Itse en ollut naimisiin mennessäni täysin samassa tilanteessa, mutta melkein. Ennen naimisiinmenoa nimeni oli [etunimi]-[toinennimi] [tyttönimi] ja naimisiin menon jälkeen [etunimi] [toinennimi] [uusi sukunimi]. Sukunimi siis vaihtui ja etunimien välistä jätin viivan pois, koska olen lapsesta asti inhonnut kaksoisnimeäni. Naimisiin mennessä muutin sitten nimen, kun kuitenkin joutui kaikkiin paikkoihin ilmoittamaan nimenmuutoksesta, niin etunimen ilmoittaminen meni samalla. Hankalaa tuo kyllä pakkasi välillä olemaan. Vaikka mulla ei edes kutsumanimi muuttunut (mua on kutsuttu aina vaan ekalla nimellä), niin ihmisten oli jotenkin mahdotonta ymmärtää, että mun etunimi on muuttunut. Moneen paikkaan sain tehdä nimenmuutoksen kahteen kertaan, kun ensimmäisellä kerralla oli muutettu vain sukunimi. Toisaalta sulla tilanne on vähän eri, kun kutsumanimen muutos on vähän "radikaalimpi" kuin pelkkä viivan poistaminen. Toi itsensä esitteleminen voi olla kyllä haastavaa. Musta tuntui, että pelkän uuden sukunimen kanssa ihmisten oli välillä mahdotonta käsittää, että kyse on edelleen samasta ihmisestä.