Ella

Pukua en olisi vaihtanut enkä kampausta, molemmat onnistuivat täysin. Meikkiin olin muuten erittäin tyytyväinen, mutta naama alkoi loppuillasta kiiltää ja mukaan ostamani puuteri oli aivan liian tummaa, ja kun sitä lisäsin niin voi itku. Olisi pitänyt käyttää järkeä ja ottaa oma vanha kivipuuteri mukaan häihin! Onneksi tuo kamala ruskea naama näkyy vain myöhään otetuissa kuvissa. Alkuillan kuvissa ja virallisissa studiokuvissa naama on vielä ihan tiptop.

Herättiin hotellihuoneessa aivan liian aikaisin (klo 7) ja maha kurnien odoteltiin aamiaista, joka tuotiin klo 10. Ja oli mahtava aamiainen!! Syötiin mahat täyteen ja sen jälkeen suuntasimme kylpylän hoitoihin: minä jalkahoitoon ja mies hierontaan. Sen jälkeen ei oikein mitään ehtinytkään tehdä ennen huoneen luovutusta, joten lähdettiin bussilla kotiin ja sieltä vielä illaksi konserttiin Naantalin musiikkijuhlille. Konsertin jälkeen mentiin Heseen syömään - ilta oli mainio yhdistelmä klassista musiikkia ja roskaruokaa!

Vihkiin olen, mutta kihlaan en oikein enää. Tekisi mieli vaihtaa se uuteen, mutta mies ei tykkää ajatuksesta, ja olisihan se sääli ottaa se pois sormesta, koska sillä on tavallaan jopa enemmän tunnearvoa kuin vihkillä. Mutta mutta, vihkin kanssa yhdistelmä ei olekaan aivan niin hyvä kuin pitäisi. Tästä tulee vielä pieni ongelma...

^Voi hyvä sylvi... Voihan sitä itseään pettää ja kuvitella menevänsä kirkossa naimisiin, vaikka kyseessä on pelkkä siunaus, mutta itsensä pettämistä se on eikä mitään muuta.

Saimme vihkitodistuksen Turun maistraatista pyytämättä. Ei sitä kyllä mihinkään tarvita, mutta ilahdutti mieltä, onpa kiva muisto ainakin.

Kannattaa käydä koemeikissä jos ylipäätään menette ammattilaisen meikattavaksi (mikä kannattaa kyllä). Itse pihistelin koemeikin kohdalla ja jätin sen väliin. Seurauksena oli muuten onnistunut meikki, mutta mukaan saamani (= meikkaajalta ostamani) puuteri oli ihonväriini aivan liian tummaa, mikä näkyi ikävästi loppuillasta ja kuvissakin naama näyttää kuin solariumista tulleelta. Onneksi vielä alkuillasta ja virallisissa kuvissa on paremman näköinen. Älkää tehkö minuuttiaikataulua. Tämä on jo ennenkin sanottu, mutta kertaus ei liene pahasta. Meillä oli väljä aikataulu koko ajan, tiukempikin olisi voinut olla. Saatiin rauhassa hoitaa kaikki siirtymiset paikasta toiseen ym. Kannattaa panostaa niihin juttuihin, jotka tuntuvat itselle tärkeiltä. Senkin uhalla, että olo on välillä bridezillamainen kun häitä suunnittelee.

Eikö sulhasesi hyväksy edes kaksoisnimeä, martsu79? Luulisi, että hänelle olisi tärkeää, että sinä olisit onnellinen ja nimeesi tyytyväinen... (anteeksi, että tungin tähän ketjuun, johon en varsinaisesti kuulu)

Suosittelen kukkakauppa Reginaa Linnankadulla! Sain sieltä pyöreän pienen ruusukimppuni hieman harvinaisemmasta Amnesia-ruusulajikkeesta, joka maksoi hieman tavallista enemmän. Kimpun hinnaksi tuli 73 euroa ja siinä oli 20 Amnesia-ruusua omiin varsiin sidottuna sekä pikkuisen jotakin pienilehtistä köynnöstä. Sulhasen viehe, jossa yksi ruusu ja hieman vihreää, maksoi 7e. Pöytäkukat tilasimme Kaskenmäen kukasta ja myös siitä minulla on hyvä kokemus. Tilasin yhteensä viisi pöytäasetelmaa, hinnaksi tuli yhteensä 75 euroa. Ei paha mielestäni. Matalissa pitkulaisissa asetelmissa oli kermanväristä (oranssihtavaa) ruusua, sellaista keväistä pyöreää vaaleanvihreää, jonka nimeä en muista, sekä karhunheinää ja tuonenkieloa ja taisi olla murattiakin. Palvelu oli kummassakin liikkeessä erinomaista ja toiveeni oli otettu todella tarkasti huomioon!

Meillä oli perjantaina ravintolahäät 10 vieraalle + me itse. Varasimme ravintolasta tilavan kabinetin eli oman huoneen, jossa saimme olla rauhassa muilta asiakkailta. Valitsimme menun etukäteen ja laadimme itse menukortit, joista ei ruuan hinnat käyneet ilmi. Tarjosimme vieraille alkumaljan ja ruokaviinit. Hääkakun teki ravintolan kokki ja veimme etukäteen oman kakkukoristeemme. Kukat tilasimme tietystä kukkakaupasta, josta ravintolan henkilökunta haki ne ja asetteli paikoilleen ohjeidemme mukaan menu- ja paikkakorttien kanssa, jotka olimme vieneet etukäteen. Meidän ei siis tarvinnut hääaamuna käydän koristelemassa tai tekemässä kabinetissa mitään. Aivan hyvin olisi voinut olla vaikka elävää musiikkia tms. mutta meillä ei sellaista ollut. Ohjelmana oli yksi puhe ja leikkimielinen tietovisailu. Isommalle vierasjoukolle yleensä varataan koko ravintola häitä varten, tosin riippuu varmasti ravintolan koostakin.

Olen pohtinut tuota asiaa ja todennäköisesti päädyn sukkahousuihin. Jos jotain jaksetaan hääyönä puuhastella, se on kuitenkin vasta aamulla, ja siinä vaiheessa sukkikset tai sukat eivät kuitenkaan enää ole jalassa. Joten mukavampi näin kun muutenkin olen enemmän sukkahousuihmisiä (stay upit putoavat).

Paitsi että siviilivihkiminen ei ole mikään parin paperin allekirjoitus, ainakaan heteropareille. Tietysti, jos olette samaa sukupuolta, silloin se rekisteröinti on paperin allekirjoittamista käsittääkseni. Siviilivihkimisessä kysytään ne vastaavat tahdotko-kysymykset ja vastataan "Tahdon" kuin kirkollisessakin - siinä ei vaan mainita mitään "kaikkitietävästä jumalasta".

Hauska aloitus. Katsotaanpa: Meillä ei ole / on: morsian ja sulhanen ...morsiamella valkoinen, pitkä hääpuku - pitkä, kultabeige tms. hääpuku on ja oheistuotteet (kuten kengät, laukku, viitta yms.): Hääkengät on, laukku on, viitan sijasta bolero, sekä kimppu taisi unohtua tuosta aloituslistasta. Minulle tulee vieläpä aika perinteinen kimppu: pyöreä, pieni ruusukimppu olisi haaveissa. ...sulhasella tumma puku/saketti/frakki tms. ...vihkiminen kirkossa lauantaina - maistraatissa perjantaina ...hääjuhla sen jälkeen kyllä, hääjuhla on sen jälkeen heti eli tässä kyllä ilmeisesti poikkeamme valtavirrasta, koska juhlimme perjantaina emmekä seuraavana päivänä kuten ilmeisesti useimmat maistraatissa vihittävät parit. ...juhlassa ruokailu ja kakkukahvit ...hääkakun leikkaus ja ehkä se polkaisu - leikataan, ei polkaista. Ja kakkuhan ei ole kermatäytekakku vaan sacher! ...häävalssi/häätanssi ...kaasojen/bestmanien/ystävien/sukulaisten kehittelemää ohjelmaa ? - varmaan jotain pientä kuulemma on kehitteillä ...hääparin hääyö jossain kahdestaan, yleensä jotain spesiaalia järjestettynä joko hääparin tai kaasojen/bestmanien/ystävien/sukulaisten taholta - hääyö vietetään kahdestaan kylpylähotellissa, mutta toivottavasti kukaan valopää ei mene mitään jekkuja sinne kehittelemään, enkä usko, että se onnistuisikaan?! ...mitä muuta? saa lisäillä jos jotain unohdin. Aika monissa häissä näkee juuri noita kermatäytekakkuja ja ruusukimppuja.

Naantalin kylpylän deluxe-paketti: sviitti, jossa sauna ja parveke merinäköalalla, shamppanjaa ja mansikoita (kukkia varmaan taisi olla myös), aamiainen huoneeseen ja luovutus klo 15 sekä kylpylän allasosaston käyttö, hinta 300 €.

Minua ei ainakaan haittaa, jos joku muu sattuu pitämään samasta sormuksesta, joka itsellänikin on. Siitä vaan. Kihla- ja vihkisormukset ovat sen verran pitkäaikaiseen käyttöön ja joka tilanteeseen tarkoitettuja, että vain harvoin kovin repäisevän ja erikoisen näköinen jaksaa miellyttää vuosikymmeniä ja sopii kaikkiin asuihin ja kausiin omassa elämässä. Toisaalta, koska se on tärkeä koru, on sen arvokkuus ja kestävyys asioita, joihin halutaan ymmärrettävästi panostaa. Minusta on aika itsestään selvää, että juuri "hääsormukset" ovat niitä, joissa hinta on yleensä korkeampi ja tyyli klassisempi kuin käyttäjänsä muissa koruissa keskimäärin. Mieti vaikka, että jos ostat kenkiä, joita aiot käyttää todella pitkään ja joka päivä (okei, kenkiä ei kukaan käytä niin pitkään ja päivittäin kuin sormusta, mutta kuitenkin). Ostatko siihen tarkoitukseen kaikkein halvimmat ja mahdollisimman erikoiset vai mieluummin klassisen tyylikkäät, laadukkaat ja kestävät? Itse ainakin päätyisin jälkimmäiseen vaihtoehtoon.

Täältä pieni vastalause. Minusta vain harva sormus näyttää ysinään orvolta. Sormuksiahan yleensäkin pidetään sormessa yksittäin, joten miksi ei myös vasemmassa nimettömässä? Kaikissa noissa sormuksissa on blingiä ja näyttävyyttä mielestäni aivan riittävästi ja yksittäinen, kapeahko sormus isohkolla kivellä on siro, näyttävä ja tyylikäs. Mutta jos sinua itseäsi häiritsee, silloin tietysti kannattaa katsella leveämpiä malleja. Mitä mieltä olet Löwenmarkin Isabella-sormuksesta? Siinä on kylläkin yhden ison kiven sijasta pavé-istutettuna pieniä kiviä, mutta se sisältää kaksi sormusta yhdessä ja on omasta mielestäni todella tyylikäs, mutta makuasiahan se on tietenkin. (Edit. en saanut ko. sormukseen suoraa linkkiä, jostain syystä!) Uskoisin, että tuo ei olisi mahdottoman kalliskaan.

^Toisaalta minua hieman ihmetyttääkin tämä. Kyllähän kirkoissa pidetään paljon täysin ei-uskonnollisia tilaisuuksia kuten konsertteja. Kerran olin esim. Turun tuomiokirkossa katsomassa Apocalypticaa, joka soitti Metallican biisejä. Kyllä siinä kohtaa kirkon sai käyttöön pelkiksi näteiksi kulisseiksi, mutta siihen siviilivihkimiseen sitten ei saa (no en ole kyllä kysynytkään - itse asiassa mistä sen tietää, vaikka juuri tuomiokirkko heltiäisikin!).

Ei varmasti voi. Siunauksen sen sijaan saa, jos jompikumpi kuuluu kirkkoon. Tietysti tähän oikean vastauksen saa asianomaiselta seurakunnalta, mutta joko kirkon vuokra varmasti maksaa jotain tai sitten sitä ei vaan ole mahdollista saada - veikkaanpa jälkimmäistä.

^ja ^^^ Tuo minun tietoni on peräisin useamman vuoden takaa. Ihmetyttää hiukan, että onko tuo käytäntö jotenkin tiukentunut sen jälkeen, koska silloin kyllä hyvin selvästi sanottiin, että neljänteen polveen taaksepäin saa nimen ottaa pelkällä ilmoituksella, kunhan pystyy osoittamaan, että ko. nimi on ollut esivanhemmalla vakiintuneesti käytössä. Mutta kiitos tiedosta! On välillä ollut leikkisästi puhetta, että tuo isoisoäitini nimi otettaisiin meille (miehelleni ja minulle) yhteiseksi nimeksi, joten jos tätä aletaan tosissaan puuhaamaan, pitää ottaa tuo pitkä käsittelyaika huomioon. Ei kyllä ole todennäköistä, että kumpikaan haluaisimme yhteistä nimeä niin kovasti, että tuohon vaivaan viitsisi ryhtyä, mutta eihän sitä koskaan tiedä.

Täällä on aika monessa ketjussa keskustelua nimiasioista vähän joka kantilta ja kyselyä ihmisten ratkaisuista, mutta tehdäänpäs tähän vielä "tilastogallup" naikkarien nimivalinnoista. Vastatkaa tähän siis kaikki, joilla nimivalinta on jo tehty - avioliitto joko solmittu tai nimiasia päätetty varmasti. Kokonaan uudet yhteiset nimet eivät taida näkyä virallisissa tilastoissa, koska ne tilastoituvat aina jompaankumpaan perusvaihtoehtoon eli joko omien nimien pitämiseen (mikäli yhteinen nimi saadaan käyttöön vasta avioliiton aikana) tai jommankumman nimen ottamiseen (mikäli jompikumpi ottaa uuden nimen käyttöönsä ennen vihkimistä). Siksi halusin tähän laittaa nämäkin vaihtoehdot näkyviin, jotta saadaan jotain käsitystä siitä, miten yleistä uusien nimien ottaminen on ainakin täällä naikkareissa. (Tai kaipa näistäkin jotain tilastoa on olemassa?) Aloitin äänestämällä omasta puolestani, että pidämme omat nimet.

^Jos se on kerran suvussa ollut, sen pitäisi olla aivan läpihuutojuttu. Etenkin, jos se on ollut miehen esivanhemmilla suoraan takenevassa polvessa max. neljänteen polveen, sitä ei tarvitse hakea lautakunnalta vaan pelkkä ilmoitus + maksu + viikon käsittely riittää. Maistraatista kysymällä asia selviää parhaiten.

^Minun käsittääkseni siinä menee noin viikko (?) jos ottaa esim. äitinsä sukunimen, tai äidin tyttönimen tms. ja sama koskee isoäitiä, isoisoäitiä ja tämän äitiä aina neljänteen polveen taaksepäin. Pitäisi olla simppeli homma. Tiedän tämän ihan siitä, että äitini harkitsi jossain vaiheessa oman isoäitinsä sukunimen ottamista ja siinä olisi mennyt viikko että sen olisi hakemuksen jättämisestä saanut käyttöönsä. Muoks. Saatan muistaa asian väärinkin.

Kalevalakorun Aurea 7 x 0,04 ct w/vs timanteilla. Maksoimme 735 €, ovh oli 817 €.

^Jos ottaisitte sinun sukunimesi yhteiseksi nimeksi, kaikki ongelmasi ratkeaisivat: 1) teillä olisi yhteinen sukunimi 2) suvullanne olisi jatkajia entistäkin varmemmin 3) nimenne olisi harvinainen 4) nimi ei olisi liian pitkä Mutta joo, perinteet ennen kaikkea ja naisen täytyy tietenkin olla valmis uhrautumaan.

Vickanin ja Scarlett Johanssonin sormukset kelpuuttaisin, ja aika monen muunkin.. *kuola*

Kuten niin monessa muussakin ketjussa on sanottu, niin nykyään kaikki sukunimet ovat suojattuja samalla tavalla eli mitään erillisiä "suojattuja sukunimiä" ei ole enää olemassakaan.