenkin ihan oma häpeä sitten

Eräs sukulaiseni oli mennyt kihloihin, enkä ollut kuullut koko asiasta. Niinpä pelkästään tämä sukulaisnainen kutsuttiin. Vähän ajan kuluttua tuli kuitenkin tekstiviesti, että tämä sukulainen + kihlattu ovat sitten tulossa. Piste. Olin vähän hämmästynyt, koska minusta kymmenen kertaa kohteliaampaa olisi ollut soittaa ensin ja kertoa, että nyt on menty kihloihin. Tietenkin olisin toivottanut kumppaninkin tervetulleeksi. En tiedä mikä meedio he oikein ajattelivat minun olevan, kun ei kuitenkaan mitenkään hirveän tiiviisti pidetä yhteyttä. Ehkäpä he luulivat, että tiesin asiasta, mutta en tyhmyyttäni/piruuttani kutsunut uutta miesystävää mukaan, mutta päättivät tulla yhdessä paikalle haluttiin tai ei Noh, itse juhlassa kaikki meni toki hyvin ja tämä uusi kihlattukin osoittautui oikein mukavaksi tyypiksi. Muita 'ylimääräisiä' juhliin ei onneksi sitten ilmestynytkään.

Tässä olikin mielestäni hyvä pointti. Miksi juuri miehellä on perinteisessä parisuhteessa se valta päättää mennäänkö naimisiin ja milloin se tapahtuu? Noh, historiallisesti sen kai voi nähdä johtuvan siitä, että ennen vain miehellä oli se yhteiskunnallinen asema ja omaisuutta. Nainen sai olla tyytyväinen, jos joku mies suostui tämän naimaan ja elättämään. Nykyään kun myös naisella on (toivottavasti) sama arvo yhteiskunnassa ja yhtälainen mahdollisuus tulla toimeen ja elättää itsensä, ei kenenkään naisen luulisi tarvivan nöyristellä ja hissutella miehen edessä. Tämä siis viitaten juilletin kuvaamiin naisiin, jotka yrittävät käyttäytyä mahdollisimman mallikkaasti miehen silmissä, jotta tämä suostuisi avioliittoon ja odottavat kosintaa kuin armonpalaa. Tämä nyt on siis vain kärjistystä. Mutta välillä kyllä herää voimakas ihmetys, kun lukee esim. tuota kosinnan odotus -ketjua ja niitä epätoivoisia kirjoituksia siellä. Ja lisään siis, että tunnen kovasti myötätuntoa kosinnan odottajia kohtaan. En vain ole ihan varma, onko se odottaminen aina järkevää. Ja mitä tulee Yotuelin kuvaamiin yhteiskunnallisiin muutoksiin taantuman aikana, niin voivatpa ne hyvinkin pitää paikkansa. En silti näe, että perhekeskeisyys ja perheverotus ovat välttämättä sama asia kuin patriarkaaliseen yhteiskunnan (ja kenties nainen nyrkin ja hellan välissä -ajattelun) paluu, minkä tyyppisiä asioita sillä perinteisten sukupuoliroolien korostumisella kenties tarkoitettiin.

Minä hoidin kosinnan itse, mies sanoi kyllä ja nyt ollaan naimisissa. Edellisissä viesteissä tulee todellakin selväksi, että ihmisillä on naisen tekemästä kosinnasta jyrkästi eroavia mielipiteitä ja ärhäköitäkin sellaisia. Niistä en jaksa sen enempää älähtää, kun kalikka ei täällä päässä niin kovasti kalahtanut Omalla kohdalla kosinnan syy oli, että halusin todellakin tietää mennäänkö sitä naimisiin vai eikö mennä. Ei ollut mitään halua tai aikomusta istuskella vuosikausia odottelemassa ja ruikuttamassa, kun sitä kosintaa ei kuulu. Olimme siis jo toki keskustelleet asiasta ja tulleet siihen tulokseen, että tulemme menemään naimisiin jossain vaiheessa. Minulle suhteen jatkumisen ja kehittymisen edellytys oli naimisiin meneminen. En esim. voi harkita asunnon ostoa tai lasten hankkimista, jos emme olisi naimisissa. Ja totuus varmaankin on, että jos mies ei olisi halunnut mennä naimisiin tai olisi halunnut odottaa vuosikausia, niin suhteemme olisi varmasti päättynyt. Aviolitto on minulle periaatteellinen kysymys ja mies, joka ei halua avioliittoa ei ole mies minua varten. Ja toki toisin päin, jos miehen tiukka periaate olisi ollut olla koskaan menemättä naimisiin, en minäkään olisi ollut oikea kumppani hänelle. Näin kärjistetysti siis. Eli ei kai tässä voi muuta sanoa kuin, että kosikaa hyvät naiset. Ei kai tämä asia ole niitä vanhanaikaisten sukupuoliroolien viimeisiä linnakkeita muuten niin tasa-arvoon pyrkivässä yhteiskunnassa. Vai onko?

Minä kävin myös Salon Ullamariassa. Henkilökunta oli tosiaan mukavaa ja ystävällistä. Kampaukseen olin tyytyväinen, vaikka itse asiassa koekampaus oli muodoltaan enemmän toiveideni mukainen. Kyllähän se varsinainen kampauskin oli kaunis, mutta ei kuitenkaan ihan täysin sitä mitä olin pyytänyt. Kampaus oli kuitenkin todella kestävä. Meikki oli ihan ok, vaikka tiedän, että olisin itse saanut tehtyä jopa vielä paremmin pysyvän meikin (meikkiä joutui korjailemaan aika paljon päivän aikana). Mutta koska en halunnut stressata hääpäivänä, niin päädyin teettämään meikin. Kaiken kaikkiaan ihan ok kokemus. Ei nyt ihan täydellinen, mutta ei jäänyt toisaalta harmittamaankaan.

Kyllä me tilaamme paperikuvat ihan netistä (Ifolor, Eirikuva, Fotonetti tai joku muu, ei olla vielä päätetty). En näe siinä mitään ongelmaa, koska olen sen verran paljon kuvia netin kautta tilannut, että olen todennut laadun vähintäänkin hyväksi. Perinteisillä valokuvaamoilla on paperikuvissa ja suurennoksissa kyllä niin kovat katteet, että en viitsi niitä huvikseni maksaa. Lisäksi voin kyllä omastakin puolesta lämpimästi suositella hääkuvaajaksi Aleksi Rinta-Kauppilaa. Enkä häntä nyt varsinaisesti kuvailisi sanalla harrastelija, sen verran tasokkaita kuvia saimme Lisäksi hän on erittäin rento ja mukava tyyppi, ja minullakin normaalisti kamerakammoisella oli kuvauksissa oikein hauskaa.

Meillä ainakin laskutettiin ihan vaan juotujen juomien mukaan. Ei ollut mitään erillistä baarimaksua tai tuntihintaa. Olen muutenkin paikkaan ja palveluun erittäin tyytyväinen!

kannattaisi tuolla listalla perua koko häät Kannattaisi mennä provoilemaan jonnekin muualle.

Whatever: jos en ihan väärin katsonut, niin puku on L'amour bridal collection -firmalta. http://www.lamourbridalcollection.com/collections.php Itse katselin tuosta puvusta varsinkin tuota nättiä yläosaa.

Dayla tuossa sanoikin asiat jotakuinkin niin kuin itsekin ne (kaikesta huolimatta) näen. Itse vaan en osannut sitä noin selkeästi selittää, kun ärsyynnyin liikaa muutamasta kirjoituksesta. Mutta joka tapauksessa hyvin kirjoitettu

Ei, vaan pointtini oli se, että vaikka EI järjestä kirkkohäitä tai hanki valkoista pukua, se ei tarkoita että tavoittelee jotain erikoista tai ihmeellistä tai toisaalta kuittaisi häät olankohatuksella. Miksi esimerkiksi minä kirkkoon kuulumattomana tunkisin kirkkoon järjestämään vihkimiseni. Se, että menemme maistraattiin ei tarkoita, että haluamme 'ruokatuntihäät'. Erittäin juhlava tapahtuma se tulee silti olemaan. Näet kyllä asiat jotenkin hyvin mustavalkoisesti (häät pitää olla tietynlaiset). Jos haluat todella olla vakavasti otettava morsian, järjestät juuri sellaiset häät kuin haluat. Ja jos haluat ne äärimmäisen perinteiset häät kaikkine koukeroineen, niin siitä vaan, jokainen tekee niin kuin tykkää. En tiedä kuinka nuori olet, mutta ainakin sinulta tuntuu unohtuneen, että ihmiset tykkäävät tehdä elämässään asioita oman maun ja mieltymyksen mukaan.

Jep, sori jos lainaukset meni väärin. Tollaista parin lainauksen viestiä on välillä vähän kinkkistä muokata Tuli muuten itselläkin mieleen, että nuoremmat varmaan jostain syystä enemmän haluaa vaalia noita perinteitä. Vanhempi porukka on sitten varmaan jo hieman itsevarmempaa, eikä välttämättä tunne tarvetta tehdä niin kuin ennenkin on tehty, vaan uskaltavat järjestää tasan sellaiset häät kuin huvittaa.

Eiköhän tässä ole kyse taas siitä vanhasta aiheesta, eli kuka mistäkin tykkää. En näe mitään syytä pitää tuollaisia superperinteisiä häitä, vaikka yhden kerran tässä itse kukin aikoo mennä naimisiin. Minä en ole aikeissa yhtenä elämäni tärkeimpänä päivänä puristautua sellaiseen muottiin, joka ei ole minun makuni mukainen ja jossa tuntisin oloni naurettavaksi. Joten hittoon tiarat ja prinsessaleikit. Ja jotenkin hassu tuo ajatus, että jos ei halua kermakakkupukua, tiaraa, ryöstöä, leikkejä jne. jne. niin se tarkoittaisi, että pari aikoo pihistellä häissään. Siis oikeasti, mitä hittoa? Eikö ne perinteiset suomalaiset häät nimenomaan ole se pihistelyn ja nuukailun juhla, jossa työt teetetään sukulaisilla, juhlapaikkana on ilmainen nuorisotalo/seurankuntatalo, morsian seurueineen askartelee joka paperilapun ja koristehörselön itse ja juhlajuomat on raahattu Tallinnasta asti, mistä ne halvimmalla vaan on saatu! Ehkä olet sitten vain niitä ihmisiä, joiden mielestä häiden pitää mennä sen yhden ainoan muotin mukaan ja kaikki muu on erilaisuuden tavoittelua. Sitä paitsi nuo karkit, leikit, kermakakut (sekä puvut että syötävät) ja vironkieliset juhlapuheet on jo niin nähty ja pliisuiksi todettu, että kyllähän se on korkea aikakin, että ihmiset haluavat tehdä häissään jotain ihan muuta. Ei ollut tarkoitus provosoitua, mutta tuollainen konservatiivisuus vaan saa niskavillat pystyyn. Edit. Ja lisää ihanista häistä voi varmaan lukea vaikka "Kuka on oikeasti ollut hauskoissa häissä?" ja "Pahiten epäonnistuneet leikit" ketjuista.

Minulla on jotakuinkin täsmälleen sama näkemys asiasta ja sama tilanne kaason suhteen. Eli ei ole kaasoa ollenkaan. Jos olisin sellaisen välttämättä halunnut, niin kai olisin voinut valita 'jonkun vaan', mutta pärjään loistavasti ilmankin. Kuten Kassandralla, meillä on häät ravintolassa, puku on tilattu netistä, enkä muutenkaan tarvi hössötysseuraa ostoksille tai askarteluun. Sen vähän hössötyksen mitä aioin harrastaa, voin tehdä täällä naikkareissa tai ihan itsekseni vaan Miehen veli on luultavasti bestmanina ja ajattelin, että siinäpä on sitten samalla minunkin bestman. Kieltämättä voi olla, että jotain käytännön apua hääpäivänä tarvitaan pukeutumisen suhteen tai sitten itse juhlapaikalla, mutta en silti tarvitse erillistä kaasoa niitä varten. Ystävät tulevat häihin ihan vaan vieraan ominaisuudessa. Älkää hyvät ihmiset ottako sitä kaason puuttumista niin raskaasti. Kun lukee noita ongelmaketjuja ikäviin/yli-innokkaisiin/laiskoihin/mitäikinä kaasoihin liittyen, niin välillä hirvittää minkä stressin tuostakin asiasta voi saada. Ja pakko vielä sanoa, että eikö se jo riitä, että keskustelun otsikko ei ole "Kun ei ole ketään sulhaseksi :'(" Kun mun näkemyksen mukaan jo sulhanen riittää aika pitkälle, mitä häiden järjestämiseen tulee

Meilläkin on tiedossa vihkiminen Tampereen maistraatissa ja kiinnostaakin kuinka paljon olitte yhteydessä maistraattiin ennen vihkimispäivää? Oliko mitään vaihtoehtoja vihkijän puheeseen ja tapasitteko vihkijän etukäteen? Meillä on tosin perjantain viimeinen vihkimisaika, joka on vain 15 minuuttia. Lähinnä pelottaa, että henkilökunta ei suostu mihinkään sitä peruskaavaa pidempään, kun ovat kuitenkin jo toinen jalka oven välissä lähdössä viikonloppua viettämään