Kvarkki

Meidän kihlausaikamme tulee kestämään noin vuoden ja kaksi kuukautta. Sovimme heti noin-ajankohdan häille kihlauksen jälkeen ja päivä varmistui, kun saimme juhlapaikan varattua. Juhlia suunnitellaan tässä hiljakseen.

Minäkin ihmettelin pitkään samaa asiaa. Pohdin, kumpi on tärkeämpi, tietty kirkko vai juhlapaikka. Lopulta kuitenkin päädyimme varaamaan juhlapaikan ja nyt ollaan sitten sormet ristissä, että kyseiselle päivälle saadaan kirkkoon aika. Toivottavasti syyskuu ei ole enää pahinta hääsesonkia.

Sofraian ajatukset kuulostivat järkeviltä. Minulle kirkollinen vihkiminen on tärkeä, enkä tiedä miten olisin suhtautunut mieheen, jolle kristinusko on kauhistus. Toisaalta en voisi vaatia toista liittymään kirkkoon vain sen takia, että minä tahdon kirkollisen vihkimisen. Tällaisessa tapauksessa siunaus on luonteva kompromissi, johon varmasti toisen vakaumusta kunnioittava pystyy mukautumaan. Pelkkien puitteiden takia kirkkoon liittyminen on vain tekopyhää. En erityisesti pidä siitä, että tapa kuoria vain kermat päältä tuntuu koko ajan yleistyvän. Niin koulumaailmassa kuin harrastuksissakin näkee, miten osa porukasta tekee paljon töitä erilaisten tapahtumien eteen ja osa tulee vain nauttimaan tapahtumasta ja lähtee juuri ennen loppusiivousta. Sama pätee kirkkoon, jossa osa jäsenistä maksaa vuosia kirkollisveroa ja osa tulee siivellä.

Edelleen OT, mutta mäkihyppääjä Toni Nieminen sai 17-vuotiaana ajokortin. Itse ketjun aiheesta sitten: Kun tietty ikä on kansallisella tasolla päätetty täysi-ikäisyyden ja -valtaisuuden rajapyykiksi, miksi sitä on niin vaikea hyväksyä? Järkevä ja vastuuntuntoinen nuori pystyy odottamaan vuoden, jotta saa mennä naimisiin omin lupineen. Jos kyseessä on todella tosi rakkaus, se kyllä odottaa vaikka muutaman vuoden lisää.

Olen nähnyt/kuullut tämäntyyppisiä tarinanäytelmiä partioleireillä muutamaan otteeseen ja ensimmäisellä kerralla ne jaksavat parhaiten naurattaa. Haluaisin kuitenkin huomauttaa, että kovin moni ei mielellään esitä juhlavaatteissaan romahtavaa telttaa tai ryntäile ympäriinsä karhuna. Käytännön seikat kannattaa siis ottaa huomioon, kun näitä leikkejä suunnittelee.

Kermainen lohikeittohan on mielettömän hyvää ja taatusti riittävän hienoa juhlaruuaksi. Yksinkertaisuudessaan se vie voiton monista erikoisemmista ruokalajeista. En vieraana tohtisi lähteä arvostelemaan järjestäjien valintoja ruuan suhteen (etenkään nyt kun tiedän pitopalvelujen hintatason). Tärkeintä on, että ruoka on hyvää ja sitä on riittävästi. Hyvä ruoka, parempi mieli!

Vihkiaikojen varaus kesälle ja syksylle 2009 alkaa internetissä 1.9.2008. Espoon tuomiokirkkoseurakunta Meillä toiveena on nyt siis lauantai 19.9.2009.

Pyysin rakasta ystävääni kaasoksi muutama viikko kihlauksen jälkeen. Häiden noin-ajankohta oli jo tuolloin tiedossa eli runsas vuosi ennen häitä. Hienot kutsut aadasofia! Kiva, kun toiset jaksavat askarrella.

Muutamia viikkoja sitten ystävän polttareissa oli seksileluja ym. esittelemässä Lady Hotlips, joka tuossa on jo pariin kertaan edellä mainittu. Tällä kertaa kyse helsinkiläisestä esittelijästä. Esittelyn hintaa en muista (vaikka sen emännältä kuulinkin), mutta se oli parin kympin luokkaa. Esittely sujui kivasti ja esittelijä kertoi myös omia kokemuksiaan joistain välineistä. Tilatut tuotteet tulivat emännälle vajaassa kahdessa viikossa, minkä jälkeen emäntä ilmoitti jokaiselle oman tilauksen summan. Kaikki tilaukset oli pakattu ruskeisiin pusseihin, joten emäntäkään ei saanut tietää, mitä kukin oli tilannut. Saman tien tuotteita ei saanut mukaan. Kaikilla tuntui olevan hauskaa esittelyssä ja tunnelma oli varsin vapautunut. Polttarisankarille ilmoitimme summan, jolla hän voi tilata tuotteita ja taisipa itse pistää hieman lisää. Olen useampi vuosi sitten ollut samanlaisessa esittelyssä; pitäjänä tuolloin Tupperveera. En tiedä onko kyseinen yritys vielä pystyssä, mutta joitakin osumia Googlella tuli keskusteluista, joissa Tupperveerakin mainitaan.

Meillä on suunnitelmissa vihkiminen Espoon tuomiokirkossa elo- tai syyskuussa 2009 (riippuen siitä, mille päivälle saamme juhlapaikan varattua). Toivottavasti toive tärppää, mutta jos ei niin Uspenski lienee seuraava vaihtoehto, sinne kun ei ole niin paljon tunkua

Löytyykö täältä ketään, joka juhlisi häitään Espoon kartanossa kesällä 2009? Kuinka aikaisin olette varanneet paikan ja saitteko varauksen tehtyä haluamallenne päivälle? Löytyykö tarkempaa tietoa hintakehityksestä ensi vuonna?

Minä puolestaan välttäisin valitsemasta pappia, jonka tietäisin olevan avoimesti homoliittojen siunaamisen kannalla. Toki homot ovat luojanluomia siinä kuin me muutkin, mutta avioliitto on mielestäni miehen ja naisen välinen asia (älkää pyytäkö raamatunkohtia, sillä niitä minulla ei ole tarjota). Pahoittelen OT:a. Sitten asiaan: minulle papin sukupuolella ei ole väliä. Mies sen sijaan haluaa miespapin, koska ortodoksikirkossa ei naispappeutta ei hyväksytä ja meille tulee näillä näkymin ekumeeninen vihkiminen. Koska minulle asialla ei ole suurta merkitystä, miespappi käy oikein hyvin. Sitä paitsi rippipappini, jota ajattelimme pyytää, on oikein mukava mies.

Se, että ihminen ei itse käytä alkoholia, ei ole mikään syy vaatia samaa muilta. On hyvän tavan mukaista huomioida nekin, jotka alkoholia eivät käytä (alkoholittomilla vaihtoehdoilla), mutta ihminen, joka ei kestä katsella muiden alkoholin käyttöä, on vapaa tekemään omat valintansa. Muiden juomatapoja ei silti pitäisi lähteä arvostelemaan. Hienoa, että sait puhuttua asiasta suoraan kaasosi kanssa. Yleensä kierteleminen tekee asioista vain hankalampia.

Hei Hentiira! Kertoisitko tarkemmin, miten tuo kruunaus toimitetaan luterilaisen vihkimisen jälkeen? Olen itse luterilainen ja mies on ortodoksi ja suunnittelemme juurikin jotain tällaista. Kuinka pitkä toimituksesta muuten tulee kokonaisuudessaan. Kotikirkossani on ainakin kesälauantaisin vihkimisiä tunnin välein, joten sopiiko tällainen vihkiminen normiaikoihin vai pitääkö kirkkoa varatessa toivoa pidempää aikaa? Toki muidenkin vastaukset ovat tervetulleita!

Käytin aiemmin Triple Dryn cremeä, joka sittemmin poistui sarjasta (löytyy kyllä voide käsille ja jaloille, muttei enää sitä kainalocremeä). Olin cremeen hurjan tyytyväinen, mutta kun sitä ei enää saanut, kokeilin saman sarjan stickiä; se oli kamala. Puikko tuntui inhottavan kuivalta ja siltä, ettei se levittynyt kunnolla. Absolut Torria en ole uskaltautunut edes kokeilemaan, kun olen hieman herkkäkainaloinen. Vichyltä (apteekkisarja siis sekin) löytyi onneksi nykyinen lempparini. Voide, joka tehoaa seitsemän päivää. Siinä on mielestäni "hieman" miehekäs tuoksu, joka kuitenkin haihtuu aika nopeasti. Tuoksun kestää hyvin, kun ainetta ei tarvitse lisäillä joka päivä . Sitäpaitsi aine on riittoisaa, kun sitä laitetaan kerran viikossa. Miehelle ostin muuten Vichyn Homme -sarjan 48 h -deodorantin, joka on toiminut minun mielestäni hyvin. Ei ole tarvinut nököttää lasagnen hajuisessa kainalossa viime aikoina

Usein halkeilevat suupielet johtuvat hiivainfektiosta. Aika harvalla nykyään on todellista B-vitamiinin puutosta. Toki syitä voi olla paljon muitakin (kuten allergiat). Kannattaa muuten muistaa Daktarinia käyttäessä, että hoitoa on hyvä jatkaa yhdestä kahteen viikkoon sen jälkeen, kun oireet ovat hävinneet.

Kyllä minäkin älähtäisin, jos kumppani ottaisi olemassa olevan sormuksen pois ennen jotain iltamenoa. Sen sijaan sinkkujen tapa vilkuilla muiden nimettömiä on minulle yhdentekevää. Uskon mieheni osaavan sanoa suoraan, että ei kiinnosta, jos joku häntä yrittää pokata. Samaan uskoin silloin, kun emme vielä olleet kihloissa, jolloin mitään kihlasormuksiakaan ei voinut olla.

Mielestäni pääsääntönä pitäisi olla, että polttarikutsun saavat vain ne, jotka ovat myös häiden vieraslistalla. Omiin polttareihini (jos sellaisia tulee) en haluaisi kutsuttavan kavereita, joita en ole kutsunut häihinkään. Ehdoton nounou olisi tapaus, jossa polttareihin kutsutuista vain yksi ei olisi saanut kutsua hääjuhlaan. Mikään asiahan ei ole täysin mustavalkoinen ja tähänkin löytyy poikkeuksia, kun aletaan tapauskohtaisesti miettimään. Voisin kuvitella osallistuvani polttareihin ilman hääkutsua, jos kyseessä olisivat todella pienet häät ja lähes kaikki muutkin osallistujat olisivat ei-häävieraita.

Meilläkin oli pientä painostusta (hävettää tunnustaa) ilmassa pitkän aikaa, mikä varmasti johti osaltaan siihen, että kun nyt lopulta sovimme häiden ajankohdasta, mies esitti ajatuksen, että hankittaisiin vasta vihkisormukset kummallekin eikä kihloja ollenkaan. (Siis minäkin joudun nyt olemaan ilman kihlaa ) Näin siis siksi, että ulkopuolisten ei tarvitse täysin tietääkään, missä meidän suhteessamme ollaan menossa. Varsinaisesta sormuskammosta meillä ei ole kysymys. Mielestäni molemmilla ei ole mikään pakko olla sormuksia. Pääasia, että kihlakumppanit itse tietävät, mistä on kysymys. Pelkkä rinkula ei kuitenkaan kerro todellisesta sitoutumisesta toiseen ihmiseen.

Muistaakseni joskus oli ihan oma ketju kuninkaallisten hääkuville, mutta kun en löytänyt haulla niin laitetaan tänne. Tuore Tanskan prinsessa Marie: On muuten kaunis ja muistuttaa kovasti prinsessa Marya. Taitaa veljeksillä olla samanlainen maku.

Lyhyesti ja ytimekkäästi: rahankeruu on vastenmielistä ja ärsyttävää. Idea kannattaisi unohtaa.

Inflaatio on iskenyt näköjään kovaa polttarimaksuihin, kun ketjun alkupäässä 20 euroa vaikutti sopivalta summalta ja näin viiden vuoden jälkeen 50 euroa lienee tavallinen summa. Mielestäni polttarimaksun sopiva suuruus riippuu luonnollisesti siitä, mistä maksu koostuu. Niissä muutamissa polttareissa joissa olen itse ollut on päivän ohjelman jälkeen menty syömään ja sen jälkeen mahdollisesti baariin. Jos tuo ravintolaruokailu ei kuulu polttarikuluihin (muuten kuin morsiamen osalta), olisin valmis maksamaan päivän ohjelmasta korkeintaan 50 euroa. Mitä tulee eri elämäntilanteisiin ja sitä kautta varallisuuteen, asioista olisi hyvä neuvotella polttariporukan kesken jo ennen polttaripäivää. Mikään ei liene inhottavampaa morsiamelle kuin seurata sivusta porukan riitelyä raha-asioista. Koita siinä sitten viettää mukavaa polttaripäivää...

Espoon tuomiokirkko

Minusta kimpun heitto on hauska ohjelmanumero, mutta en vedä hernettä nenääni, vaikka kimppua ei heitettäisikään. Itse en ole kertaakaan kimppua napannut ja eräissäkin häissä jäin suosiolla takariviin, kun muutamat sinkkutytöt taistelivat kimpusta... Sitä vastoin samoissa häissä naimattomat miehet parhaansa mukaan yrittivät väistellä sukkanauhaa.