-LC-

Amerikkalainen puolikkaani oli (taas kerran) ollut yhteydessä US Embassy Helsinkiin... sieltä saamansa tiedon mukaan ainoastaan Suomessa asuvat USA:n kansalaiset voisivat asioida ei siis Helsingin suurlähetystön, vaan USCIS / Lontoon kanssa. Eli suunnitelma B käyntiin, tyttäret. Meillä nyt kaikki paperit kasassa K-1:stä varten, koska tätä vaihtoehtoa suositeltiin parhaimpana - mene ja tiedä, mutta jostain se on nyt vaan lähdettävä! "Eteenpäin!" sano mummo lumessa...

Onko kukaan ollut yhteydessä konsulaattiin? Onko lakia muutettu takaisin vanhoihin uomiin? Meillä ollut koko paperisota jäissä nyt jo jonkin aikaa. Nyt tosin aletaan tositoimiin - oli tilanne mikä tahansa!

Todellakin näyttää olevan täysin tullivirkailijasta kiinni, miten maahantulo onnistuu... Olen ollut USA:ssa viimeisten 12 kk:n aikana 170 päivää (yhteensä neljän eri reissun aikana) ja nyt tulin käyttämään jäljellä olevat luvalliset 10 vrk - silläkin uhalla, että minut käännytettäisiin rajalla. Erossa olo tuntui niin pahalta, että olimme kuitenkin valmiit ottamaan tämänkin riskin. Passitarkastukseen kävellessä tärisin jännityksestä...aivan turhaan! Ainoa kysymys, jonka virkailija kysyi, oli: "ai että lomailemaan olisit tulossa?" ja leimasi passiin 3 kk! Aiemmin, tullessani maahan kolmatta kertaa, myöhästyin seuraavalta lennoltani kun kyselivät niin tarkkaan tullissa. Silloin olin buukannut kotiinpaluun 80 päivän päähän. Uhkailivat, että voisivat lähettää minut kotiin, mutta kuin "säälistä" ja tullivirkailijan ylivaltaa käyttäen päästivät minut kuitenkin maahan... Meillä ei siis ole monen epäonnisen sattuman kautta mikään viisumi vielä edes vetämässä ja olen matkustellut aina vain visa waiverin turvin.

Mistä kuulit tuon, että ei saisi mennä USA:an edes turistiviisumilla!? Voiko se pitää paikkansa???

US Embassy Helsingistä vastattiin emailitse, etteivät osaa tällä hetkellä sanoa juuri mitään. Odottavat lisätietoa ja tarkennuksia itsekin... Tämä koko soppa vetää mielen kyllä todella matalaksi. Tulee mieleen itäinen naapuri ja sen toimintatavat...että jostain tuolta ylhäältä vaan on annettu ihmeellisiä sääntöjä ja niitä on sitten kyseenalaistamatta noudatettava. Loppujen lopuksi kun kyseessä on kuitenkin vain kahden ihmisen välinen rakkaus ja se epäonninen sattuma, että ovat eri maiden kansalaisia. Mua jotenkin jopa huolestuttaa tämä kaikki - mihin tässä ollaan menossa ja mihin loppujen lopuksi oikein päädytään?

Se vielä piti sanoa, että eikö tuon Fiance Visan saamiseen mene kuitenkin se 6 kk? Sekö on siis nopein tapa tällä hetkellä???

Meillä on tilanne auki tällä hetkellä. Mies oli laittanut emailia en-muista-mihin organisaatioon, mutta eivät olleet vastanneet vielä kun äsken juteltiin. Kaiken kukkuraksi meillä on tällä hetkellä ongelmia (=viivettä) miehen passin kanssa - juuri ennen joulua, ollessani vielä USA:ssa, autoon murtauduttiin ja samalla vietiin molempien passit. Mutkien kautta minä sain väliaikaisen passin vuorokauden sisällä ja pääsin siis takaisin kotiin. Suomessahan "virallisen" (eli täysaikaisen) passin saa viikossa, mutta USA:ssa tilanne on vallan toinen: sieltä sanottiin, että lähettävät passin postitse (?!) kotiin. "Jos ei kuulu mitään kahden kuukauden kuluessa, niin ota meihin yhteyttä, koska silloin on jotain mennyt vikaan." > Pistää vihaksi tuollainen! On siis tullut kaikenlaista kuraa, mutta me yritetään silti ajatella positiivisesti - tuntuupahan yhteinen aika sitten entistäkin arvokkaammalta, eikä tosiaan oteta mitään itsestäänselvyytenä!!

Mekin oltiin suunniteltu menevämme Suomessa naimisiin, mutta nyt saattaa sitten hommat heittää häränpyllyä... Suurlähetystöstä kun yritin kysellä, oli siellä mielestäni hieman vääränlaisen asenteen omaava herra vastailemassa. Hän kun ei suostunut neuvomaan mitään, ennenkuin olemme päättäneet kummassa maassa oikein avioidumme! Ja meille kun kävisi kumpi vaan, kunhan saadaan aloittaa yhteinen elämä mahdollisimman pian! Argh. Kunnioitan kyllä suuresti niitä pariskuntia, jotka kaiken tämän keskellä järjestävät vielä itse hääjuhliakin (meillä kun juhlat tulossa vasta syksyllä, eikä nekään suoranaisesti "häät")!!! Miten te pidätte koko paketin kasassa? Musta kun tuntuu, että kaikki tämä selvitystyö vie jo ihan tarpeeksi energiaa täyspäivätyön ohella... Tsemppiä vaan kaikille! Ei luovuteta!

Taas yhden askelen lähempänä paperisodan loppumista...lääkärintarkastus kunnialla ohi! Tiedoksi, että kaikki saadut rokotukset kannattaa sitten ehdottomasti kerätä kansainväliselle rokotuskortille (josta kuulin ensimmäistä kertaa vasta lääkärin vastaanotolla). Kortteja pitäisi saada kaikkialta mistä saa rokotuksiakin. Mitenkäs muilla menee? Onko kaikki paperit kasassa?

Kiitos, JenniN, taas kerran! Vielä seuraavanlainen kysymys kaikille asiaan törmänneille: Onko kellään tietoa, mistä saisi avioehtosopimuspohjaa englanniksi? Toivoisin, että asiasta selvittäisiin ilman kallista asianajajaa, jonkin valmiin lomakepohjan avulla... Tiedän kyllä, että sopimus pitää vielä erikseen virallistaa maistraatissa ja heidän sivuiltaan löytyykin vain k.o. rekisteröintilomake.

Siitä lääkärintarkastuksesta...tehdäänkö siinä yhteydessä myös gynekologinen tutkimus?

Eilen soitin (taas kerran) lähetystöön kysyäkseni tarkkaa listaa kaikista lomakkeista, joita heille täytyy toimittaa. Periaatteessa antavat "tietopaketin" amerikkalaiselle osapuolelle vasta haastattelun yhteydessä, mutta suostuvat pyynnöstä lähettämään sen myös etukäteen postitse! Eli jos haluaa alkaa paperisotaan heti pikimmiten, kannattaa soittaa ja tilata. Hmmm...Ohio, Washington ja Louisiana...ei voisi paljoa enempää hajallaan olla ympäri USA:n! Nähdäänkö joskus kätevästi "puolivälissä" - Nebraskassa?

Hei sis! Me olemme amerikkalaisen poikaystäväni kanssa samassa tilanteessa kuin tekin! Päätös avioitumisesta on tehty, mutta kaikki muu on vielä edessä... JenniN:n ohjeet ovat kullan arvoisia ja auttoivat ainakin minua enemmän kuin mikään muu yksittäinen tietolähde... Laitoin mm. lähetystöön liudan kysymyksiä ja tässä kaikki olennainen vastausmailista: "Ohessa ohjeet mita tarvitaan. Ohjeissa mainitut kaavakkeet voitte tulostaa osoitteesta www.uscis.gov kohdasta 'Immigration Forms'. Kasittelyaika on yleensa 4-6 viikkoa tai lyhyempikin." Annahan kuulua itsestäsi - samassa sopassa ollaan!

Siihen juuri itsekin törmäsin, että missään ei tunnu olevan jäsenneltyä tietoa koko prosessista a:sta ö:hön. Säikähdin pahemman kerran luettuani erilaisia tarinoita netistä ja kuinka ihan vahingossa saattaa tyriä jotain! Tällä hetkellä asun (=olen kirjoilla) Suomessa, mutta vietän kaiken mahdollisen ajan käytännössä USA:ssa. Mielelläni kysyisin muutaman kysymyksen - miten voisin ottaa sinuun suoraan yhteyttä?

Täällä taas yksi Suomi-USA pari. Päätöksen avioitumisesta olemme jo tehneet, mutta kaikki muu on vielä edessä. Tuntuu, että tässäkin asiassa tieto lisää tuskaa. Tällä hetkellä pääni on ihan pyörällä; kummassa maassa siis pitäisi mennä naimisiin, jotta asiat hoituisivat mahdollisimman kivuttomasti? Tavoitteena on saada työlupa ja asettua asumaan USA:an. Onko täällä muita, joilla prosessi on juuri meneillään?