Kata80

En itkenyt, eikä itkenyt miehenikään, vaikka olin alun perin varma että hän kyllä itkee varmasti! Ei tainnut itkeä kukaan vieraistakaan, naurun kyyneliä kyllä pyyhittiin kuulemma, pappi nimittäin oli TOSI hauska!

En tekisi mitään toisin. Me ei nysvätty, näprätty eikä askarreltu viikkokausia. Kaikki kehuivat yksinkertaista koristelua. Emme jännittäneet emmekä stressanneet etukäteen. Kukaan ei joutunut raatamaan. Häät oli rennot ja meidän näköiset. Kaikki meni paremmin kuin hyvin!!

Löhöttiin sängyssä koko päivä. Illalla käytiin syömässä ja samalla haettiin lahjat serkkupojan luota.

Kävin Jyväskylässä Sari Muhosella. Voin suositella. Todennäköisesti annan kuvat albumissa. On vaan ollut hankala löytää sopivan kokoista albumia, ja tuossakin minkä jo hankin, on ihan liikaa sivuja. Mutta ehkä sivut saavat joskus täydennystä. Ja ajattelin lisätä sinne myös tekstiä, runoja tms. Haaveilen, että jos joskus saamme lapsia, kävisin otattamassa "mahakuvia". Käy ihmeessä juttelemassa kuvaajan kanssa! Itsekin kävin ensin tapaamassa kuvaajaa, ja hän sai minut vakuuttuneeksi että kannattaa kokeilla. Saa nyt nähdä mitä mies tuumaa kuvista... Mutta luulen, että tykkää. On joskus itse sanonut että haluaisi kuvata minua. Tosin hänet tuntien niistä kuvista jäisi kyllä alusvaatteet pois! ;-)

Minä olen jostain kirjasta lukenut että ensimmäisen valssin tanssii hääpari, toisen valssin tanssii morsian isänsä kanssa ja sulho anoppinsa kanssa ja vasta kolmannella valssilla sulhasen vanhemmat yhtyvät tanssiin. Vähän oudolta kyllä miusta kuulostaa. No, en tiedä. Mutta kertokaas, kuinka meidän tulisi toimia kun minun isäni on kuollut ja äitini tulee häihimme yksin???? Kenen kanssa mie tanssin kun sulho tanssittaa tuoretta anoppia???

Isäni on kuollut, joten sulhon kanssa yhdessä astelemme. Jos isäni eläisi, hän saattaisi ehdottomasti, koska miekin oon ollu "isin tyttö". Mut nyt siis näin, koska en voi kuvitellakaan ketään isäni tilalle. Siis se saattajahan voisi olla esim. isoveli tai kummisetäkin.

Minä kävin eilen huomenlahjakuvauksessa! Uskaltauduin siis sittenkin... Voin kyllä suositella! Oli hauskaa ja vaikka en ole aikaisemmin ollut kuvattavana, niin ammattitaitoisen kuvaajan neuvoilla kyllä hyvä tulee. Koevedokset saan viikon sisään, mutta kuvaaja näytti kamerasta muutamia hyvin onnistuneita kuvia, ja vaikka itse sanonkin niin hyvältä näytti! Eli suosittelen lämpimästi!

Meille ei tule häävalssia, juurikaan siitä syystä että emme löytäneet sellaista valssia joka olisi tuntunut omalta, emmekä hirveästi pidä valssin tanssimisesta. Häätanssina meillä on Finkkujen Oikeesti. Kiva tanssia ja sanat uppoaa! Sen jälkeen tulee kyllä pari englanninkielistä valssia, mummojen mielenrauhan takaamiseksi...

Itse en itke erityisen herkästi, ja pystyn olemaan itkemättä ajattelemalla jotain muuta. Mutta eihän kukaan omissa häissään halua ajatella mitään muuta!!! Siinä käy nimittäin niin ettei sitten jälkikäteen muista siitä mitään!

Tässä asiassa taidan vaan yksinkertaisesti olla perinteiden kannalla. Joidenkin mielestä ehkä väärin. Toisaalta haluan ehdottomasti (ja mieheni myös), että meidät vihitään tietyssä kirkossa, joka todella kaunis ja minulle myös muuten tärkeä. Jos vihkiminen kyseisessä kirkossa ei jostain syystä olisi ollut mahdollista, niin sitten olisi ollut mahdollista että kirkkohäitä ei olisi tullutkaan, vaan meidät olisi vihitty esim. kotona. Että näin meillä.

Minun sulhoni sai kunnian kertoa sekä minun äidilleni että omille vanhemmilleen. Tulevalle anopilleen ilmaisi asian jotenkin näin että toivottavasti sinulle ei ole suunnitelmia ko. päivälle, että olisi kiva jos olisit paikalla siinä ja siinä kirkossa silloin. Minun äitini reaktio oli se kai aika perinteinen "ihanko totta, voi miten ihanaa jne." Sulhoni vanhemmat eivät kommentoineet asiaa oikein mitenkään. Olin hieman ihmeissäni, samoin sulhoni, tilanne oli lähinnä kiusallinen. Mutta seuraavanan päivänä appiukko oli sulholta kysellyt tarkemmin häistä ja sanonut jo hieman odotelleensa että milloin mennään naimsiiin. (Ollaan oltu yhdessä vuosi eikä olla edes kihloissa vielä!) Ja kertoi että on oikein onnellinen meidän puolesta! Juu-u, tiedän, mulla on ihana appi! ;-)

Meillä ajaa todennäköisesti best man. Valitettavasti hän joutunee kuskaamaan meitä myös yöllä. No, palatkoon sitten boolimaljan ääreen...

Me haluttiin häät syksyksi ja valittiin kuukaudeksi syyskuu. Silloin voi olla vielä todella kauniita keleja, suht lämmintä eikä varmastikaan lunta!

Olin pari vuotta sitten ystävälleni kaasona ja heidä häissään ei hääpari tanssinut ollenkaan. Siellä oli kaksi hanuristia soittamassa eli musiikkia oli halukkaille tarjolla ja ohjelmassa oli ilmoitettu että hääpari ei tanssi. Toimi oikein hyvin.