Meillä tämä naurettavuus meni siihen pisteseen asti, että meiltä eroaa kirkosta koko perhe. Minä ja mieheni, siskoni ja hänen miehensä ja äitini ja isäni. Jos luterilainen Jumala ei kirkon mielestä halua meitä sellaisena kuin olemme, on asia aika lailla selvä. Ei ole mikään ihme, että kirkkoon kuuluvien osuus suomalaisista putoaa kuin lehmän häntä. Tällaiset naurettavat säännöt siitä, että laulua ei saa esittää, mikäli se ei ole Petri Laaksosta tms gosbelrämpytystä, on todella kummallista. Olen itsekin ollut seurakunnalla töissä ja todellakin tiedän millainen kaksinaamaisuuden ja riettauden pesä se on. Ei ole missään myöhemmässäkään työpaikassa ollut sellaista menoa ja jatkuvaa seksuaalista ashdistelua. Mutta jos hääpari haluaa vihkitilaisuuteensa "heidän rakkauslaulunsa", ei se käy. Ällöttää koko touhu. Jos olisin tämän tiennyt ennen kuin kutsut lähetettiin, olisi meidän vihkimisemme suunniteltu aivan toisin. Eikä nyt ole kysymys mistään pink panthereista eikä anna eriksoneista.
