pampam

Äyks, pitäiskö tääkin muistaa?

Mä olin eilen juhlissa (ei häät) Hirvihaaran kartanolla. Ihana paikka. Ruokakin (seisovasta pöydästä) oli hyvää. Meitä oli kolmisenkymmentä henkeä vain, joten me mahduttiin kaikki siihen pääsaliin, ja loppuilta istuskeltiin savusaunalla. Savusaunan lisäksi päärakennuksessa on kaksi tavallista saunaa kuulemma ja savusaunalla on saunatupa ja sieltä pääsee jokeen uimaan. Henkilökunta oli todella mukavan oloista. Suosittelen lämpimästi. Nettisivut muuten löytyy http://www.hirvihaara.fi

Ei bändi tietenkään välttämättömyys ole, mutta kyllä elävä musiikki tunnelman kohottajana on ihan toista luokkaa kuin levyt. Ja nimenomaan jos on aikomus tanssia.

Tosta ylipukeutumisesta... Jos muut vieraat on kesäisissä kukkamekoissa ja jakkupuvuissa ja mulla ois täyspitkä paljettikoristeinen iltapuku, niin kyllä tuntisin itseni ylipukeutuneeksi! Riippuu tietysti juhlan luonteesta paljon, mutta esim. meidän suvun häät on yleensä aika rentoja tilaisuuksia, joihin ei oikein iltapuvut sovi. Jossain toisessa suvussa taas voi olla erilainen tyyli.

Mä tiesin etukäteen polttaripäivän ja osallistujat, mutta en mitään muuta. Oli hyvä, että tiesin päivän, kun häiden alla (ja muutenkin) kaikenlaista rientoa riittää. Ja sainpahan jännittää oikein todenteolla pari edeltävää päivää ja koko sen aamunkin, kun en yhtään tiennyt mihin aikaan mut haetaan (klo 12). Ohjelmaa en olisi halunnutkaan tietää.

Jos ihan etiketin mukaan mennään, niin paria ei koskaan saa laittaa vierekkäin (paitsi omissa häissään), mutta kyllä mä silti laittaisin. Musta olisi itsestäkin kivampi istua oman miehen vieressä eikä huudella yli pöydän. Eihän se silti sitä tarkoita, ettei kenenkään muun vieraan kanssa voisi jutella.

Meillä ei ollut mitään ehdotonta hinkua saada tietty juhlapaikka tai kirkkokaan, joten me päätettiin päivä ensin. Sitten varattiin kirkko tuolle päivälle ja sitten juhlapaikka. Kaikki natsasi, paitsi kirkko olisi voinut olla vähän aikaisemminkin (saatiin vihkiminen vasta klo 17).

Me ratkaistiin tää ongelma niin, että biletettiin ensin juhlissamme kunnolla ja tultiin rättiväsyneinä omaan kotiin nukkumaan, ja siis vain nukkumaan. Vasta seuraavana iltana lähdettiin "hääyöristeilylle", jossa otettiin vahinko takaisin. Suosittelen kaikille, joita epäilyttää oma jaksaminen/hääyön "pilallemeno".

Meillä luki vaan "Kiitos" ja meidän nimet.

Musta kanssa on tärkeintä se, että sormus miellyttää käyttäjänsä silmää, on semmoinen, ettei siihen helposti kyllästy eikä ole mikään hetken muotijuttu ja sopii erilaisissa tilanteissa. Tarkoitushan olisi käyttää vihkisormusta päivittäin vuosikymmenien ajan. Myös kestävyys on tietysti tärkeää. Mulle oli ihan yhdentekevää kuinka "hyvä" timantti sormuksessani on, kun en itse niistä mitään ymmärrä, eikä ole tarkoitus tehdä bisnestä vihkisormuksellani. (;D)

Musta tuntuisi kyllä aika hassulta, jos menisin juhliin lasteni kanssa ja annettais tommoiset ohjeet. Tulisi sellainen tunne, että eikö mun omaan arviointikykyyn luoteta yhtään ja onko mun lapset edellisissä juhlissa käyttäytynyt kauhean huonosti. Periaatteessahan kaikkien vanhempien pitäisi osata tuo itsekin älytä, ja jos ei osaa, ei siinä valitettavasti taida ohjeetkaan paljoa auttaa. Mutta ei mustakaan ole hääparin asia järjestää lapsille jotain leikkinurkkauksia, elleivät nyt nimenomaan halua. Vanhempienhan tehtävähän se on varautua viihdyttämään lastaan tarvittaessa.

Jos niille antaisi jotain syötävää? Karkkia vaikka, tai jotkut ylläripussit. Tai sitten jotain muuta puuhaa, ei lapset jaksa kauaa istua aloillaan mitään tekemättä, värityskuvia tai puuhakirjat tai jotain.

En mitään. Enkä muuten saanutkaan mitään, näin oli sovittu.

Meille tärkeät asiat: 1. Hinta (saatiin siis toi paikka todella edullisesti) 2. Meille merkityksekäs paikka 3. Sopiva sijainti Tietenkään ei sovi mitenkään väheksyä semmoisia seikkoja kuin tilan koko ja toimivuus, vaikka me näistä vähän tingittiinkin. Ts. tila oli vähän ahdas ja olisi voinut olla toimivampikin, mutta hyvin sinne mahduttiin.

Hei onnea tuoreesta plussasta, Halipupu!

Ihmisiähän ne julkkiksetkin on, ja luulenpa, että heitä saa keikalle kahdella tavalla: tuttavan kautta (mahdollisesti jopa sopuhintaan) tai sitten normaalitietä ohjelmatoimiston kautta, mikä voi maksaa paljonkin, tapauksesta riippuen. Luulenpa, että kaikki "julkkisbändit" eivät edes suostu tekemään hääkeikkaa. Toinen asia on sitten se, miten ko bändin (Tyrävyön tai minkä vaan) musiikki sopii häihin. Tuskin bändi suostuu (tai on järkevääkään) soittamaan omasta linjasta poikkeavaa. Eikä välttämättä osaakaan.

Varsinaista yllätystä en ollut suunnitellut, mutta mies yllättyi kyllä todella paljon, kun näki mut kampauksessa ja meikissä. Siis yllättyi positiivisesti.

Olen käynyt. Itse Sorrentossa vain ohimennen, mutta Vesuvius ja Pompei on hyvin mielessä. Pompei oli tosi mielenkiintoinen, siellä oli yllättävän hyvin säilyneitä rakennuksia ja mahdollisuus saada paljonkin tietoa sen ajan elämästä ja kaivauksista. Kannattaa käydä, jos historia tai arkeologia yhtään kiinnostaa. Vesuviuksella ei niin paljon ollut nähtävää, valtava kraateri ja laavakivinen maisema vain. Kannattaahan sielläkin tietysti käydä, jos noille seuduille menee. Sorrenton lähellähän on myös kaunis Caprin saari. Sinne pääsee muistaakseni veneellä/laivalla Sorrentosta. Kannattaa käydä. Siellä voi käydä myös sinisessä luolassa, joka oli myös upea. Sinne mentiin pienillä veneillä, ja valo taittuu sinne jotenkin hassusti, niin että siellä on todella sinistä. Mitään hintatietoja en osaa antaa, sillä itse kävin tuolla vuosia sitten. Rooma on tietysti myös aivan upea paikka. Colosseum, Vatikaani, Forum Romanum tulevat nähtävyyksistä ensimmäisinä mieleen. Ja jos italialaisesta ruuasta tykkää, niin...

Meillä kävi vähän samalla lailla.

Nukuttiin ihan normaalijärjestelyin, ja hyvin nukuttiinkin.

Ei muuten kelvannut noi "koulukuvat". Tausta pitää olla vaalea yksivärinen. Lisäksi kasvojen pitää olla kuvassa suoraan edestäpäin, katse kameraan ja kasvokoon pitää olla tarpeeksi iso. Sitä en osaa sanoa, vieläkö värikuva kelpaa, ainakin pari vuotta sitten kelpasi.

Kävin eilen tuolla passitoimistossa, ja tosiaan 4 kuvaa vaadittiin. Maksu hakemusta jätettäessä, ja kahden viikon kuluttua saa noutaa. Ja HUOM! kaikki, jotka hakevat uutta passia ja haluavat lapsensa merkittäväksi siihen: hakemukseen tarvitaan myös isän allekirjoitus (suostumus). Mulla jäi passi vielä hakematta, kun eipä muistunut tämä yksityiskohta mieleen, eikä siis ollut miestä mukana.

Nimeni vaihtui avioliiton myötä, ja olen pian menossa jättämään hakemukset uudesta passista ja ajokortista. Molempiin vaaditaan 2 valokuvaa. Pitääkö minulla siis olla mukana 4 valokuvaa (2 molempiin) vai riittääkö vähemmän? Pitääkö valokuvien olla mustavalkoisia, vai kelpaako värikuvat? Jos kelpaa, niin kelpaako, vaikka tausta ei kuvassa ole tasaisen vaalea? Kyseessä on siis semmoiset koulukuvatyyppiset värikuvat, joissa on harmaankirjava tausta. Pitääkö passi ja ajokortti maksaa hakemusta jätettäessä? Kai vanha ajokortti jää mulle käyttöön siksi aikaa, että uusi tulee? (Ettei siis tartte hakea väliaikaista.) Kauanko kestää? Eli milloin viimeistään mun pitää noita hakea, kun tarvetta passille on seuraavan kerran 5.12?

Mikä oli ensimmäinen saamanne posti uudella nimellä? Ja milloin?

Meillä ei ollut kovin paljoa lapsia paikalla, ilmeisesti vieraat tunsivat meidät sen verran hyvin, että osasivat odottaa hyviä bileitä ja boolimaljaa,( : ) ja jättivät siis vapaaehtoisesti lapsensa hoitoon. Paikalla olleista 12 lapsesta neljä oli meidän omia, ja kaikki lähtivät sitten hyvissä ajoin kotiin nukkumaan. Mitään häiriötä/haittaa lapset eivät aiheuttaneet, vaikka heille ei oltu järjestetty mitään omaa ohjelmaa, paitsi että tilassa oli suuri tussitaulu, johon piirtelivät. Eniten olin huolissani meidän 1-vuotiaasta terminaattorista, mutta hänkin siis käyttäytyi ihmisiksi.