Aphi84

Mä pidin puheen, vaikken olekaan mitenkään erityisesti esiintymisestä pitävä ihminen. Puhetta ei oltu merkitty ohjelmaan ja kaasojen ja bestmanin kanssa olin sopinut, että mulle annetaan mahdollisuus puhua mut jos en sitä halua käyttää ni ohjelmassa mennään eteenpäin. Sulhaselle en kertonut mitään, halusin sen olevan yllätys. Halusin puheen valmistella ihan ehdottomasti, koska musta tuntui, että mun piti kertoa kaikkien edessä, miten paljon sulhaseni mulle merkitsee ja samalla kiittää kaikkia. Oon sen verran tunteikas ihminen, että mua pelotti, pystynkö pitämään puhetta ja ihan siitä syystä kirjoitin sen sanasta sanaan paperille ja myös luin sanasta sanaan. Lisäksi olin sopinut toisen kaasoni kanssa, että se lukee puheen loppuun, jos en pystykään. No ensinnäkin mun puheelle oli huonoin mahdollinen paikka eli kaaso oli pitänyt juuri oman puheensa ja kuivailin vielä kyyneleitä, kun bestman sanoikin, että nyt ois morsiamen puheen vuoro, jos morsian tahtoo vuoronsa käyttää. Toki tahdoin mutta nyyhkin vielä edellistäkin tunnekuohua, joten te tunteikkaat morsiamet, sopikaa vähän parempi puheen paikka avustajienne kanssa. Hain puheeni kuitenkin ja selitin, että oon vielä ihan kyyneleiden partaalla kaason kauniista puheesta ja kerroin myös, miksi luen suoraan paperista. Puhuin ensin siitä, miten vaikeahkoa se aviomiehen löytäminen olikaan ja miten vaikeaa sitten lopulta tajuta, että se tuleva aviomies onkin siinä. Puheeni alku oli huumorin sävyttämä. Sit siirryin puhumaan siitä, kuinka hyvän miehen olinkin löytänyt ja kiitin kaikkia vieraita heidän osallistumisestaan päivään. Kiittelin avustajia ja perhettäni ja tässä vaiheessa taisin lukea aika nopeasti ja ääni väristen, olin koonnut itseni alussa hienosti mutta aloin jo olla itkemisvaiheessa. No, pommin räjäytin viimeistään siinä kohtaa, kun yritin, huom. yritin lukea täälläkin esiintynyttä Kaskisen runoa ja siinä vaiheessa kun sulhanen itki, mäkin purskahdin itkuun ja kaaso luki runon loppuun. Mutta niin itki moni muukin. Eipä tainnut montaa kuivaa silmää ollakaan. Sulho totes mulle, että tollasen sitten teit ja siinä huuli väpättäen toisiamme katseltiin. Oli kyllä mahdottoman ihanaa, että puheeni pidin, vaikkakin lukien sen paperista, sillä siinä viimeistään tajusin, kuinka hulluina me ollaan toisiimme. Ja olipa sen tajunnut kaikki muutkin.

Kävin kampaajalla ja meikissä Peicossa ja Lumicissa. Olin tosi tyytyväinen sekä kampaukseen että etenkin meikkiin. Kampaukseksi halusin kiharaa osin kiinni ja kaunis sekä huoliteltu lopputuloksesta tulikin. Meikkiin olin kuitenkin ihan erityisen tyytyväinen ja tunsin itseni erittäin kauniiksi. Suosittelen!

Meidän kukat oli Mestarin kukasta ja voin kyllä suositella. Palvelu oli osaavaa ja lämpöistä ja sain juuri sellaisen kimpun kuin halusinkin. Kimpussani oli tummanpunaisia ruusuja ja germiinejä sekä murattia ympärillä roikkumassa. Vähän mietin etukäteen, että mitä siitä mahtaa tulla mutta valmiin kimpun nähdessäni olin aivan sanaton onnesta. Tilattiin hääkimpun lisäksi kaksi viehettä, kaksi morsiusneidon kimppua ja heittokimppu eikä hinta mielestäni päätä huimannut, tosin eipähän halutut kukatkaan olleet kalleimmasta päästä. Kukat kestivät myös kauan, morsiuskimppukin useamman päivän. Ainoastaan germiinivieheet olivat nuupahtaneet jo seuraavana päivänä mutta hyvin palvelivat siis sen hääpäivän ajan ja näyttivät hauskoilta.

Me juhlittiin juuri Palokan Pelimannitalossa häät ja ainakin meillä meni niin, että pelimannitalon kanssa yhteistyötä tekevän Palokan Juhlatalon pitopalvelun hintaan kuuluivat kuohuviini- ja viinilasit sekä myöskin pöytäliinat. Tosin enhän tiedä, onko systeemit muuttuneet mutta näin meillä. Maksettiin siis pelimannitalolle ainoastaan tilavuokra. Pelimannitalo oli kyllä joka sentin arvoinen, tykättiin ihan hirveästi. Meillä oli vieraita n. 60 ja mahduttiin Pelimannitaloon loistavasti. Hommat myös sujui pitopalvelun kanssa aivan upeasti ja hääpäivä olikin yksi parhaimmista ja onnistuneimmista päivistä ikinä. Pelimannitalon kanssa oli helppo tehdä yhteistyötä, suosittelen paikkaa lämpimästi.

Nyt on häät juhlittu ja täytyy vaan kehua Cowbelliä. Oli ihan todella hyvä bändi, meille oikein sopiva, hiki tuli ja väki tanssi. Meikäläinenkään ei istunut yhtäkään tanssia vaan bailasi kaikki läpi. Suosittelen ihan ehdottomasti, jos tykkää vauhdista ja meiningistä.

Hei kaikille jyväskylän morsiamille! Me ollaan menossa naimisiin 12.9.09 Taulumäen kirkossa ja bileet on sitten Palokan Pelimannitalossa. Päätin ilmoittautua tähän ketjuun, kun ei olla alunperin jyväskyläläisiä ja oon yrittänyt kaivella vinkkejä vähän joka asiasta/liikkeestä/tapahtumasta Jyväskylässä, jotta häistä tulis ne parhaimmat mahdolliset Tällä hetkellä mielen päällä ei mitään kysyttävää, tiedotettavaa vaan. Tanssin taikaa järjestää häätanssikurssin 21.3 eli tulevana lauantaina. Vinkki voi tulla myöhään mutta hokasin vasta, että sen voisi tännekin laitella. Me ollaan menossa, sulholla on kaks vasenta jalkaa eikä munkaan jalat kovin sujuvasti valssia vedä, joten täytyy kokeilla, voidaanko ensinkään tanssia edes häävalssia :DLinkistä löytää tietoa missä ja milloin: Häätanssikurssi-infoa Toinen vinkki: oon kytännyt ihan hulluna, koska kirkoissa on perinteiset häämusiikki-illat ja vihdoin kyttäys tuotti tulosta. Taulumäen kirkossa häämusiikki-ilta on 27.3.09 klo 18-19.30 sekä kaupungin kirkossa 16.5 klo 21. Yritetään päästä tonne Taulumäen kirkon iltaan mutta saas nähdä, kuinka saan työvuorot järjestymään, kun harmittavasti olisin töissä perjantai-illan. Kiva.

Hei tosi hienoa Taiga, että teillekin tulee Cowbell Oisin niin halunnut päästä niiden Annelin keikalle mutta oli yövuoroa just. Mekin ihastuttiin Sannin ääneen.

En ole tekijä, mutta näyttäisi kuvakkeen mukaan olevan käytetty Notepad ++ -ohjelmaa, jolla itsekin kaikki sivuni teen. Hääsivuja en tosin ole vielä tehnyt yksiäkään, mutta ainakin yhdet on tilattuna Ja omat sitten aikanaan tietenkin. Juurikin tuolla ohjelmalla, minkä Haati tiesikin kertoa.

Mä nimenomaan haluaisin, että mun äiti osallistuisi. Haluaa se kai itsekin osallistua. Meillä on tosi hyvät välit, en voi ees kuvitella polttareita ilman äitiäni. Anoppia sen sijaan en oikein osaisi kutsua, ollaan ehkä sen verran vielä ns. virallisissa väleissä. Sulhaseni siskot sen sijaan kyllä tahdon mukaan.

Rohkenen ehkä mainostaa meille tulevaa hääbändiä Cowbelliä, ovat nuoria, joustavia ja huumorintajuisia. Soittavat suunnilleen mitä vaan omien sanojensa mukaan Finlandersista White Snakeen. Käytiin kuuntelemassa heidän soittoa treeneissä ja tykättiin kovasti. Tuli sellainen fiilis, että siinä se on meiän hääbändi. On TODELLA edullinen. Ei oo vielä kotisivut heillä toiminnassa.

Mä oon miettinyt meiän kutsuihin Yön kappaleesta Taikasanat kertosäettä: Kun taikasanat lausutaan, niin seisahtaa maa radallaan ja katsoo kuu lapsiaan, kun kaksi maan kulkijaa tunnustaa rakkauttaan. En vaan oikein tiedä, sopiiko tuo mutta me ollaan sellaisia yön lapsia yleensäkin

Mun rakas sulhaseni on kotisivujen jonkinlainen asiantuntija, joten se teki meille ihan omat sivut ja vielä yllätykseksi mulle. Olin asiasta aika otettu ja onnellinen. Sulho hoitaa ton teknisen puolen aika pitkälle ja mä tuotan sisältöä. Lisäks sulho testailee sinne kaikkia juttuja ja yrittää tehdä sivut sellaisiksi, että tälläinen bimbokin osaisi sitten sitä sisältöä sinne omin päin laitella. Meillä on sivuilla tarinaa meistä, päiväkirja hääsuunnitteluja ja muuta tarinointia varten ja sitten kerrotaan hääpaikasta, kirkosta ym. Meidän avustajillakin on sinne tunnustukset ja siellä on jokaisesta esittely. Myöhemmin sinne tulee karttoja, ohjeita ja ehkä ilmoittautuakin voi sitä kautta. Mahdollisuudet on monet, kun mies on tietsikkanörtti Meiän hääsivu

Me ollaan jotenkin ihan pulassa tän pappiasian kanssa, kun ei olla alunperin Jyväskylästä eikä nyt olla kauheesti käyty kirkossakaan. Ei siis yhtään tiedä, kenet haluaisi ja millaisia papit on. Asutaan Kuokkalassa ja meiät vihitään taulumäen kirkossa. Meneekö toi pappijuttu silleen, että meiät vihkis meiän asuinalueen pappi vai miten? Kirkkoherranvirastosta sanottiin vaan, että soitelkaas sitten paria kuukautta ennen. Soitellaan juu mutta olis silti kiva tietää jostain ees jotain

Kävin Peicossa ja Lumicissa kampaajalla ja vähän haistelemassa tunnelmia. Sain tosi kivat uudet hiukset ja muutenkin tykkäsin paikasta, joten varasin sinne sitten ajan kampaukseen ja meikkiin. Kampaaja sanoi, että heidän kosmetologinsa on hirveen taitava. Toki ehkä vähän mainosti mutta miksipä en uskoisi, kun vaikutti niin mukavalta paikalta. Muuten varmaan arpoisin paikkaa vieläkin

Mä kanssa mietin hääpaikkaa pitkään ja hartaasti, käytiin katsomassakin muutamia. Eräässä juhlapaikassa emäntä sitten sanoi, että älkää huoliko, kyllä sen oikean hääpaikan sitten tietää. Ja se oli aivan oikeassa. Mä luotan hirveästi fiilikseen ja menen sen mukaan. Asian täytyy tuntua oikealta, ennen kuin teen lopullisen päätöksen. Jos susta tuntuu, että hääpaikka on väärä, yritä vielä vaihtaa se, ettei sitten ihana hääpäivä mene pilalle juhlapaikan takia. Mietin vähän joka asian siten, että tähdätään siihen, että tämä on ainutlaatuinen päivä ja tälläiset häät järjestetään vain kerran elämässä, joten joka asian täytyy tuntua just oikealta ja hyvältä.