isasa

Irttarit maksaa täällä n.1e/100g Makuuneissa ja Filmtowneissa. Itse ostin tutun kautta karkit henkilökunta-alennushintaan 0,70e/kilo.Halloweenteemaanhan mustiksi karkeiksi sopisi vaikka pääkallot.

Me laitoimme utsuun Nuoruustangon kaksi viimeistä säkeistöä, toiveena olisi myös, että sulhasen sisko laulaisi kyseisen kappaleen häissä. NUORUUSTANGO (Anu Kaipainen) Lämpöni lempeni annan kaunis on nuoruutein Näät suven ruusut kannan itseni yksin tein Ei ole muuta antaa kuin tämä nuoruutein Sulle sen tahdon kantaa en ota itsellein Muuta en koskaan tahdo kuin sinun olla vaan Elämä ympärilläin kaikkoaa kokonaan Huominen päivä ei meitä vaaranna varjollaan kun sinun saan vain olla täysin ja kokonaan

Tuossa se yrittää epätoivoisesti osallistua, kun avauduin sille hääjärjestelyavun puutteesta.Lueskelee mun muistilappusia.

Gigantin verkkomusiikkikaupan sivuilta sen löysin. Muistaakseni siellä oli ilmainen kuuntelunäyte.Tulee meille häävalssiksi. Ihana

Minun kimppuni tulee olemaan pelkkää oranssia ruusua ja varret jäävät näkyviin, silkkinauha tulee siihen kohtaan josta pidän kiinni. Hinta n 12 ruusun kimpulle on 50 e, vieheet otamme sulhaselle, bestmanille ja morsiustytöille 6e /kpl. Kaasojen rannekukat maksavat 10e /kpl ja muutaman kukan heittokimppu minulle n. 15e. Satasella siis selviämme.

Mä näin ihan parasta hääpainajaista viikonloppuna. Kaasoni ilmestyi unessa häihin hääpuvussa.Kaiken kukkuraksi puku oli paljon hienompi kuin minun ja kateellisena jupisin itsekseni unessa. Pöydät olin unohtanut koristella ja niillä ei ollut edes pöytäliinoja. Painajainen muuttui kuitenkin ihan mukavaksi uneksi, kun hääohjelmanumerot alkoivat. Ystävät ja sukulaiset olivat valmistaneet meille toinen toistaan upeampia laulu/tanssi/akrobatia (!) esityksiä.

Pakko kysyä, kun itsekin huntuprojektia aloittelen, että onnistuiko huntutyllin ompeleminen koneella ihan helposti? Ajattelitko ommella reunapitsin myös koneella?

Juu, ei ole sitten vieläkään mitään kuulunut. Paniikinpoikanen alkaa olla.

Minä laitoin spostia jo kaksi viikkoa sitten ja ei tullut vastausta. Mieheni sitten tänään soitteli ja sanoi, että alkaa tämä juttu oikeasti epäilyttämään, jollei papereita saada. Paikan vuokraaja vaikutti olevan kovasti pahoillaan ja selitteli asiaa kiireellä ( puolen vuotta siis ollaan jo odoteltu). Torstaina tai perjantaina lupasi lähettää, siihen asti ainakin odotamme ja soittelemme sitten uudestaan, jos ei mitään tapahdu vieläkään.Ärsyttää koko touhu..

Apua.Uutta paikkaa ei meillekkään helposti enää tässä vaiheessa löydy.En olisi Kumpulaa varatessa uskonut, että vuokraaja onkin noin epäluotettava.

Meidän häissä ei (toivottavasti) -pönötetä jäykästi pöydässä,kyräillä muita vieraita ja lähdetä aikaisin kotiin -ihmetellä,että ei päässyt vaihtamaan sanaakaan morsiusparin kanssa -säästellä ilon kyyneleitä -ryöstetä morsianta/sulhasta/anoppia pitkäksi aikaa -ole sydämiä ja vaaleanpunaista hörsylää koristeena -väistellä tanssilattiaa, kun musiikki soi

Löytyykö ketään, jolla olisi kokemusta Saarikylien Kumpulasta? Me olemme ensi kesän häihin paikan varanneet, mutta nyt valinta alkaa epäilyttää, kun yli puoli vuotta olemme odottaneet sopimusehtoja. Paikan varauksista huolehtinut henkilö on vastannut useisiin asiaa koskeviin tiedusteluihimme "toimittavansa paperit pian". Tätä siis on jatkunut viime kesäkuusta asti. Varausmaksunkin olemme maksaneet, alkaa tuntua, että meitä on huijattu.

Me annoimme kaveripariskunnalle häälahjaksi morsiamen meikin (50e). Mielestäni ei ollut tarpeellista antaa enää erikseen rahaa lahjaksi, kun kaason ominaisuudessa maksoin pitkälle toistasataa euroa polttareista. En usko, että hääpari meiltä opiskelijoilta sen suurempaa lahjaa odottikaan ja itse jopa toivon että heidän ei tarvitsisi laittaa niin suurta summaa häihimme nyt kun rooli ovat kääntyneet. Mielestäni kukaan ei voi loukkaantua, jos opiskelija antaa esim 20e. Lahjasumma täytyy suhteuttaa tuloihin.

Tää ei oo ehkä niin hauska sammakko sulhasen suusta, kuin aiemmat, mutta kerronpa silti. Aloin viime lauantai-iltana puhua sulhaselle, että voisi lähteä käymään Helsingissä häämessuilla huomenna (asumme siis Treellä) siis jos hänkin haluaa. Sulhanen totesi, että eipä se ole haluamisesta kiinni, kun pakotetaan.. Minä: Ai pakotetaan? Kuka kosi ? Ja kuka halusi ehdottomasti kunnon isot häät? (itse olisin voinut mennä naimisiin, vaikka kahden todistajan läsnäollessa) Sulho: Ai niin, hyvä pointti. Oli vissiin hyvät tekosyyt vähissä, kun ei jaksanu lähteä ajamaan.

Oon luonteeltani melkoinen murehtija ja siispä mua jännittääkin se, että osaanko nauttia päivästä vai murehdinko kaiken sujumista koko päivän.

Saako kysyä, kuinka kallis tuo huntu oli?

Kysynpä, olisiko joku törmännyt morsiuspukuliikkeissä sellaiseen "vanhanaikaiseen" yksikerroksiseen huntuun, jossa on pitsinen reuna, ei satiinikanttausta?

Minä opiskelen lääkäriksi, joten meillä hääkarkit laitetaan lääkepurkkeihin ja sukkanauhan heitossa hameen alta voisi löytyä mm. stetoskooppi ja korvalamppu. Kehittelen vielä ideaa reseptipohjan hyödyntämisestä. Sulhasesta tulee automaatioinsinööri, siihen liittyvää en kyllä ihan heti keksi. Täytyypä vielä neuvotella..

Me päädyimme ostamaan Andreasenilta sormuksemme. Olin kierrellyt alennusmyyntiaikaan useampia kultakauppoja ja minulla oli ainakin viisi vaihtoehtoa, joista en pystynyt päättämään. Andreasenilla löysin kaksi sormusta, jotka miellyttivät, toinen oli kuitenkin liian kapea ja toinen liian leveä. Kultaseppä ehdotti, että tehdään näistä sitten yhdistelmä. Olin myyty. Kuukauden sain odotella lopputulosta ja vaikka se olikin valmiina liian suuri ja paksu, tiesin että sen sormuksen haluan. He pienensivät ja ohensivat sormusta ja nyt se on täydellinen. 4,7 mm leveä valkokultainen sormus, johon on riviin istutettu 7 0,05 c timanttia. Miehelle teetimme myös sormuksen, jossa hiekkapuhallettu keltakultainen keskiosa ja valkokultaiset reunat. Kaikessa hässäkässä sormuksia hakiessa en kuitenkaan kiinnittänyt miehen sormukseen niin paljoa huomiota ja se olikin aika pettymys kun sitä autossa aloin tutkia. Ensinnäkin hiekkapuhallettu mattaus oli aivan epätasainen ja valko- ja keltakullan rajalla oli usean mm rako. Veimme sormuksen takaisin liikkeeseen ja he korjasivat sen ilman vastaväitteitä. Uskoisin, että tuon sormuksen kohdalla tapahtui inhimillinen erehdys ja sitä ei oltu tarkastettu ennenkuin se meille myytiin. Suosittelen silti olemaan tarkkana. Palvelu Andreasenilla on ihan omaa luokkaansa, kultasepän kanssa kun pääsee suoraan neuvottelemaan.

Ostin hääpukuni vuotta ennen, ensimmäisestä liikkeestä ensimmäisen puvun, jota kokeilin.Kokeilin kyllä paria muutakin vain huomatakseni, että eka oli paras. Muutenkaan hääpukujen suhteen ei liikkeessä tullut runsaudenpulaa, kun suurin osa näytti tangossa roikkuessaan minun silmääni kermakakuilta. Sulhanen vähän kyllä epäili,että teinkö liian hätäsen päätöksen. Mutta kyllä sen tietää, kun sen tietää.

Ensin ajattelin pitää puvun salaisuutena, mutta kaikkien kannalta on mukavampaa, jos kuvat otetaan ennen kirkkoa. Ja olen muutenkin tottunut jakamaan kaikki salaisuuteni sulhasen kanssa.

Olimme viime keväänä Luxorissa viikon (emme kylläkään häämatkalla) ja suosittelen paikkaa kaikille, joita kiinnostaa historia ja uskomattoman kauniit nähtävyydet. Luxoriin lähtiessä kannattaa jo etukäteen varautua siihen, että kadulla ei saa kävellä rauhassa. Helpointa on katsella kaupunkia taksin kyydistä (maksaa n. 2 e). Kannattaa myös jo etukäteen asennoitua siihen, että hyvästä palvelusta annetaan hyvä tippi, huonosta vain tippi . Täysin rauhassa kaupustelulta saa olla hotellissa, ravintoloissa jne. Olimme tuon viikon aikana yhdellä matkatoimiston järjestämällä kiskurihintaisella retkellä ( yli 50 e/hlö). Vastaavanlaisen retken Niilin länsirannalle teimme itse paikallisella lautalla (n.1e/hlö edestakaisin) ja otimme taksin kolmeksi tunniksi n 10 eurolla. Kävimme katsomassa paria temppeliä (pääsyliput n 5e/ temppeli)ja kieltäydyimme ystävällisesti taksikuskin ehdotuksesta käydä papyryskaupassa. Retken hinnaksi tuli n 30e kahdelta henkilöltä ja tunsimme olevamme todella tutkimusmatkalla. Ensiksimainitun retken teimme aamupäivällä ja toisen iltapäivällä. Iltapäivällä nähtävyyksissä oli todella rauhallista. Medinat Habun temppelissä oli kaksi turistia meidän lisäksemme. Tunnelma oli aivan mieletön. Häämatkakohteenakin Luxor olisi mielestäni hieno, jos malttaa satsata hyvään hotelliin. Itse olimme 3 tähden St. Joseph hotellissa, jossa kyllä kävi nukkumassa ja vietti aikaa uima-altaalla, huoneet olivat nuhruisia. Hotellin alakerran ravintolaa suosittelen lämpimästi. Ruoka oli edullista, hyvää ja emme ainakaan saaneet mitään vatsapöpöä. Kulinaristin unelmakohde ei Egypti ole, sillä heillä ei ole oikeastaan omaa ruokakulttuuria vaan sekoitus naapurimaiden keittiöitä, sekä suuresta brittimatkailijamäärästä johtuen hyvinkin englantilaista ruokaa. Turvallisuudesta vielä sen verran, että vaikka paikalliset ovatkin kovin yritteliäitä kaupanteon suhteen, varkaita ei tarvitse pelätä. Vaikka felucca (paikallinen purjevene) purjehdus Niilillä saattaa houkutella, kannattaa katsoa päivä, joka ei ole kovin tuulinen ( pelastusliivejä siellä ei ole). Itse en myöskään periaatteesta mennyt hevoskärryajelulle, koska mielestäni hevoset eivät näyttäneet hyvinhoidetuilta ja liikenne on tuolla vaarallista. Olkaa rohkeita kaupanteossa ja kävelkää pois, jos hinta tai kauppias ei miellytä. Keneltäkään ei väkisin rahoja oteta. Viimeisenä keinona voi huutaa poliisia. Paikalliset puhuvat muuten sitten parempaa englantia kuin suurin osa turisteista. Vieläkin Luxoria ajatellessa mieleeni palaa maalauksellinen auringonlasku Niilillä, jota katselimme iltaisin hotellimme kattoterassilta. Tuon näkymän edessä kaikki pienet epämukavuudet unohtuivat salamannopeasti.

Juhlimme häitämme 8.8.2009 Saarikylien Kumpulassa.

Aitolahdessa on työväentalo, joka on aika lähellä Aitolahden k-kauppaa. Sitten Aitolahden perällä on Näsijärven rannalla on kesäkoti Aitoranta, jota itse suunnittelimme 60 hlön häihin. Tuossa jälkimmäisessä paikassa on todella toimiva keittiö suurtalousliesineen ja kylmiöineen.Hintakaan ei päätä huimannut, muistaakseni 350e. Kyselkääpä olisivatko nuo paikat vielä vapaana.

Kävimme itse katsomassa: -Äijälä-taloa Kangasalla,upea paikka luonnon keskellä ja kuitenkin hyvin varusteltu.Luulisin,että maksimissaan sadalle vieraalle.Vuokra oli 600 euron hujakoilla -Kesäkoti Aitorantaa Aitolahdessa: soveltuu hieman pienempiin häihin.Todella hienolla paikalla Näsijärven rannalla,hinta hieman yli 300 -Saarikylien Kumpulaa,johon sitten päädyimmekin lopulta.Max 100 hlöä.Vanha nuorisoseuraintalo,hinta 325e/vkonloppu. -Pirkkalassa on myös Pirkan Pirtti n. 100 hlölle