no kyllähän se nyt on niin että jokainen toimii oman varallisuutensa mukaan. Jos tuntuu siltä että voi irrtoittaa viiskymppiä, satkun mitä vaan, niin sen tekee. Ellei, antaa sen kaks-kolmekymppiä. Mä olen ainoastaan yhden häälahjan ostanut - ystävälle lahjakortin miehensä kanssa kylpylään hoitoineen. Maksoi hitosti, mutta koin sen jotenkin tarpeelliseksi että häntä muistan, koska en suostunut kaason pyyntöön sallistua polttareiden järjestelyihin (välimatkaa 150km) enkä osallistunut koko häihin, vaikka tiesin että olin odotettu vieras. Halusin siis muistamisella osoittaa että he ovat mielessä ja tärkeitä ja rakkaita. Ja jälkikäteen asiasta kun keskusteltiin, he olivat todella otettuja muistamisestani ja käyttivätkin sen heti, koska häiden järjestely oli ollut raskasta. Me ei "huolita" ketään ihan vihkimiseen mukaan, paitsi todistajat. Pari päivää h-hetken jälkeen viemme sukulaiset ja tärkeimmät ystävät syömään - tosin ajankohta on niin myöhään illalla että olemme karsineet "lapselliset" ystävämme kokonaan listalta pois. Sukulaisille on sanottu että rahaa saa tuoda. Lahjoja ei. Ystäville on sanottu että mitään ei saa tuoda. Jos ihan pakosta haluaa muistaa, otamme mieluusti rahaa vastaan. Mutta ystävät on kutsuttu periaatteella, haluamme viettää illan heidän kanssaan.