Elovena

Hips! Minä olen jo toista kertaa menossa Vihdissä vihille... : Tässä ketjussa olen aikaisemmin jo kertonutkin kokemuksiani. Nyt on kyseessä pienimuotoiset häät. Vihkiminen Vihdin kirkossa ja juhlat kotona. Vieraita ehkä maksimissaan 20. Pitopalvelua ei tule, koska kyseessä ovat kahvikekkerit.

Hiphei! Vihdissä vihittävät ovat saaneet ikioman ketjun! Aaltoja! Ja heti tulen mainostamaan aivan ihanaa kukkakauppaa: KW Blå ihan siinä kirkonkylän keskustassa!

Hmm... no ovat varmaan sitten "unohtaneet" sinut Kelassa... Minäkin sain avioitumisen jälkeen toiset veromätkyt, että kyllä ne sielläkin osaavat mokailla Synnytyslaitoksella melkein juu, kun tapahtuisi jotain... :-/

En saanut mitään. Sovimme jo etukäteen, ettei sellaisia osteta, kun sinänsä mitään ei tarvinnut, enkä ole koruihminen. Häämatkalla sitten minulle ostettiin villapaita, mutta ei sitäkään voi varsinaisesti huomenlahjaksi sanoa.

Sinulla on varmaankin ollut kuvallinen Kela-kortti? Sellaisen omistajille Kela ei lähteä automaattisesti uutta, koska he kai olettavat, että haluat uudenkin kortin kuvallisena, jolloin sinun pitää henk.koht. sellainen käydä hakemassa...

Meillä oli vain neljä pientä lasta, joista yksi oli sen ikäinen, ettei saanut tuhoa aikaan, koska ei osannut kävellä Kirkossa päästeli söpöjä pikku äännähdyksiä, mutta ei todellakaan häirinnyt meitä yhtään - hymyilimmekin miehen kanssa alttarilla niille äänille, kun nostivat kovasti meidän vauvakuumetta... Kolme lasta siis oli niin sanotusti terroristi-iässä, mutta heistä ei ollut mitään vaivaa tai haittaa. Aluksi lapset päinvastoin kevensivät tunnelmaa häätalossa, kun he juoksentelivat omasta pöydästään meidän pöytäämme ja toivat ilmapalloja "lahjaksi" meille. Mutta meidän häissämme oli muutenkin aika rento tunnelma, joten ehkä joku olisi saattanut moisesta häiriintyä. Sanoisin, että tosi paljon riippuu vanhemmista. Kyllähän niitä kuulee tarinoita siitä, miten lapset juoksentelevat hääparin ympärillä häävalssin aikana tai tulevat halimaan morsianta tahmaisilla tassuillaan... : Parhaiten varmasti kukin itse tuntee omat vieraansa, että osaavatko laittaa lapsensa aisoihin...

Bestman ojensi sormuksen papille ihan oikealla hetkellä, mutta pamautti rasian kiinni niin kovaa, että koko kirkko raikui Unohdimme vihkiraamatun kirkon piilotteluhuoneeseen. Onneksi bestman lähti hakemaan sitä ja ehtikin hyvin ennen seuraavaa vihkimistä

Heräsimme kuuden pintaan, söimme hotellissa huoneeseen tuodun aamiaisen ja lähdimme lentokentälle. Sieltä lähti kone kohti Santorinia. Eli eipä mikään kummallinen päivä sinänsä.

Minulla lukee: 15.6.2002 Mk. 10:7-9 Tahdon! Kihloissa meillä on Elovena Mies 22.10.2000 (miehellä) ja Mies Elovena 22.10.2000 (minulla)

Tänään kävin jättämässä ajokorttihakemuksen, ja virkailija kertoi, ettei mikään lakipykälä käske uusimaan passia. Tämä oli minulle täysin uusi tieto! Eli riittää, kun lipuissa ja passissa on sama nimi. Hän sanoi, että voin pari vuotta vielä aivan hyvin kulkea vanhalla passillani, ja katsoa sitten, haluanko vaihtaa... Että sellaista!

Sain tänään varmasta lähteestä kuulla, että väestörekisterissä olen jo uudella nimellä Kela-kortti ei ole vielä tullut. Pankkikortin sain tilata uudella nimellä jo paria päivää ennen häitä, kun itse soittivat ja ehdottivat sen uusimista, vaikkeivät tienneet häistä ennen kuin kerroin. Mutta sitä noutaessa pitää olla virkatodistus (Nordea). Ainakin Plussa-kortti ottaa tiedot suoraan rekisteristä, eli sinne ei tarvitse ilmoittaa. Mutta tietääkö joku, pitääkö Postiin ilmoittaa?

Sulho tahtoi Suvivirren, joten se tulee varmaankin. Hyvä puoli on se, että kaikki osaavat se, joten joku saattaa vaikka uskaltautua laulamaankin. Lisäksi Suvivirrestä tulee aina hyvät fiilikset

No sanotaan nyt, vaikka tämän jälkeen mut on helppo tunnistaa... :-/ Minusta tulee rouva Lehtikangas. Neljä ensimmäistä kirjainta eivät siis muutu miksikään... Munkin tyttönimi mahtuu niiden suosituimpien joukkoon.

Lähdemme heti häiden jälkeisenä aamuna eli 16.6.

Me menemme Santorinille Kreikkaan. Syynä oli lentojen sopivuus (halusimme lähteä heti häiden jälkeisenä päivänä) ja budjettiystävällinen matka. Lisäksi meitä miellyttää se, ettei Santorini ole bailaajien, vanhusten eikä lapsiperheiden suosiossa Ehdottomasti emme siis halunneet minnekään bailumestaan. Santorini on pieni saari, mutta kyllä meille riittää näkemistä vähässäkin - mielestämme lomalla ei tarvitse jatkuvasti nähdä jotain uutta (Helsinki on meille edelleen kaunis kaupunki, vaikka on nähty jo sataan kertaan...) Koetan saada Suomessa mahdollisimma hyvän pohjarusketuksen ja otan mukaan paljon huiveja pääni suojaksi, koska minä ei siedä aurinkoa kovin hyvin... Sulho lupasi pitää minusta huolta, etten kuole aurinkoon