Aada

Meidän (muinaisista) häistä kuvia täällä: http://www.kotiposti.net/ilkkaaaltonen/index.htm

Oletko kysellyt merkkikerhosta http://www.triumphcar.fi/?

Mie rakastan sinnuu, karjalaks

Kruunujen paino taitaa vaihdella todella paljon seurakunnasta toiseen, eli jos asia oikein kovasti huolestuttaa, kannattaa käydä tsekkaamassa oman seurakunnan kruunun malli ihan paikan päällä. Meille oli varattu peräti kolme kannattelijaparia, mutta ensimmäinen pari veti ihan suvereenisti koko palveluksen läpi ilman vaihtoja (tämä siis Joensuun P. Johannes Teologin kirkossa).

Sen perusteella, mitä tuossa yllä kirjoitit, ei minun mielestäni ole vielä "puhuttu pahaa", vaan tämä henkilö on vain (äidilleen?) ilmaissut huolensa ja tunteensa siitä, että ei ehkä ole sopiva kaasoksi. Mikä siinä on niin pahaa? Ehkä se, että ei ole osannut tai uskaltanut sanoa tätä suoraan sinulle? Vielä tuosta jäljempänäkin kirjoittamastasi hevosepisodista saa sen kuvan, että ei kaasolla ole varsinaisesti mitään erityisesti sinua vastaan, vaan tuo katkera purkaus kohdistuu lähinnä vanhempiin/epäoikeudenmukaiseen maailmankaikkeuteen/ihanmihinvaan... Kannattaisikohan kaasoasiassa kokeilla sitä linjaa, että otat asian puheeksi sillä lailla kautta rantain (et kerro, että anoppi on paljastanut avautumiset) ja kerrot, että olet ollut tosissasi häntä kaasoksi pyytäessäsi ja sinulle on tärkeää, että hän on kaasosi? Tilanne voi vaikka rauhoittuakin siitä...

Saksalaisissa häissä morsiamen vetämä letkajenkka oli iso hitti . (Myös kossushoteilla oli hyvä menekki, taskulämpimänäkin.)

Kalle Väänänen ainakin runoili savoksi, eiköhän sieltä tuotannosta löydy aforismiksikin sopivia värssyjä. Netistä niitä ei juuri löytynyt, joten kirjastoon hop !

Nyt meillä on varmaan mukana kaksi i Heikkiä ? Tässäpä kuitenkin Tampereen srk:n papiston "pärstäkertoimet": ^ i Markku (istumassa) ^ i Heikki (sori isot kuvat, nyt juuri ei ehdi opiskelemaan pienentämistä )

Kynnyskysymys i Markulla on parta, i Heikillä ei.

^Kiva jos teksteistä oli apua ! Paljon onnea teille ja monia armorikkaita vuosia !

Meillä lähti jo hääkutsujen mukana häälehti, jossa oli kaikkea mahdollista infoa myös vihkimisestä. Nettiversiota saa käydä kurkkimassa ja lainatakin saa (kunhan lähde näkyy jossain) . Info saikin kovasti kiitosta ummikkoluterilaisilta vierailta, joita kuulemma "jännitti" kirkkoseremonia huomattavasti vähemmän, kun ennakkoon olivat tietoa saaneet. Maahankumarruksia en ole yksissäkään ortodoksihäissä nähnyt, ja itse jätin ristinmerkitkin tekemättä - en halunnut hermostuksissani sytyttää itseäni tuleen , ja lisäksi *tarkistaa kuvista* pidettiin toisiamme kädestä koko ajan, muulloinkin kuin seremonian vaatiessa ...

^ tuosta päivämäärästä heitän ihan mutulla: oletko tarkistanut, ettei se satu Suuren paaston aikaan? Periaatteessa avioliittoon vihkimistä ei suoriteta paastonaikaan, vaan se vaatii erityisluvan ja kaiketikin jonkinlaiset perustelut...

En vielä ehtinyt katsoa tuota Satuhäiden jaksoa, mutta ei meillä kyllä kukaan sählännyt siinä välissä - ihan rauhassa saatiin papin kanssa hoitaa homma Tästähän voisi puhua vaikka kuinka pitkään , mutta lyhyesti: ikoni edustaa kuvattavaansa, joten ikonia suudeltaessa ei kunnioiteta kuvaa vaan sen kohdetta. Muistelen, että pappi piteli maljan alla liinaa, jolla kai olisi voinut pahimmat vuodot pelastaa (eipä löydy juuri nyt asian varmistavaa kuvaa).

Mary Ellen ehtikin jo itse selvittää