Ah, ihanaa, etten ole yksin ajatusteni kanssa Me kihlauduttiin vuosi sitten ja mies olisi ollut valmis järjestämään häät jo viime kesänä. Meni kuitenkin sen verran tiukoille, että alettiin puhua nyt tulevasta kesästä. Mitä enemmän ajattelen häitä, lähinnä hääjuhlaa, niin sitä enemmän alan panikoimaan. Olen koittanut miettiä isojen häiden hyviä puolia, eikä mulle tule mieleen kuin yksi syy: lahjat (Miten niin pinnallista...) Toki jotkut sukulaiset varmastikin nöksähtävät, jos ja kun eivät saa kutsua. Toisaalta oon ajatellut, että mä en ole menossa naimisiin sukulaisteni takia. Enkä sen takia, että saatais paljon lahjoja. Ahdistelin omissa yo-juhlissanikin, niin mitä se tulis sitten häissä olemaan.. Hui! Mies suostuu kyllä pieniinkin häihin, ainakin sen pohjalta mitä ollaan keskusteltu. Myös ns. salahäät ovat hänelle ilmeisesti ihan ok. Oon miettinyt, että jos paikalla olis vaikka mun vanhemmat ja niiden puolisot (voi kylläkin aiheuttaa pientä kitkaa/outoja tilanteita) ja miehen vanhemmat (eroamassa juuri tällä hetkellä, en tiedä kuinka omituista se olisi vihkimistilanteessa..). En tiedä. Ahdistaa koko ajatus häistä.