Sahrami79

^ Munkin sit varmaan pitäisi ryhdistäytyä, kun meillä on häät viikko teidän jälkeen . Pitäisi vain ensin keksiä, että minne sitä menisi...

^ Riisihän on haitallista linnuille, kun se turpoaa elimistössä...

Mun mielestä tuo Martinan avioliiton siunaamisessa huntu kasvoilla -tyyli on vain todella mautonta, riippumatta siitä minkälaiset perinteet sen käyttöön ylipäätänsä liitttyy. Kun pari kuitenkin on jo ollut naimisissa vuoden... Kyseessä oli vain avioliiton siunaaminen, ei vihkiminen.

Mutta toisaalta Martina oli hyvin tyylilleen uskollinen

Minulle taas se vihkiminen on ainoa oikea naimisiinmenopäivä, eli vaikka käytäisiinkin maistraatissa vihittävänä, niin se päivä tietenkin tulisi sormuksiin. Meille tulee kuitenkin vihkijä juhlapaikalle, loppujen lopuksi summa on aika pieni.

Onnistuin löytämään nämä tekstit toisaalta naikkareista

Herra Ylppö (Maj Karma)

avioliitto tarkottaa

sitä että karkottaa

ympäriltä toiset

sua hallitsevat loiset

yhteiskunta painostaa

perhe täytyy perustaa:

siis virallista liitto!

starttaa lasten siitto!

vaan ei saisi olla

liian ahdas polla

kun määritellään perhe

ei mikään ole erhe

sä saat olla pomo

duumari tai homo

eikä panna pahaksi

jos liitto muuttuu rahaksi

puolisonne vanhemmat

kroisokset vai reppanat?

sitä kandee miettiä

älä seuraa viettiä

Sofi Oksanen

Avioliitto perustuu kahden ihmisen parisuhteelle ja siihen kuuluvalle uskolle, toivolle ja rakkaudelle.

Uskolle rakkauteen, parisuhteeseen ja yhteiseen elämään, toivolle siitä, että pahojen päivien jälkeen seuraa hyviä päiviä, ja rakkaudelle puolisoa kohtaan.

Kulmakivenä rakkaudelle toimikoon kunnioitus niin toisianne kuin suhdettanne ja avioliittoanne kohtaan.

Näiden todistajien läsnä ollessa kysyn Teiltä, tahdotteko ottaa tämän (nimi) aviopuolisoksenne? (Vastaus: tahdon) Lupaatteko tehdä kaikkenne rakastakseenne häntä myötä- ja vastoinkäymisissä? (Vastaus: lupaan. Samat kysymykset toiselle.)

Vastattuanne näin myöntävästi teille esitettyihin kysymyksiin julistan teidät aviopuolisoiksi.

Älköön sydämenne sulkeutuisi toisiltanne, älköön valhe astuisi liittoonne, älköön uskonne, toivonne ja rakkautenne kuolisi, älköön kunnioituksenne eikä tukenne toisianne kohtaan murentuisi. Älköön toinen teistä olisi koskaan toista vähempiarvoinen.

Varjelkaa sydämiänne ja liittoanne älkääkä tuottako toisillenne turhaa tuskaa.

Jukka Poika

Avioliiton tarkoituksena on lopettaa epäröinti ja epäselvyys sen seikan osalta, että ollaanko tässä nyt yhdessä vai ei. Avioliitto on tarkoitettu pysyväksi, jotta perheenjäsenet voisivat tulevaisuudessakin luottaa siihen, että tässä tämä nyt on. Ettei heti ensimmäisen konfliktin tullen aleta harkita eroa ja uhkailla tahi kiristetä sillä.

Oletko sinä (naisen nimi) valmis ottamaan tämän (miehen nimi) aviopuolisoksesi ja olemaan hänelle kiltti ja liiaksi komentelematta taikka moittimatta häntä, kuitenkin pitäen hänet ojennuksessa, jotta perheen harmonia säilyisi?

(Vastaus: kyllä)

Oletko sinä (miehen nimi) valmis ottamaan tämän (naisen nimi) aviopuolisoksesi ja osoittamaan hänelle rakkautta ja nöyrtymään hänen edessään mielessä pitäen, että juuri nöyryyden kautta kulkee henkisen kasvun tie?

(Vastaus: kyllä)

Julistan teidät aviopuolisoiksi. Voitte pussata.

Puhukaa keskenänne, kertokaa toisillenne tunteistanne välttäen pelkkää vihjailua ja siitä seuraavaa pettymystä, kun viesti ei mene perille. Opetelkaa ottamaan toistenne sanat vastaan ilman että ylpeytenne siitä kuohahtaa. Muuten menee persiilleen.

Menkää rauhassa.

Pirjo Hassinen

Hyvät rakastavaiset,

tänään on se päivä kun te sanotte toisillenne: sinut minä valitsin. Sinun kanssasi tahdoin tulla näiden todistajien ja juhlavieraiden eteen. Rakkauteni sinuun saa minut katsomaan luottavaisin mielin tulevaisuuteen, sillä jokainen päivä sinun kanssasi on minulle arvokkaampi kuin yksikään päivä ennen sinua. Me kaksi luomme kodin, johon lasten on hyvä syntyä ja ystävien tulla. Sinua minä tahdon rakastaa ja sinua lupaan kunnioittaa.

Hyvät rakastavaiset, tänään on se päivä, jolloin me sukulaiset, ystävät ja viranomaiset sanomme teille: avioliittonne on tunnustettu ja suurella ilolla kirjoihin ja sydämiimme viety. (Nimi), lämpimät onnittelut avioliiton johdosta. (Puhuteltu sanoo: kiitos, ja kättelee tuomarin.) (Nimi), paljon onnea avioliiton solmimisen johdosta. (Puhuteltu kiittää ja kättelee tuomarin.)

Jaakko Hämeen-Anttila

Te olette tulleet tänään vahvistamaan suhteenne ja julistamaan sekä toisillenne että yhteiskunnalle päättäneenne tulla aviopariksi.

Rakkaus on kahden ihmisen keskinäinen asia. Avioliitto on näiden kahden ihmisen vastuullinen päätös olla yhdessä myös sukulaisten, tuttavien ja yhteiskunnan silmissä.

Rakentakaa siis yhdessä itsellenne ja läheisillenne tulevaisuuden yhteiskuntaa.

Avioliitto on tärkeä askel ihmisen elämässä. Te lupaatte tänään rakastaa toisianne. Mutta teidän rakkautenne tulee yltää myös muihin ihmisiin. Yhteiskunnan jäseninä teidän on vastattava yhteiskunnan tarpeisiin.

Perheenä teille ehkä tulee lapsia, ja teidän on kannettava vastuunne heidän edessään. Lasten kasvatuksen ja yhteiskunnan hyvinvoinnin tulee olla osa teidän rakkauttanne.

Avioliitossa ihminen luopuu itsekkyydestään ja tulee osaksi kokonaisuutta. Hän luopuu osasta vapauttaan, mutta saa vastineeksi toisen ihmisen läheisyyden. Se on arvokas asia, eikä siihen tule suhtautua kevyin mielin.

Ei raha, ei maine ole niin arvokasta kuin rakkaus ja läheisyys.

Puolisoina te olette yhdenvertaiset. Rakastakaa toisianne ja muistajaa, että olette tänään omasta tahdostanne astuneet avionn ja päättäneet, että tästedes te muodostatte perheen ja että teidän tienne on vastedes yhteinen.

Olkoon kotinne teille onnellinen ja rauhaisa paikka, jonne te voitte aina tulla turvallisin mielin rakastavan ihmisen luokse.

Samaa mieltä kuin Morre. Meillä myös ikää lähes 30-v ja jonkin verran yli 30-v, joten kyllä tässä on siihen malliin riittävästi elämää nähty. Kakskymppisenä en olisi tiennyt vielä mistään mitään .

Shacklebolt: Kiitos mahtavasta linkistä!

Sain tuosta idean, että meidän nimet tulisi jollain "tolkien" fontilla ja muut sitten jollain tyylikkäällä suht yksinkertaisella muuten. Näitä fontteja on kyllä ihan liikaa, että osaisi valita...

Näillä näkymin meille tulee käyttöön Kelt ja Hobbiton Brushhand. Ei ihan joka päivä vastaan tulevia kuitenkaan

Meinasin aloittaa uuden topikin tästä aiheesta, mutta löysinkin tämän vanhan. Eli olisi kiva kuulla minkälaisia kaavoja muilla siviilisti vihityillä on ollut tai tulee olemaan. Siis jos sisällytätte pakollisen lisäksi jotain omaa mukaan. Itse olen miettinyt seuraavanlaista:

1. Sisääntulomusiikki

2. Vihkipuhe (itse kirjoitettu)

3. Vihkikaavan minimiosa (= aviopuolisoiksi julistamiseen asti).

4. Sormusseremonia + suudelma

5. Lauluesitys

6. Kaason lukema teksti

7. Loppusanat ja avioliittoon lähettäminen (Apassi-intiaanien avioliittorukous)

8 Loppumusiikki

Vaihdoin laulun ja kaason tekstin järjestystä, kun noin se nyt todennäköisesti meidän vihkimisessä tulee

^^ Suhteet on erilaisia, kuten ihmisetkin. Joskus sen vain tietää nopeastikin, että tämän ihmisen kanssa haluan olla lopun ikäni. Mistä muka voisin löytää paremman?!? Edellisessä suhteessa olin melkein 7-vuotta, eikä se kuitenkaan riittänyt mihinkään. Eli ei se määrä vaan laatu. En itsekään ehkä aikaisemmin uskonut siihen, että suhde voisi edetä näin nopeasti, mutta niin ne vain ajatukset muuttuu kun se oikea tulee omalle kohdalle.

Muoks: Lisätty yksi väksy, kun Dante ehti väliin

Muakin kiinnostaa pk-seudulla käytössä olleet firmat

Saluki: Kiitos selvennyksestä. Tosiaan, uskontokuntasi ei käynyt selville edellisestä viestistä. Jos olisi, niin olisi mun ihmettely ainakin jäänyt pois . Ja huom, itse en edusta mitään uskontokuntaa, joten siitä ei ainakaan tarvitse vetää mitään johtopäätöksia .

^ kihlajaiset ja kihlaus ei ole sama asia. Ei kaikki edes pidä kihlajaisia. Kihlaus on se hetki, jolloin sovitaan naimisiinmenosta.

Me mentiin kihloihin toukokuun puolessa välissä suurinpiirtein, kun päätettiin hääpäivä. Mies tosin kosi vasta heinäkuussa, mutta koska sormuksia ei tule ennen kuin hääpäivänä, niin eipä sillä päivämäärällä ole niin väliä.

Me oltiin tunnettu vain vähän päälle puoli vuotta ja seurusteltu vakavasti reilu 3kk , kun päätettiin hääpäivä ja varattiin juhlapaikka. Häihin on tosin vielä 11kk aikaa, joten 1,5 vuotta tulee yhteiseloa silloin täyteen. Kun löytää sen oikean, niin miksi pitäisi odotella jotain soveliasta ajankohtaa. No, ainoastaan yksi ihminen tietää näistä naima-aikeista, koska en itse haluaisi kuulla yhtään epäilevää tai ihmettelevää kommenttia (vaikka kaverit tuskin mitään kauheaa sanoisivatkaan). Mies sanoi juuri äsken hyvin: En näe mitään eroa siinä että ollaanko me naimisissa vai ei. Sitten on sama sukunimi ja jos toiselle sattuu jotain, niin on virallinen lähiomainen.

Ratkaisu tuntuu joka päivä enemmän oikealta.

Meillä on vihkiminen juhlapaikalla, johon toivottavasti saan opiskelijakuoron laulamaan. Olin ajatellut alku-ja loppulauluksi "peace like a river" -nimistä nekrospirituaalia, se ei ole sanoiltaan mitenkään uskonnollinen, ja väliin laulettavaksi suomalaista kansanlaulua "Tuulantei", joka on nimenomaan häälauluksi sopiva rakkauslaulu. Jotain muutakin mahdollisesti.

Mulla on ollut aina pelkästään silmälasit käytössä (sellaiset 20-vuotta), enkä edes tiedä miltä näytän ilman niitä. Vahvuuksia on -5,5 ja hajataittoa erityisesti toisessa silmässä sen verran, että piilareista voin vain haaveilla. Eli silmälasit päässä naimisiin. Olen ollut useissa iltapukujuhlissa silmälasit päässä, enkä ole koskaan ajatellut, että ne pilaisivat juhlapukeutumiseni . Toisaalta, kun ei ole vaihtoehtoja, niin eipä sitä kauheasti ajattele.

Häävieras: Onpas mukava kuulla, että joku on järjestänyt samantyylisen vihkimisen kuin mitä meille tulee . Muistatko oliko vihkimiseen sisällytetty jotain omia tekstejä miten paljon?

Otatteko muuten pellavapuvun huomioon kampausta suunnitellessanne?

Jotenkin en osaa ainakaan itselleni kuvitella mitään perinteistä nutturakampausta tai myöskään kovin ylilaitettua kiharaakaan. Joku välimuoto sitten ehkä näistä. Kuitenkin niin, ettei puku ja kampaus olisi aivan eri maailmoista.

Meidät vihitään metsässä juhlapaikan lähellä, jos ei mitään järkyttävää kaatosadetta sille päivälle satu. Pieni sade ei haittaa, mutta jos on pakko, niin sitten meidän vihitään juhlapaikalla sisätilassa. Kutsun infoliitteessä vieraita ohjeistetaan sopivaan vaatetukseen ja kenkiin.

Se kaikkein kaunein paikka metsässä on vielä etsinnän alla, mutta onneksi tässä on vielä aikaa. Muutama sopiva vaihtehto on kyllä jo löytynyt, mutta asia päätetään lopullisesti vasta juuri häiden alla. Vieraat johdatetaan vihkipaikalle, joten heidän ei tarvitse sitä etukäteen tietää.

Valitettavasti hääpaikalla ei ole sellaista ihanaa lehtometsää, mutta ehkä se kuusimetsä käy yhtä lailla...

Mulla on nyt varattu aika puvun suunnitteluun lokakuulle

Omppu: Minä en puhunut taikauskosta tai satuolennosta, se oli joku muu. Ymmärsit siis tekstini selvästi väärin, mutta ei se mitään. Edelleenkin mun puolesta jokainen saa uskoa tai olla uskomatta. Omaa näkemystäni en kenellekään tuput, enkä yleensäkään kauheasti uskonnosta kavereiden saati vieraiden kanssa keskustele.

Meillä käytiin eilen keskustelua hääkakun koristeesta. Yritin ehdottaa Muumipeikkoa ja Niiskuneitiä.

Miehen mukaan ne ovat sisaruksia joten ei käy.

Ei muuten ole sisaruksia. Tässä lainaus wikipediasta:

Niiskuneiti (ruots. Snorkfröken) on hahmo, joka esiintyy Tove Janssonin luomissa Muumi-teoksissa. Hän on Muumipeikon tyttöystävä ja kuuluu niiskujen heimoon. Ensimmäisissä teoksissa ja animaatiosarjoissa hänellä on myös isoveli Niisku. Niiskuneidin tunnusmerkit ovat otsatukka ja kultainen nilkkarengas vasemmassa nilkassa.

Niiskuneiti esiintyy ensimmäisen kerran toisessa Muumi-teoksessa Muumipeikko ja pyrstötähti (Kometjakten, 1945). Kirjassa Nuuskamuikkunen kertoo Muumipeikolle ja Nipsulle niiskujen rodusta, jonka jäsenet muistuttavat muuten täysin muumeja, paitsi että he vaihtavat väriä tunnetilojen mukaan. Pian tämän jälkeen he tapaavat Niiskun ja tämän sisaren Niiskuneidin, jonka Muumipeikko pelastaa lihansyöjäpensaan kynsistä. Niiskuneiti matkaa veljensä kanssa Muumilaaksoon ja asettuu asumaan Muumitaloon.

Jumalasta: Kiitos selvennyksestä

Mun mielestä Norjan Mette-Maritilla oli todella kaunis, hänen itsensä näköinen hääpuku, vaikka olikin pitkähihainen ja varsin yksinkertainen malliltaan

Omppu: Edelleenkin, jokainen uskokoon kuten itse haluaa, mutta ihmettelin vain sitä ristiriitaa, että painotetaan kuinka ajatellaan omilla aivoilla, vaikka kuitenkin usko perustuu jonkin toisen kirjoittamaan kirjaan. Minä en missään vaiheessa väittänyt, etteivät uskovaiset ajattelisi omilla aivoillaan, vaikka Jumalasta-nimimerkki kovasti niin yrittikin väittää. Vai mistä löydät tällaisen lauseen minun kirjoittamanani?

En nyt selvästi osaa ilmaista itseäni, kun väännät tekstistäni jotain sellaista mitä siellä ei ole. Suvaitsevaisuutta on mielestäni se, että näen maailman eri uskonnot kulttuurisena rikkautena enkä katso ketään kieroon sen takia, että kuuluu johonkin uskontokuntaan. Se mitä ihminen on muuten ja toisaalta se miten tuo maailmankatsomuskensa esiin kertoo ihmisestä enemmän kuin pelkkä uskontokunta.

Enemmän karsastan tapauskovaisuutta tai sitä, että mennään kirkossa naimsiiin, koska "se on tapa" tai "vanhemmat haluaa".

Jumalasta: Kommentoin vain samanlaisilla fraaseilla kirkkovihkimistä kuin siviilivihkimistä kuulee kommentoitavan. Ehkä et sitten itse vain huomannut tätä "piikittelyäni"

Täällä on turha lähteä ruotimaan sitä, mihin ihmiset uskoo, sillä asia on aivan liian laaja. Mutta väitätkö todella, ettei esim. raamattu tarjoa kristitylle valmiiksi pureskeltua ajattelumallia? Olen ymmärtänyt, että raamattu on jumalan sana kristityille ja siinä sopii pitäytyä. Miten tämä antaa tilaa omalle ajattelulle, jos kerran eri mieltä oleminen on sitten väärässä olemista ja mahdollisesti jopa syntiä?

Luonnontieteellisen maailmankatsomukseni lisäksi suurin syy siihen, etten voisi kuulua kirkkoon on se, että kristinuskoon sisältyy runsaasti suvaitsemattomuutta, jota en vain voi hyväksyä. Ja mainittakoon, että ystäväpiiriini kuuluu myös tosikristittyjä tapakristittyjen ohella, ei siis pelkästään ateisteja. Omasta puolestani jokainen saa uskoa mihin haluaa, kunhan ei tuputa uskoaan muille ja pidä itseään parempana kuin muut sen perusteella (tai esim. väheksy siviilivihkimistä sen takia että se on siviili tms.)