kontrabasisti

Meidän lahjat siis eivät olleet persoonalliset, vaan jostain halpakaupasta ostetut ja ne "kuvat" oli siis sellaiset hahmot, ei meidän kuvat. Kortti tai vaikka kirje olisi ilahduttanut paljon enemmän, kuin meille täysin turhat, liian pienet pyyhkeet edes kasvopyyhkeiksi. Persoonallisuus on ok, mutta tuollainen turha ja persoonaton lahja vaan jotenkin kiusallinen...

Miehen kummilta saamamme kaksi kasvopyyhettä, joissa oli hääparin kuva. Toisessa pyyhkeessä morsian, toisessa sulhanen. Ja värit oli tietysti vaaleanpunainen ja vaaleansininen.

Jos me oltais pidetty häät Suomessa, oltais ehdottomasti varattu Wanha Woimala. Tosi upea paikka. Nettisivujen perusteella mukana häämessuilla.

Tykkään edelleen. Parasta on se, että sopivat täydellisesti yhteen ja ihanat timantit. Lisäksi materiaali, eli titaani on todella ihanaa, lämmintä, kevyttä ja ei näkyviä naarmuja.

GettingMarried, tosiaan ymmärrän. Jos isot häät on aina halunnut ja haluaa, tottakai pitää niihin panostaa. Mekin mietittiin miehen kanssa pitkään, voidaanko pitää häät vain lähipiirin juhlana, mitä muut ajattelee. Onneksi teimme niinkuin halusimme, meillä siis ei kumpikaan isoja ja kalliita juhlia halunnut. Päinvastoin siis, mutta samasta asiasta on kysymys. Häät on hääparin juhla eikä pitäisi kuulua kenellekään paljonko niihin käyttää tai kuinka vähän.

Kompromissiratkaisujakin on! Meidän häät oli Tallinnassa kun itse asuin siellä vielä kesällä ja molemmat rakastamme kaupunkia. Yhteensä häät 16-hengelle maksoivat 1000e sisältäen ravintolassa 3. ruokalajin ruokailun juomineen, ammattilaisvalokuvat taiteellisemmin, kaksi hääyötä, minun puvun, 2* meikin ja kampauksen ja teetetyt valokuvat ja kiitoskortit sekä yhden taulun hääkuvasta. Kaikkea kyttäiltiin ajoissa ja ostettiin mistä edullisesti saa, esim oma puku ei maksanut hirveästi. Kiitos-kortit teetettiin Krakovassa. Hinta tuntuu jälkeenpäinkin uskomattoman edulliselta. Kaikki tuntui silti tosi hienolta, kirkkona oli keskiaikainen kirkko, pappi ja kanttori tosi hyviä, ravintola keskiaikainen kivitalo, jonka kellarin varasinme itsellemme kaikkine kivikaarineen, kynttilöineen ja liinoineen. Omat musiikit saimme myös iPodilta, mikä oli meille tärkeää. Häämatkaan käytimmekin sitten reilut 3000, kuukausi Euroopan pääkaupungeissa. Hotellit saimme hostellihintaan, kun varailimme ajoissa, samoin lennot halvalla. Lisäksi kuluja oli minun sormus, 700e, mutta en osaa laskea sitä hääkuluksi... Parhaat häät oli, saimme juuri sen mitä halusimme!

Miettikää millainen juhla on tulossa ja kuinka aikaisin vihkimisen kannattaisi olla. Meillä toimi klo 10 aamulla loistavasti, koska olimme ulkomailla ja näin ehdimme virallisemmin ruokailemaan ja sen jälkeen vielä epävirallisesti ruokailemaan pienemmällä (kaveriporukalla) ja sen jälkeen vielä istumaan rennosti iltaa pubissa. Näin ehti tosissaan nauttimaan hääpäivästä. Otimme myös kuvamme jo paria viikkoa ennen varsinaisia häitä. Näin siksi, koska otimme kuvia tosi monissa paikoissa taiteellisempaan tyyliin ja tähän olisi mennyt koko hääpäivä. Näin saimme keskittyä rauhassa kuvaamiseen ja samalla harjoituksen siitä, millainen kampaus ja meikki tulee, miten pukujen kanssa homma toimii jne. Ja pystyimme näyttämään kuvia vieraille jo hääjuhlassa. Panostus oli myös sen arvoista. Ennenkaikkea: miettikää, mitä oikeasti haluatte ja pitäkään sellaiset häät! Meidän nuorisoseurantalo/perinteiset häät muuttuivat matkan varrella Tallinnassa järjestettäviin ravintolahäihin pienellä porukalla. Kaikki oli siis jo varattu, mutta peruimme ne ja pidimme sellaiset juhlat kuin halusimme. Jäi todella hyvät muistot kaikesta. Lisäksi tuli halvemmaksi, joten pääsimme kuukauden häämatkallekin.

Häämme olivat Tallinnassa, Virossa 3.7. No, ensinnäkin hääpäivän aamuna sähköpostiin tulee ilmoitus, että ravintolaan lähettämäni tiedot kellonajoista, erikoisruokavalioita ja kaikesta tärkeästä eivät ole menneet perille. Paniikki! Yritin sitten saada ravintolan henkilökuntaa kiinni vaikka miten, tässä onnistumatta. Luotin kuitenkin, että kyllä tämä järjestyy. Sitten lähdin kampaukseen ja meikkiin. Kampaaja oli 10min myöhässä. Ehdin jo panikoitua ja lähetin viestiä kuvaajalle, jonka kautta kampaajan olin buukannut (olin siis jo käynyt kerran paikassa kampauksessa ja meikissä kuvausta varten, joten tuttua oli. Numero oli vaan kadoksissa...), joka vastasi, että kampaaja on tulossa. Sitten kaikki olikin taas kunnossa, kun kampaaja juoksi anteeksipyytäen paikalle. Olin ihan aikataulussa kun lähdin kampaajalta. No, Tallinnassa oli tuolloin Maa & Ilm- lasten ja nuorten laulujuhlat, joiden paraati oli juuri tuolloin. Paraati siis esti periaatteessa kaiken kävelyn vanhaan kaupunkiin kampaajaltani päin. No, hätä keinot keksii, toivottavasti telkkarissa ei näytetty tällättyä morsianta vielä tavallisissa vaatteissa juoksemassa paraatin läpi. Lopulta minulle jäi n. 15min aikaa vaihtaa hääpuku päälle, mikä kyllä riitti kun alusvaatteet oli jo valmiina ja kaikki muukin tavallisten vaatteiden alla. Avioliiton siunaus meni ihan kohdallaan, mokilta vältyttiin. Ravintolassa alku oli hieman tönkkö tästä ensimmäisestä mokasta johtuen, joutuivat aloittamaan vasta kun tulimme alkusalaatin tekemisen. Kynttilöitä ei ollut vielä sytytetty ja semmoista pientä, alkumaljoista piti vielä sopia jne, mutta lopulta hyvin pienen säätämisen jälkeen kaikki menikin ihan hyvin. Kunnes taas pääruokaa tuli yksi liian vähän, eli yksi vieras joutui odottamaan kauemminkin kuin muut. No, eipä tämäkään iso moka ollut. Jälkiruokaa (taivaallista, suklaafondant, NAM) tuli taas yksi annos liikaa. No, eipä tämäkään mitään isosti haitannut. Lopputulos oli se, että saatiin maailman täydellisimmät häät, joita vieraatkin kehuivat parhaiksi, joissa ovat olleet. Vihkitilaisuus oli jo klo 10, joten klo 15 oltiin jo syöty ja osa vieraista lähti Suomeen. Loput lähtivät vaihtamaan vaatteita astetta rennompiin, jonka jälkeen lähdettiin kaveriporukalla syömään rennommin. Ja sen jälkeen viihdyttiin suosikkipubissamme loppuilta, kaikilla oli niin hauskaa, että vatsalihakset oli jumissa nauramisesta. Pikku mokailu kuuluu siis asiaan! Ihanan pitkä päivä, josta ehti nauttia pienessä porukassa kaikki vieraat huomioiden.

Lomareissulla huomattua: -Krakova on halvempi kuin esim. Tallinna, oli paras hinta/laatusuhde reissuillamme. Ukrainassa toki halvempaa, mutta shoppailu/ruokailu ei ole kivaa, kun keskihintaisia länsimaisia paikkoja ei ole. Puolassa on kivoja uusia kauppakeskuksia, joissa hintatasot todella kohdallaan! Majoitustakin saa edullisesti. majoitus 30e yö -Berliini oli yllättävän halpa. Esim. kebabin leipään (kuin pita) sai 2,5e, oluet n. 1e kuppiloissakin. Majoitus suht kallista, n. 50-60e yö -Tallinna on melko edullinen ja hyvät valikoimat. Majoitus hotelleissa n. 30e yö -Riika on kalliimpi kuin Tallinna, muttei kallis ja shoppailtavaa löytyy! majoitusta saa 30-40e yö -Praha on ehkä hitusen halvempi kuin Berliini, majoitus n. 30-40e yö -Budapest on edullinen kohde. Majoitus vähän kalliimpaa, ehkä 45-55e yö Ja majoitukset siis keskitasoisia hotelleja, missä mahdollisimman hyvät hinta/laatusuhteet.

Olimme Prahassa kolmen viikon kesälomareissullamme neljä päivää. Tulimme junalla Berliinistä, matka kesti n. 5 1/2 tuntia ja maisemat olivat hienot! Junassa oli ilmastointi, joten edes tämän kesän superhelteet eivät haitanneet. Voin siis suositella tuota vaihtoehtoa, jos haluaa hieman liikkua häämatkallaan ja nähdä kaksi ihan erilaista kaupunkia. Junaliput maksoivat 48e kahdelta, kun ostimme ne melko ajoissa DB:n (Saksan VR) sivuilta. Olimme yömme hotelli Vitkovissa, jonne pääsee keskustasta kätevästi yhdellä raitiovaunulla. Hotelli oli edullinen, melko moderni ja uusittu. Ei luksusta, mutta kivasti sisustettu ja siisti. Voin suositella. Varasimme sen booking.comin kautta.

CD tuntuisi jotenkin todella tylsältä vaihtoehdolta. Niitä samoja biisejä kun voi soittaa iPodilta kotibileissäkin, laatubändi tuo kyllä viimeisen silauksen juhlaan! Ja ei kaikki bändit ole huonoja, kannattaa tsekkailla vaikka paikkakunnan bilebänditarjontaa. Ammattilaiset tekevät paljon sivutyönään näitä keikkojakin silloin tällöin (mm. oma mies ja lukuisat kaverit), eli oikeasti ammattilaisetkin voi saada kohtuuhintaan! Nyrkkisääntönä voi usein pitää, että bändin saa n. 100e keikkapalkalla/soittaja plus matkakorvaukset ja jonkinlainen ruokatarjoilu. Pidemmästä setistä tietysti enemmän hintaa, mutta tuolla hinnalla pitäisi jo jotain saadakin! En pidä vaikkapa rumpali, basisti, kitaristi, kiipparisti, laulaja, trumpetisti, fonisti, pasunisti-bändistä 800e pahanakaan hintana, kun sillä saa uniikin tunnelman ja juhlavuutta. Toki kukin tavallaan, jos ei oikeasti juuri musiikista välitä, miksi pitäisi siitä maksaakaan? Jotkut pitää valokuvaajaa tosi tärkeänä, joku taas bändiä ja toinen ihania koristeluja.

Häämarsseja joudumme vielä miettimään jonkun aikaa, koska ne ovat ne tärkeämmät. Meille tulee soittamaan puhallinorkesteri, tai siis sotilassoittokunta, joka toisaalta antaa mahdollisuuksia ja toisaalta haluaa päättää sitten hyvät biisit. Siistiä olisi, jos bestman innostuisi säveltämään meille oman marssin... Molemmat ollaan intohimoisia Viro-harrastajia, Tallinna on kuin toinen koti ja Viron historiasta myös omien tieteellisien tutkimusten aiheet, joten häävalssina Saaremaa Valss. Ja tottakai viroksi laulettuna! Saa nähdä kuka kaveri-laulaja tuon suostuu laulamaan. Meillä siis mies ammattimuusikko ja itsekin melkein ajauduin orkesterimuusikoksi, joten musikaaliset häät tulossa.

Molempien suvut ovat suht musikaalisia, joten laulaminen ei ole ongelma. Virreksi valittu "Soi kunniaksi luojan" ja "Herraa hyvää kiittäkää" B-melodialla.

Vihkisormuksen miettiminen alkoi varmaan joskus vuonna 2006 kun kihlauduimme, tuolloin tosin ostimme aivan tavallisen tylsät valkokultarinkulat. Noiden sormusten kadotessa alkoi kiinnostaa Löwenmarkin sormukset, joita pyörittelin mielessäni kolmisen vuotta. Keväällä sitten tilasimme sieltä sormukset (minun vihki ja kihla), jotka kotiutuivat maanantaina, häihin siis himpun alle vuosi. Kunnollista kihlaa ei ole ollut vanhan hävittyä n. kolmeen vuoteen... Titaanisormukset alkoivat välillä kiinnostaa ja onneksi tajusin, että Löwenmarkilla saa myös titaanisia. Kestävyys oli iso kriteeri, tykkään myös titaanin harmaammasta sävystä.

Tilasimme minulle vihki- ja kihlasormukset titaanista Löwenmarkilta. Elina-sormusta mukaileva sormus ja siihen pariksi sopiva kivetön. Hinta oli kahdesta sormuksesta suunnilleen sama, kuin pelkällä valkokultaisella Elinalla olisi ollut, jopa alempi. Sormukset ovat ihanan kevyet käyttää eikä viikossa vielä yhtään naarmua. Löwenmarkin Hannun palvelua on pakko kehua: kaikkiin sähköposteihin vastattiin todella lyhyessä ajassa, jopa viidessä minuutissa! Yhteydenpito oli helppoa, vaikka välimatkaa olikin 180km eikä Lahdessa käyty kuin tilaamassa ja hakemassa sormukset. Tyhmiinkin kysymyksiin sai vastauksen ja kaikki sujui alusta asti todella helposti. Erittäin varteenotettava vaihtoehto titaanisormusta haluavalle. Hannu myös sanoi, että titaanisormuksienkin kokoa pystyy tarvittaessa hieman muokkaamaan, kivettömän kanssa ei kuulemma mitään ongelmaa, kivellisen kanssa haastavampaa. Suosittelen, olen nimittäin aivan rakastunut sormuksiini, ovat niin viimeistellyt ja upeammat kuin kuvittelinkaan! Valmistuivat jopa reilusti etuajassa.