xiphias

Mita, niista on videoitakin?! Pitaakin menna heti tutkimaan...

Loysin Arturin hinnat hanen sivuiltaan www.agfoto.fi Pitanee miettia kun on tassa aikaa elokuuhun (siis kun tulemme seuraavaksi Suomeen!) Googlaamalla loytyi kylla ihania kuvia... Toisaalta tekis mieli tehda toi taalla "kotona" Lontoossa kun kerran muut haakuvat on otettu Suomessa, ja lisaks ehtis ite kayda miettimassa ja kattomassa paikkoja. Hmmmm.

RedRose - tosi makeita kuvia! Meilla oli myos Artur kuvaamassa pari viikkoa sitten ja odottelen parhaillaan itse haakuvia - jos ne ovat vaan mistaan kotoisin niin taidanpa kysya Arturilta mita tuommoinen sessio maksaisi... Jos viitsit niin kertoisitko vaikka privana mita kuvasi maksoivat? Karsimaton mieli taalla miettii etta olisiko moiseen varaa lainkaan ja kannattaako sita myoten edes miettia... Kavitko kampaajalla meikissa tms tuota varten vai laitoitko itse? Nyt kavi mielessa etta ehka miehenkin voisi sinne ottaa mukaan, tosin hanelle pitaisi keksia taas myos jostain puku kun oli haissa vuokrasellainen kaytossa...

Mischa - ihan samat tunnelmat taalla! Meilla oli myos haat 12.7. ja palasimme viime ke yolla haamatkalta. Haamatka meni oikein ihanasti muuten paitsi etta itse sita 6kk suunnitelleena mulla oli ehka tarkemmat kuvitelmat milta siella pitaisi nayttaa ja siten suuremmat odotukset puitteilta, mutta muuten oli oikein ihanaa. Ajattelimme molemmat etta oikeastaan kiva tulla kotiin rauhoittumaan vihdoin (asumme Englannissa joten haita edeltava viikkokin meni Suomessa "lomalla" eli haiden eteen tyoskennellessa) ja viimein vaikka ihanaa on ollutkin, ja nyt sitten kun olenkin taas toissa ja kotona ei oikein mikaan jaksaisi innostaa. Toivoin jotenkin etta tata threadia lukiessa tulisi semmoinen olo etta muillekin kay nain mutta masentaa entisestaan etta suurimmalla osalla on tosi auvoisa olo - ihan kuin jotenkin olisin "epaonnistunut" tassa tuoreessa vaimon roolissani kun ei ole semmonen ruusuinen olo! Ei siis miehessa mitaan vikaa mutta jotenkin muuten on vaan masentunut ja tylsistynyt olo, ehka johtuu siita etta se on kaikki nyt tehty ja ohi, mutta myoskin varmaan jonkinlainen identitettikriisi etta olenkin nyt rouva ja vaimo - mina joka tasan 2v. sitten en kuvitellut KOSKAAN loytavani ketaan saati sitten menevani naimisiin! Lisaksi tuntuu oudolta lisata miehen nimi oman nimen peraan, kun en halunnut suomalaisuudestani luopua (muutenkin olen jo miehen maassa ja useimmat ihmiset luulevat minua takalaiseksi). Ehka tahan tottuu pikkuhiljaa... Tavallaan viimeisen vuoden olen tuijottanut vain yhta deadlinea kuin projektipaallikko pystymatta nakemaan (ja suostumatta katsomaan) sen pidemmalle, koska siinakin oli ihan tarpeeksi kaiken muun hulinan lisaksi, ja nyt tuntuu etta no mitas nyt sitten tehdaan... Vauvaa en todellakaan halua viela, ei ole sen aika enka ole siihen itsekaan missaan maarin valmis, eika asuntoa olla ostamassa koska taalla hinnat laskemassa kovaa vauhtia ja muutenkin pakko antaa rahatilanteen kohentua haiden jalkeen - ei siis mitaan vastaavaa pesanrakennusta tiedossa kuin muilla naikkareilla! Samaan hassakkaan osui myos opintojen saattaminen paatokseen joten nyt ei todellakaan ole mitaan projektia enaa - suunnittelenkin siis josko alkaisi jonkun uuden kielen (kiinan) opettelemisen nyt syksylla mutta siihenkin on viela pari kuukautta...

Apua - en ollut tallaistakaan osannut miettia ilman naikkareita... Enempi melkein tulee ahditusta kun taalla hengailee! Hmmm tahan asti en ollut aatellut etta siina on mitaan outoa jos juostaan ulos kirkosta riisisateessa ja kaannytaan sit siina puistossa ympari tavallaan kun on paasty karkuun siita sateesta, meilla nimittain myos kuvia siina puistossa ensin, myos perheen kanssa. Vieraamme lahtevat kaksikerroksisella lontoonbussilla ensin ja meista viela muutamia kuvia ja autommekin saapuu vasta sen jalkeen... Onko hassua?

Kiitos Marko - tama auttoi kovasti! Viela sen verran etta mietimme josko saisi tuttavantutun soittamaan viululla urkujen kaveriksi - onko se sopiva yhdistelma jos on vain yksi viulisti ja urut?

Computer says no... ;D (Tassa tapauksessa se tosin on positiivinen asia)

Ai niin meinasi ns. "oikea" asia ihan unohtua... Tänään tuli £40 maksanut turha kirjeeni (kun kerran Suomessa riittää se että mun nimi on miehen paperissa kanssa) ja se sanoo seuraavaa: Dear Miss XXX Thank you for your recent application. We have searched the marriage indexes of England and Wales for the period 1st January 2003 to 31st March 2007 inclusive for the marriage of XXX, whose father is YYY. Searching of the records here is carried out by a means of indexes which become available about 18 months after the end of the quarter in which the event was recorded. The latest indexes we hold are March 2007. I can confirm that we have been unable to find a record of marriage for the above named person during this period. Yours faithfully ZZZ Jos vaikka joku tulevaisuudessa selailee tätä ja miettii että mitä moinen paperi sisältää - ja ehkä säästyisi maksamasta tätä £40 turhaan... Niin ja varmuuden vuoksi myös ton paikan www-osoite jos haluaa tutkia asiaa lisää: www.gro.gov.uk

Kazan - juuri tuosta on myös kyse. Tuo auktoriteetteihin epäilevästi suhtautuminen on jossain määrin tyypillistä tälle maalle, mikä käsittääkseni on perua noilta feodaaliajoilta (tai miksi niitä nyt kutsuisi) kun hallitsijat vaihtuneet tiuhaan tahtiin ja toisaalta sitten taas oltu enemmänkin uskollisia sille omalle lähialueelle (esim. Yorkshire tms) ennemmin kuin Englannille saati sitten Britannialle... Suomessa taas ollaan melko homogeenisia ja jostain syystä ihmiset uskovat auktoriteetteja paremmin - ehkä siksi ettei ole (tähän asti) ollut kauheasti syytä olla uskomatta. Siis tämä ulottuu esim. siihen kun täällä pidetttin jokin aika sitten ihmeellisenä esimerkkinä sitä miten oliko se nyt sitten jossain päin Karjalaa oli se projekti aikoinaan kun kohennettiin ihmisten ruokavaliota terveellisemmaksi, ja että miten oli ihmeellistä että ihmiset noin vain uskoi kun valtiovalta sanoi että parempi ois syoda näin ja näin... Tämähän ei ikinä onnistuis täällä - heti joku olis huutamassa nanny statea... Itse olen sitä mieltä että jossain tapauksissa nanny state on vallan hyvä asia, aina ei ihmiset ymmärrä omaa parastaan (esimerkkinä tää tupakkakielto). Tähän asti olen itekin jaksanut aina välillä touhottaa sitä että miksei täälläkin olla niin tehokkaita kun Suomessa, että eikö olis helpompaa kaikilla kun olis tarkka keskusrekisteri, mutta sen jälkeen kun täällä hävisi niitä CDeitä ja läppäreitä täynnä tuhansien ihmisten tietoja osoitteita ja pankkitilien numeroita myöten alan ymmärtää brittejä - en mäkään ole enää niin varma haluaisinko antaa kaikensorttisia tietoja valtiolle... Mutta silti olen yleisesti ottaen yhä sitä mieltä että on Suomen systeemi on aika kätevä - spooky tai ei, ainakin se on tehokas. Minkäänsorttinen katoaminen EI onnistu, koska esim. kännykkäfirmat päivittää osoitteet suoraan sieltä keskusrekisterista, joten jos et oo vaihtanut osoitetta sinne niin lopulta menee kännykkä kiinni kun laskut ei tuu oikeaan osoitteeseen, sama Luottokunnalla (jos ei oo osoite heillä sama kuin väestörekisterissä niin menee kortti jäihin) jne jne. Eli täällä kun yks iso ongelma on se että ihmiset vaan katoaa niin eipä onnistuis enää Suomessa... Ja veikkaan että fraud olis kanssa pienempi ongelma. Sen sijaan poliitikot ajaa ID kortteja läpi terrorismilla ja immigranteilla pelottelemalla - en usko että ID kortit siihen juuri auttaa... Mutta joo, menipä sit vaan ihan reippaasti off topic!!!

Kiitos London - tama auttaa kovasti! En itsekaan ole kauhean uskonnollinen enka siksi tunne virsia kovin hyvin, joten varmaan Suvivirsi olisi aika hyva, koska se on kaikille tuttu (veikkaan etta tama patee myos isoon osaan vieraista, siis etta yleisesti ottaen virret eivat ole kovin tuttuja, ja ainakin tata osaa kaikki suomalaiset vieraat laulaa mukana). Olipa hyva pointti tuo etta suomalaiset perinteet pitaa selittaa! Meille ei varmaan tule muuta kuin tuo kakunleikkauksen ohessa polkaisu, koska en itse ole kauheasti leikkien ystava ja meilla on iltahaat joten aikaa jaa melko vahan muutenkin. Lisaksi kaaso on melko kokematon joten meita on kaksi peukalo keskella kammenta! Meilla oli ajatuksena etta olisi vahan "hilpeampi" ensimmainen tanssi, ja ollaan paadytty "I say a little prayer for you" koska molemmat tykataan sen tyyppisesta musasta, mutta omassa mielessa kovasti polttelee ajatus kunnon valssista, ja minun kohdallani tama on Akselin & Elinan haavalssi - en tosin ole viela keksinyt miten nama molemmat ujutetaan sinne mukaan yhdessa! Enka myoskaan tieda miten miehelta sujuu haavalssi... Nyt tassa sivumennen kysyen - oliko viela jotain muita kommervenkkeja mita tulee mieleen naista kahden maan eroista? Vaikka vahan off-topiciksi meneekin...

Onko kukaan loytanyt hieman nopeampitempoisempaa versiota tuosta haavalssista? Olen semmoisen aikoinaan kuunnellut (siis kun aloin kauan sitten miettimaan tata haavalssiasiaa) ja nyt en loyda sita mistaan. Omassa paassani se oli koko ajan melko nopea, kunnes sisareni kommentoi etta sehan on tooosi hidas, ja niinpa olikin kun kaivelin sen uudestaan netista. Jos olette loytaneet sen jostain niin kertokaa ihmeessa milta CDlta tai mista sen voisi loytaa! Meille ei tule bandia vaan pelkastaan musalaitteet (kunnon kajarit tosin) joten pitaisi loytaa CD mita pikimmiten...

Olen nyt ihan ihastunut tuohon Pachelbeliin mutta en tieda mista tempaisin tahan hataan viulukvartetin tms sita soittelemaan... mista te muut olette ne saaneet, palkanneet erikseen? Ja toimiiko tuo Pachelbel pelkilla uruilla? Onko kukaan loytanyt sita esim. YouTubesta tai muualta netista?

Haat tulossa heinakuussa ja haluaisin kovasti kirkkoon jonkun semmoisen virren minka myos englantilaiset vieraamme tuntisivat... Kovin uskonnollista sakkia eivat kasittaakseni ole, joten pitaisi olla aika tunnettu. Mita teilla muilla britin kanssa naimisiin menneilla on ollut kirkossa? Ja miten muuten on suhtauduttu haavalssiin ns. hitaan tanssin sijasta?

Juuri tata laissez-faire menetelmaa olen aina ihmetellyt Briteissa, enka varmaan koskaan lakkaa sita ihmettelemasta (huonoina paivina se ei vain ihmetyta vaan myos arsyttaa ihan suunnattomasti!). Eika kyse ole enaa mistaan kulttuurishokista, kun olen taalla yhteensa n. 4v asunut ja tullessanikin jo tiesin suurin piirtein mihin olen paani pistamassa. Vaikka Suomessa kenties oltaisiinkin kaikkein tarkimpia kaikkien tietojen suhteen niin en kylla silti kasita miten taa maa toimii niinkuin toimii - hei 12kk (minimissaan) laahaa jaljessa kaikki syntymat, kuolemat jne rekisteritiedot! Apua, sanon vaan. Mika ihmeen 2000-luku... Niin ja siis takalainen Kelahan (jos sita nyt siksi voi kutsua, NHS - National Health Service) siirtyi vasta viime aikoina digitaaliaikaan jossa kaikki tiedot ovat jossain keskusrekisterissa. Sita ennen aina muuttaessa kirjaimellisesti paperitiedot lahetettiin terveysasemalta toiselle. Kasittaakseni Suomessa nama ovat keskusrekisterissa, eiko? No, pieni sivujuonne tassa... ;-) Joka tapauksessa, loppu hyvin kaikki hyvin - paniikki meni ohi kun soitin uudestaan Turun kirkkoherranvirastoon ja siella ymmarretaan kylla tama brittitouhu joten se riittaa kun mun nimi on siina miehen esteettomyystodistuksessa, kun se tarkoittaa etta meidan molempien nimet on kylla olleet paikallisella rekisteritoimistolla nakyvilla, joten se kay minun esteettomyystodistuksestani. Siis toki minulla myos sellainen on Suomesta, kun olen Suomen kansalainen, mutta koska virallinen asuinpaikkani on ollut UKssa jo pitkaan niin jokin dokumentti minulla pitaa myos taalta olla. Etta nain!

Olen menossa britin kanssa naimisiin heinakuussa ja asumme molemmat Lontoossa. Kavimme sitten tanaan paikallisella registoratella hoitamassa asiaa ja kavi ilmi ettei minulle voidakaan antaa minkaanlaista todistusta siita, etten ole mennyt Englannissa oloni aikana taalla naimisiin. Pitkan hampaidenkiristelyn jalkeen sain selville konsulaatista etta kannattaa ennemmin soittaa General Register Officeen, missa sitten minulle kerrottiin, etta heidan tietokantansa ulottuu maaliskuuhun 2007, ja sen jalkeen heilla ei ole kenestakaan mitaan tietoja. Siis toisin sanoen, minun on MAHDOTONTA saada minkaanlaista todistusta tasta maasta etten ole mennyt naimisiin maaliskuun 2007 jalkeen... Byrokraatin kommentti kun kysyin etta mites ma selitan tan Suomessa oli vaan etta they'll just have to accept it... Just. Ja tama aikavali siksi, ettei taalla ole mitaan digitaalisena ja paikallisilla auktoriteeteilla menee yli 12kk etta skannaavat/siirtavat dokumentit tuonne keskusvirastoon. Eipa vahan taas mennyt tanaan hermo tahan management by chaos maahan... Onko kenellekaan sattunut vastaavaa tilannetta eteen? Ja jos on niin miten Suomessa on asiaan reagoitu?

Nyt kaivattaisiin kokemuksia expat naikkareilta... Asumme Lontoossa mutta haamme ovat Suomessa heinakuussa. Koska kaikki tuttumme Englannista eivat paase juhlimaan kanssamme, paatimme jarjestaa taalla toiset bileet, jotka kuitenkaan eivat ole minkaansorttiset viralliset illalliset, vaan pikemminkin naposteltavaa ja juomaa - siis enemman cocktailbileiden tyyppiset. Olisiko kellaan kokemusta miten kutsutekstin voisi muotoilla moisiin pippaloihin? Vahan meinaan runosuoni tukossa talla hetkella... :-)

Tama juuri on mulla se ongelma, koska perinto on Suomessa, mutta asumme vakituisesti ainakin talla hetkella Briteissa, ehka jossain vaiheessa Suomessa mutta oletuksena on etta asuisimme Briteissa jos ero sattuisi tulemaan. Loysin asianajajaliiton sivuilta Helsingissa olevia toimistoja jotka sopis tahan tarkoitukseen: http://www.asianajajat.fi/asp/empty.asp?P=...S=1&C=19729 http://www.halonenriihela.fi/yksityisille.html http://www.peltonenlaw.fi/index_en.html http://www.fredman-mansson.fi/index.html Ja tassa viela tietoa mita loysin muistaakseni jostain EU:n virallisilta sivuilta: Avioero - Englanti ja Wales 1. Millä edellytyksillä avioeron voi saada? Englannissa ja Walesissa avioeroa voi hakea tuomioistuimelle jätetyllä kirjallisella hakemuksella, jonka voi tehdä kumpi tahansa puolisoista. Avioerohakemukset käsittelee alemman oikeusasteen tuomioistuin, County Court, jolle puolisoiden on osoitettava avioerohakemuksensa. Hakijan on pystyttävä osoittamaan, että puolisoiden välit ovat peruuttamattomasti rikkoutuneet. Tämä tapahtuu esittämällä todisteet ainakin yhdestä jäljempänä luetelluista viidestä perusteesta. Avioerohakemuksen voi tehdä aikaisintaan vuoden kuluttua avioliiton solmimisesta. Ensimmäisen avioliittovuoden ajalta koottuja todisteita voidaan kuitenkin käyttää sen osoittamiseen, että puolisoiden välit ovat peruuttamattomasti rikkoutuneet. (Avioeroasioita hoitavia County Courteja on useimmissa Englannin ja Walesin suurimmista kaupungeista – ks. kohta 11). 2. Mitkä ovat avioeron myöntämisperusteet? Englannissa ja Walesissa avioeroon liittyvistä asioista säädetään vuoden 1973 avioerolaissa (Matrimonial Causes Act 1973). Avioero myönnetään ainoastaan sillä perusteella, että puolisoiden välit ovat peruuttamattomasti rikkoutuneet. Välien peruuttamaton rikkoutuminen on osoitettava esittämällä todisteet yhdestä tai useammasta seuraavassa luetelluista viidestä seikasta: i. puoliso on tehnyt aviorikoksen eikä hakija katso pystyvänsä jatkamaan yhteiselämää hänen kanssaan, ii. puolison käytös on niin kohtuutonta, ettei hakijan voida odottaa jatkavan yhteiselämää hänen kanssaan, iii. puoliso on hylännyt hakijan, ja tilanne on jatkunut kahden vuoden ajan ennen avioerohakemuksen esittämistä, iv. puolisot ovat asuneet erillään kaksi vuotta ennen avioerohakemuksen esittämistä (keskinäisellä suostumuksella) , v. puolisot ovat asuneet erillään viisi vuotta ennen avioerohakemuksen esittämistä (ilman toisen suostumusta). Hakijan on esitettävä todisteet yhdestä tai useammasta edellä luetellusta seikasta ja perusteltava, miksi hän ei voi enää jatkaa yhteiselämää puolisonsa kanssa. Tuomioistuin tutkii mahdollisimman tarkasti ne seikat, joihin avioeron hakija ja avioeroprosessissa vastaajana oleva puoliso vetoavat. Jos tuomioistuin todisteiden perusteella toteaa avioparin välien peruuttamattomasti rikkoutuneen, puolisoille myönnetään avioero piirituomarin päätöksellä. Tuomioistuin voi milloin tahansa lykätä menettelyä tuonnemmaksi, jotta puolisot voisivat yrittää sovitella ristiriitojaan ja pelastaa avioliittonsa. Jos tuomioistuin toteaa avioliiton rikkoutuneen peruuttamattomasti, se tekee ensin välipäätöksen (decree nisi). Lopullista päätöstä (decree absolute) voi hakea aikaisintaan kuuden viikon kuluttua välipäätöksestä. Lopullisen avioeropäätöksen vahvistamiselle ei ole asetettu aikarajaa. Jos lopullisen päätöksen hakeminen kuitenkin siirtyy yli 12 kuukauden päähän välipäätöksestä, hakijan on liitettävä hakemukseensa kirjallinen selvitys, jossa · esitetään viivästymisen syyt, · ilmoitetaan, ovatko puolisot asuneet yhdessä välipäätöksen jälkeen, ja jos ovat, millä aikavälillä, · ilmoitetaan, onko vaimo synnyttänyt lapsia välipäätöksen jälkeen, ja jos on, selvitettävä tähän liittyvät seikat ja se, onko tai voiko lapsi olla aviomiehen. Piirituomari voi vaatia hakijalta valaehtoisen vakuutuksen tämän kirjallisen selvityksen paikkansapitävyydestä. Se tekee hakemuksesta asianmukaiseksi harkitsemansa päätöksen. 3. Mitä laillisia vaikutuksia avioerolla on: a) aviopuolisoiden henkilökohtaisiin suhteisiin? Avioparia ei enää vaadita asumaan yhdessä. Kumpikin puoliso voi vapaasti päättää, pitääkö hän avioliitossa ottamansa sukunimen vai vaihtaako sen. omaisuuden jakamiseen puolisoiden välillä? Osituksen toimittamisesta Englannissa ja Walesissa säädetään vuoden 1973 avioerolaissa. Sen 24 pykälän säännösten mukaan tuomioistuin voi avioero-, asumusero- tai mitätöintipäätöksen yhteydessä tai jälkikäteen määrätä omaisuuden siirtämisestä toiselle puolisolle, lapselle tai muulle henkilölle lapsen edun mukaisesti. Avioerolain muissa säännöksissä tuomioistuimelle annetaan valtuudet päättää määräajoin suoritettavista elatusmaksuista, omaisuuden myynnistä, eläkkeistä tai kertasummana maksettavasta elatusavusta sekä antaa muita aiheellisiksi katsomiaan määräyksiä. Tuomioistuin voi harkita tapauskohtaisesti, mitä määräyksiä se antaa, jotta kussakin tapauksessa voitaisiin ottaa huomioon siihen liittyvät erityiset olosuhteet. Avioerolain 25 pykälässä luetellaan joitakin seikkoja, joita tuomioistuimen on otettava huomioon käyttäessään harkintavaltaansa. Niistä tärkein on alle 18‑vuotiaiden lasten hyvinvointi. Muut huomioitavat seikat ovat: · kummankin puolison senhetkiset ja lähitulevaisuudessa odotettavissa olevat tulot, ansiokyky, omaisuus ja muut varat · taloudellinen tai muu panos, jolla kumpikin puoliso on osallistunut yhteisestä kodista ja lapsista huolehtimiseen · kummankin puolison senhetkiset ja lähitulevaisuudessa odotettavissa olevat taloudelliset tarpeet, velvoitteet ja vastuut · perheen elintaso ennen avioliiton päättymistä · puolisoiden ikä ja avioliiton kesto · jommankumman puolison fyysinen tai psyykkinen sairaus · kummankin puolison antama ja lähitulevaisuudessa odotettavissa oleva panos perheen hyvinvoinnin hyväksi · puolisoiden käytös, jos se on senkaltaista, että sen sivuuttaminen ei tuomioistuimen mielestä olisi oikeutettua omaisuuden ositusta harkittaessa · mahdollisen sellaisen etuuden, kuten eläkkeen, jonka hankkimisen mahdollisuuden puoliso menettää avioeron tai avioliiton mitätöimisen seurauksena, arvo kummallekin puolisolle. c) puolisoiden alaikäisiin lapsiin? Ennen lopullisen avioeropäätöksen tekemistä tuomioistuimelle on toimitettava selvitys siitä, miten avioliitosta syntyneiden lasten huolto on järjestetty. Avioeron jälkeen molemmilla vanhemmilla on edelleen vastuu yhteisten lasten huollosta. Vanhempien on lisäksi huolehdittava niistä muista lapsista, joiden huoltajia he ovat avioeron tullessa voimaan. Kummallakin vanhemmalla on jatkuva velvollisuus huolehtia kaikkien perheen alaikäisten lasten elatuksesta. (Ks. Lapsen huolto – Yhdistynyt kuningaskunta) d) toisen puolison velvollisuuteen maksaa toiselle elatusapua? Vastuu aviopuolison elatuksesta päättyy avioeroon, ellei omaisuudenjaon yhteydessä muuta sovita (ks. yllä). (Ks. myös. Elatusvaateet – Yhdistynyt kuningaskunta) 4. Mitä lakitermi "asumusero" käytännössä tarkoittaa? Asumuseropäätös tarkoittaa, ettei hakijalla ole enää velvollisuutta asua samassa taloudessa puolisonsa kanssa. Hän ei kuitenkaan voi avioitua uudelleen. Asumusero on vaihtoehto henkilöille, jotka väliensä rikkoutumisesta huolimatta eivät halua solmia uutta avioliittoa. Asumuseropäätöksen jälkeen puolisoilla on vielä mahdollisuus hakea avioeroa. 5. Mitä edellytyksiä asumuseroon liittyy? Asumuseron edellytykset ovat samat kuin avioeron. Hakijan on osoitettava, että avioliitto on peruuttamattomasti rikkoutunut, sekä esitettävä todisteet yhdestä tai useammasta tämän osoittamiseen vaadittavasta seikasta. 6. Mitä laillisia vaikutuksia asumuserolla on? Puolisoita ei enää vaadita asumaan yhdessä. Jos toinen puolisoista kuolee jättämättä testamenttia, omaisuus jaetaan tällöin sovellettavien ositussääntöjen mukaisesti sillä poikkeuksella, että jako suoritetaan ikään kuin toinen puoliso olisi jo kuollut, eli tämä menettää kaikki edut, joita olisi puolison kuolemasta saanut. Tuomioistuin soveltaa asumuserossa samoja ositussääntöjä kuin avioerossa. 7. Mitä lakitermi "avioliiton mitätöinti" käytännössä tarkoittaa? Avioliitto voidaan tehdä pätemättömäksi kahdella tavalla. Se voidaan joko julistaa "mitättömäksi", mikä tarkoittaa, ettei se alun alkaenkaan ollut pätevä, tai tietyin edellytyksin "mitätöimiskelpoiseksi", minkä jälkeen toinen puolisoista voi pyytää sen julistamista mitättömäksi. Tässä tapauksessa avioliittoa voidaan kuitenkin jatkaa, jos kumpikin puoliso siihen suostuu. 8. Millä edellytyksillä avioliiton voi mitätöidä? Avioliitto on mitätön eikä sitä pidetä pätevänä, jos (a) se ei täytä vuosina 1949–1986 annettujen avioliittolakien ehtoja, koska: ( puolisot ovat liian läheistä sukua toisilleen © toinen puolisoista on alle 16-vuotias (d) avioliittoon liittyviä muodollisuuksia ei ole täytetty asianmukaisesti (e) toinen puolisoista oli avioliittoon mennessään yhä laillisesti naimisissa (f) puolisot ovat samaa sukupuolta; jotta avioliitto olisi pätevä, toisen puolisoista on oltava mies ja toisen nainen (g) kyseessä on Englannin ja Walesin ulkopuolella solmittu moniavioinen avioliitto, ja yhdellä puolisoista oli avioliittoon mennessään kotipaikka Englannissa tai Walesissa. Avioliitto on mitätöimiskelpoinen seuraavissa olosuhteissa: a. aviopuolisot eivät elä sukupuolisuhteessa toisen puolison sukupuolisen kyvyttömyyden vuoksi, b. aviopuolisot eivät elä sukupuolisuhteessa, koska toinen heistä kieltäytyy siitä, c. toinen puolisoista ei suostunut avioliittoon vapaaehtoisesti vaan solmi avioliiton pakon tai painostuksen alaisena, tai hänellä oli virheellinen käsitys avioliiton oikeudellisista vaikutuksista tai hän oli henkisesti kyvytön arvioimaan päätöksensä seurauksia, d. toinen puolisoista kärsi avioliittoon mennessään mielisairaudesta, jonka vuoksi hän on kykenemätön elämään aviosuhteessa, e. toisella puolisoista oli avioliittoon mennessään tarttuva sukupuolitauti, f. vaimo oli avioliittoon mennessään raskaana toiselle miehelle. 9. Mitä laillisia vaikutuksia avioliiton mitätöinnillä on? Jos avioliitto on mitätöity, se ei ole enää pätevä ja sitä käsitellään ikään kuin sitä ei koskaan olisi solmittu. Jos avioliitto on mitätöimiskelpoinen, se tulee pätemättömäksi siitä päivästä alkaen, jolloin se lopullisesti mitätöidään. Siihen asti avioliiton katsotaan olevan voimassa. Tuomioistuin voi sekä mitätöityjen että mitätöimiskelpoisten avioliittojen osalta määrätä omaisuuden jakamisesta samaan tapaan kuin avioerotapauksissa. 10. Mitä vaihtoehtoisia muita kuin juridisia keinoja avioeroon liittyvien asioiden ratkaisemiseksi on olemassa? Viranomaiset kannustavat käyttämään avioeroon liittyvien riitojen ratkaisemisessa perheasioiden sovittelupalveluja. Siitä voi olla apua etenkin lasten huoltoon sekä omaisuuteen ja taloudellisiin kysymyksiin liittyvissä erimielisyyksissä. Community Legal Service (valtion oikeusaputoimisto, joka tietyin edellytyksin tarjoaa rahoitusta oikeusapua tarvitseville) myöntää avustusta perheasioiden sovitteluun tavanomaisten tulo- ja varallisuusehtojen mukaisesti. Julkista tukea voivat saada myös puolisot, jotka tarvitsevat sovitteluun asianajajan apua. Oikeusaputoimistosta voi kysyä lisätietoja sovittelupalveluista. Asianajajien perheoikeudellisessa ammattisäännöstössä asianajajia kannustetaan tiedottamaan asiakkailleen perheasioiden sovittelun mahdollisista eduista. Joillakin alueilla CAFCASS:n (lapsiin ja perheeseen liittyviä asioita käsittelevien tuomioistuinten neuvonta- ja tukipalvelu) virkailijat voivat toimia lasten huoltoa koskevien riitojen sovittelijoina. Tuomioistuin voi lykätä asian käsittelyä, jos osapuolet haluavat yrittää ratkaista riita-asiansa tällä tavalla. 11. Minne avioero-/asumusero-/mitätöintihakemukset tulee lähettää? Mitä muodollisuuksia tähän liittyy ja mitkä asiakirjat hakemukseen tulee liittää? Avioerohakemukset voi lähettää mihin tahansa avioeroja käsittelevään County Courtiin (ja Lontoossa Family Divisionin pääkirjaamoon). (a) Avioerohakemus tehdään tähän varatulle lomakkeelle, jonka voi toimittaa mihin tahansa avioeroja käsittelevään County Courtiin tai Lontoossa Family Divisionin pääkirjaamoon. Esitteessä 1 ("About Divorce") , jota on saatavilla kaikissa County Courteissa, on täydellinen luettelo avioerotuomioistuimista. Tämä esite, tarvittavat lomakkeet sekä muut aiheesta julkaistut esitteet ovat saatavissa Court Servicen www-sivustolta. Avioerotuomioistuinten osoitteet ja puhelinnumerot löytyvät myös puhelinluettelon kohdasta "Courts". ( Avioeroa ei voi hakea, ennen kuin avioliitto on kestänyt yli vuoden, ja hakijan on esitettävä tuomioistuimelle pätevät perusteet avioliiton päättymiseen. © Hakijalta saatetaan periä maksu. Maksuvelvollisuudesta voidaan vapauttaa, jos hakija saa toimeentulotukea tai osoittaa, että maksusta koituisi hänelle kohtuuton taloudellinen rasitus. Lisätietoja asiasta on esitteessä 2 ("I want to get a divorce – what do I do?") (d) Avioerohakemukseen tarvittavia lomakkeita (D8-lomake) saa kaikista avioerotuomioistuimista tai Court Servicen www-sivustolta. Tuomioistuimelle on lähetettävä: · D8-lomake (avioerohakemus) kolmena kappaleena. Jos avioeron perusteena on puolison aviorikos avioerohakemuksessa nimetyn henkilön kanssa, tätä henkilöä varten tarvitaan ylimääräinen lomake. · Selvitys yhteisten lasten huoltoon liittyvistä järjestelyistä (D8A-lomake). Tämä selvitys vaaditaan, jos perheessä on alle 18-vuotiaita lapsia. · Vihkitodistus (valokopio ei kelpaa) , johon on tarvittaessa liitettävä virallinen käännös. · Ex160-lomake, jos hakija arvelee saavansa vapautuksen hakemusmaksusta. (e) Lähetettyään hakemuksen toiselle puolisolle (vastaajalle) tuomioistuin toimittaa hakijalle D9H-lomakkeen (todistuksen avioerohakemuksen tiedoksiantamisesta) ja ilmoittaa, milloin avioerohakemus lähetettiin vastaajalle. D9H-lomake on samalla kuitti hakemusmaksusta (jos hakija on sen maksanut) , ja siitä ilmenee avioeroasian kirjausnumero. Lisäksi hakijalle annetaan ohjeet siltä varalta, että vastaaja ei vastaa hakemukseen. 12. Voiko asian hoitamiseen saada oikeusapua? Community Legal Service antaa oikeusapua lapsiin ja omaisuuden jakoon liittyvissä riidoissa, jos hakija täyttää tavanomaiset tulo- ja varallisuusehdot ja jos käsiteltävän asian laatu täyttää toimiston asettamat edellytykset. Oikeusapuun oikeutetuille henkilöille voidaan antaa rajoitetusti apua avioerohakemuksen täyttämisessä. 13. Voiko avioero-/asumusero-/mitätöintipäätökseen hakea muutosta? Avioeroa tai avioliiton mitätöintiä koskevan välipäätöksen (decree nisi) jälkeen toinen puolisoista voi vielä yrittää perustella tuomioistuimelle, miksei lopullista päätöstä pitäisi vahvistaa. Tuomioistuin voi lykätä päätöstä, vahvistaa sen lopullisesti, vaatia osapuolilta lisäselvityksiä tai käsitellä sen muulla parhaaksi katsomallaan tavalla. Kun avioeropäätös on lopullisesti vahvistettu, siihen ei voi enää hakea muutosta. Myöskään asumuseropäätökseen ei voi hakea muutosta. 14. Millä tavoin tulee menetellä jos halutaan, että toisen jäsenvaltion tuomioistuimen antama avioero-/asumusero-/mitätöintipäätös tunnustetaan Englannissa ja Walesissa? Toukokuun 29. päivänä 2000 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1347/2000 mukaan EU:n jäsenvaltiossa annettua avioeroa, asumuseroa tai avioliiton pätemättömäksi julistamista koskeva päätös voidaan tunnustaa muissa jäsenvaltioissa. Asetuksen 32 ja 33 artiklassa vaaditut todistukset ja asiakirjat pyydetään siitä tuomioistuimesta, jossa päätös tehtiin, ja toimitetaan Englannin ja Walesin ylemmän oikeusasteen tuomioistuimena toimivaan High Courtiin. Tässä kannattaa käyttää asianajajan apua. Asetus koskee vain avioeroa, asumuseroa tai avioliiton pätemättömäksi julistamista. Sillä ole vaikutusta esimerkiksi kysymykseen puolisoiden syyllisyydestä, avioliiton varallisuusoikeudellisiin seurauksiin tai elatusvelvollisuuteen eikä muihin asiaan mahdollisesti liittyviin kysymyksiin. Sen 2 artiklan mukaan asianosaisella on oltava todellinen side toimivaltaa käyttävään jäsenvaltioon. Päätöstä ei tunnusteta, jos sen tunnustaminen olisi selvästi vastoin kyseisen jäsenvaltion oikeusjärjestystä, jos se on tehty antamatta asianosaiselle tilaisuutta tulla kuulluksi, jos haastehakemusta ei ole annettu tiedoksi vastaajalle niin hyvissä ajoin ja sillä tavalla, että hän olisi voinut valmistautua vastaamaan asiassa, jos tuomio on ristiriidassa Englannissa ja Walesissa samoja osapuolia koskeneessa asiassa annetun toisen tuomion kanssa tai toisessa jäsenvaltiossa tai unionin ulkopuolisessa valtiossa samoja osapuolia koskeneessa asiassa annetun tuomion kanssa, mikäli tämä aikaisempi tuomio on sellainen, että se voidaan tunnustaa Englannissa ja Walesissa. Asetuksen mukaan jokainen, jonka etua tuomion tunnustaminen koskee, voi pyytää, että tuomio on tunnustettava tai jätettävä tunnustamatta. High Court voi lykätä asian käsittelyä, jos tuomioon, jonka tunnustamista pyydetään, on haettu muutosta. Jos päätöstä ei voida tunnustaa tämän asetuksen nojalla, on sovellettava vuoden 1986 perhelakia (Family Law Act 1986) , jossa annetaan säännökset toisessa valtiossa myönnettyjen avioerojen tunnustamisesta · Sen 46 pykälässä säädetään seuraavaa: (1) Toisessa valtiossa oikeudenkäyntimenettelyssä tehty avioero-, asumusero- tai mitätöintipäätös on tunnustettava, jos (a) se on lainvoimainen siinä valtiossa, jossa se on tehty, ja ( jommallakummalla puolisolla oli avioeromenettelyn alkaessa (i) asuinpaikka siinä valtiossa, jossa avioero-, asumusero- tai mitätöintipäätös tehtiin tai (ii) kotipaikka kyseisessä valtiossa tai (iii) kyseisen maan kansalaisuus. (2) Toisessa valtiossa hallinnollisessa menettelyssä tehty avioero-, asumusero- tai mitätöintipäätös on tunnustettava, jos (a) se on lainvoimainen siinä valtiossa, jossa se on tehty, ( avioeron myöntämispäivänä (i) kummallakin puolisolla oli kotipaikka kyseisessä valtiossa tai (ii) toisella puolisolla oli kotipaikka kyseisessä valtiossa ja toisella jossakin muussa valtiossa, jonka lainsäädännössä kyseistä avioero-, asumusero- tai mitätöintipäätöstä pidetään pätevänä, ja © kumpikaan puolisoista ei ollut asunut Yhdistyneessä kuningaskunnassa yhtäjaksoisesti yhtä vuotta välittömästi ennen avioeron myöntämistä. Vuoden 1986 perhelain 55 pykälän säännösten mukaan jokainen voi pyytää tuomioistuimelta Englannin ja Walesin ulkopuolella tehdyn avioero-, asumusero- ja mitätöintipäätöksen tunnustamista Englannissa ja Walesissa. Tätä koskevat hakemukset jätetään tavallisesti County Courtiin. Tuomioistuin voi ottaa hakemuksen käsiteltäväksi, jos hakijalla (i) on menettelyjen alkaessa kotipaikka Englannissa ja Walesissa tai (ii) on ollut asuinpaikka Englannissa ja Walesissa vähintään vuoden ajan ennen menettelyn alkamista. 15. Minkä tuomioistuimen puoleen tulee kääntyä, jos halutaan vastustaa toisen jäsenvaltion tuomioistuimen antaman avioero-/asumusero-/mitätöintipäätöksen tunnustamista Englannissa ja Walesissa? Mitä menettelyä tällaisissa tapauksissa sovelletaan? Jollei edellä mainituista vuoden 1986 perhelain 55 pykälään liittyvistä ehdoista muuta johdu, kuka tahansa voi vastustaa Englannin ja Walesin ulkopuolella tehdyn avioero-, asumusero- ja mitätöintipäätöksen tunnustamista Englannissa ja Walesissa. Tätä koskevat hakemukset on tavallisesti jätettävä County Courtiin. Jos tunnustamista pyydetään asetuksen (EY) N:o 1347/2000 mukaisesti (ks. kohta 14) , hakemus on jätettävä High Courtiin. Hakijan on ilmoitettava hakemuksesta vastaajalle ja toimitettava tälle asiaa koskeva aineisto, jotta tällä olisi tilaisuus vastustaa päätöksen tunnustamista, paitsi jos tuomioistuin katsoo vastaajan yksiselitteisesti hyväksyneen tuomion. Asetuksen mukaan jokainen, jonka etua tuomion tunnustaminen koskee, voi pyytää, että tuomio on tunnustettava tai jätettävä tunnustamatta. High Court voi lykätä asian käsittelyä, jos kyseiseen tuomioon on haettu muutosta siinä jäsenvaltiossa, jossa se annettiin. 16. Mitä lakia sovelletaan avioeroasioissa silloin, kun puolisot eivät asu Englannissa tai Walesissa tai ovat muun maan kansalaisia? Englannin ja Walesin tuomioistuimet soveltavat kaikissa niiden käsiteltäviksi tulevissa asioissa Englannin ja Walesin lakia. Vuonna 1973 annetun perhe- ja avioliitto-oikeudellisista menettelyistä annetun lain (Domicile and Matrimonial Proceedings Act 1973) mukaan tuomioistuimilla on toimivalta myöntää avioero myös ulkomailla solmittuun avioliittoon, jos jommallakummalla puolisoista: (i) on menettelyn alkaessa kotipaikka Englannissa ja Walesissa tai (ii) on ollut asuinpaikka Englannissa ja Walesissa vähintään vuoden ajan ennen menettelyn aloittamista. Lisätietoja · Tietoja voi hakea Community Legal Servicen (oikeusaputoimiston) Just Ask ‑sivustolta. · Oikeusministeriö on laatinut oppaan (Parenting Plan), jossa vanhempia neuvotaan lasten huollon järjestämisessä avioeron jälkeen, sekä neljä esitettä avio- tai asumuseroprosessissa oleville vanhemmille ja lapsille. · Court Service on julkaissut erilaisia avioeroprosessia käsitteleviä esitteitä, joista on tarkempia tietoja viraston www-sivustolla. Avioero - Suomi 1. Millä edellytyksillä avioeron voi saada? Puolisoilla on oikeus saada avioero puolen vuoden harkinta-ajan jälkeen. Ilman harkinta-aikaa avioeron saa, jos puolisot ovat asuneet erillään viimeiset kaksi vuotta ennen avioerohakemuksen vireillepanoa. 2. Mitkä ovat avioeron myöntämisperusteet? Avioerohakemuksessa ei tarvitse perustella eron syitä. Avioeroa käsiteltäessä käräjäoikeus ei tutki puolisoiden henkilökohtaisia suhteita, tai minkä vuoksi avioeroa vaaditaan. 3. Mitä laillisia vaikutuksia avioerolla on? a) aviopuolisoiden henkilökohtaisiin suhteisiin? Erotessaan puolisot säilyttävät avioliiton aikaiset sukunimensä. Jos puolison sukunimi on avioliiton myötä muuttunut, hän voi hakemuksesta muuttaa sen avioeron jälkeen. omaisuuden jakamiseen puolisoiden välillä? Avioliiton purkauduttua puolisoiden kaikki omaisuus jaetaan pääsäännön mukaan heidän kesken tasan. Puolisot voivat sopia omaisuuden jaosta tai sen voi suorittaa tuomioistuimen määräämä pesänjakaja. Pääsäännöstä voidaan poiketa mm. avioehtosopimuksella ja jakoa voidaan myös sovitella, jos se muuten johtaisi kohtuuttomaan lopputulokseen. Puolisoiden omaisuus voidaan jakaa jo avioeron harkinta-aikana. c) puolisoiden alaikäisiin lapsiin? Avioerohakemuksen yhteydessä voidaan liitännäisasiana ratkaista yhteisten alaikäisten lasten huolto, asuminen, elatusapu ja tapaamisoikeus. (Katso sivut ”Lapsen huolto - Suomi” ja ”Elatusvaateet - Suomi”). d) toisen puolison velvollisuuteen maksaa toiselle elatusapua? Avioeroon tuomittaessa tuomioistuin voi velvoittaa toisen puolison maksamaan toiselle elatusapua, jos tämä harkitaan kohtuulliseksi. (Katso sivu ”Elatusvaateet - Suomi”). 4. Mitä lakitermi ”asumusero” käytännössä tarkoittaa? Asumuserolla ei ole oikeudellista merkitystä Suomen oikeusjärjestelmässä. 5. Mitä edellytyksiä asumuseroon liittyy? Katso kysymys 4. 6. Mitä laillisia vaikutuksia asumuserolla on? Katso kysymys 4. 7. Mitä lakitermi ”avioliiton mitätöinti” käytännössä tarkoittaa? Suomen laissa ei ole säännöksiä avioliiton mitätöinnistä. Virallisen syyttäjän on kuitenkin ajettava kannetta puolisoiden tuomitsemisesta välittömästi avioeroon mikäli puolisot ovat toisilleen läheistä sukua tai avioliitto on solmittu jommankumman puolison aikaisemman avioliiton ollessa voimassa. 8. Millä edellytyksillä avioliiton voi mitätöidä? Katso kysymys 7. 9. Mitä laillisia vaikutuksia avioliiton mitätöinnillä on? Katso kysymys 7. 10. Mitä vaihtoehtoisia muita kuin juridisia keinoja avioeroon liittyvien asioiden ratkaisemiseksi on olemassa? Avioeroa haetaan aina käräjäoikeudelta. Perheessä esiintyvät ristiriidat on kuitenkin lain mukaan pyrittävä ensisijaisesti ratkaisemaan neuvotteluin ja sopimuksella, johon puolisot voivat pyytää apua ja tukea kunnan sosiaalilautakunnan perheasioiden sovittelijoilta. Myös käräjäoikeudella on velvollisuus ilmoittaa puolisoille, että sovittelumahdollisuus on heidän käytettävissään. Sovittelija pyrkii saamaan aikaan yhteisymmärryksen siitä, miten perheessä esiintyvät riidat ratkaistaan kaikkien kannalta parhaalla tavalla. Sovittelija avustaa sopimusten tekemisessä ja muissa toimenpiteissä riitojen ratkaisemiseksi. Erityisesti hänen on kiinnitettävä huomiota perheeseen kuuluvien alaikäisten lasten aseman turvaamiseen. Sovittelu on aina vapaaehtoista. 11. Minne avioero-/asumusero-/mitätöintihakemukset tulee lähettää? Mitä muodollisuuksia tähän liittyy ja mitkä asiakirjat hakemukseen tulee liittää? Avioeroa voivat hakea puolisot yhdessä tai toinen puoliso yksin. Avioeroa haetaan kirjallisesti jommankumman puolison kotipaikan käräjäoikeudelta. Hakemus voidaan toimittaa käräjäoikeuteen henkilökohtaisesti tai käyttäen valtuutettua asiamiestä. Se voidaan lähettää myös postitse, telekopiona tai sähköpostina. Avioeronhakemuksen jättämisestä käräjäoikeuteen alkaa kulua puolen vuoden harkinta-aika. Jos hakemuksen on tehnyt toinen puoliso yksin, harkinta-aika alkaa kulua siitä, kun hakemus on annettu tiedoksi toiselle puolisolle. Käräjäoikeus huolehtii tiedoksiannosta. Harkinta-ajan päätyttyä on puolen vuoden kuluessa haettava lopullista avioeroa. Jos lopullista eroa ei haeta, avioeroasia raukeaa. Hakemukseen ei pääsääntöisesti tarvita liitteitä. Jos avioeroa haetaan kahden vuoden erillään asumisen perusteella on hakemukseen liitettävä selvitys erillään asumisesta. 12. Voiko asian hoitamiseen saada oikeusapua? Avioeroasiassa voi saada oikeusapua. (Katso sivu ”Oikeusapu - Suomi”). 13. Voiko avioero-/asumusero-/mitätöintipäätökseen hakea muutosta? Avioeropäätökseen saa hakea muutosta valittamalla hovioikeuteen. 14. Millä tavoin tulee menetellä jos halutaan, että toisen jäsenvaltion tuomioistuimen antama avioero-/asumusero-/mitätöintipäätös tunnustetaan Suomessa? Toisessa jäsenvaltiossa annetun avioeropäätöksen tunnustamiseen Suomessa sovelletaan pääsääntöisesti Neuvoston asetusta (EY) N:o 1347/2000. (Katso sivu ”Avioero -Yhteisön oikeus”). Asetuksen mukaan jäsenvaltiossa annettu avioerotuomio tunnustetaan muissa jäsenvaltioissa välittömästi ilman mitään erityistä menettelyä. Jokainen, jonka etua avioerotuomion tunnustaminen koskee, voi kuitenkin pyytää vahvistettavaksi, että tuomio on tunnustettava tai jätettävä tunnustamatta. Vahvistamista koskeva hakemus tehdään käräjäoikeudelle. Alueellisesti toimivaltainen käräjäoikeus on se, jonka tuomiopiirissä jommallakummalla puolisolla on kotipaikka. Jos kummallakaan puolisolla ei ole kotipaikkaa Suomessa, tutkitaan asia Helsingin käräjäoikeudessa. Pohjoismaiden välisissä tapauksissa sovelletaan kuitenkin vuoden 1931 pohjoismaista sopimusta. Euroopan unionin jäsenvaltioista tähän sopimukseen kuuluvat Suomi, Ruotsi ja Tanska. Pohjoismaisen sopimuksen mukaisesti annettu avioeropäätös on voimassa kaikissa pohjoismaissa ilman eri vahvistusta. 15. Minkä tuomioistuimen puoleen tulee kääntyä, jos halutaan vastustaa toisen jäsenvaltion tuomioistuimen antaman avioero-/asumusero-/mitätöintipäätöksen tunnustamista Suomessa? Mitä menettelyä tällaisissa tapauksissa sovelletaan? Menettely on sama kuin kohdassa 14. 16. Mitä lakia sovelletaan avioeroasioissa silloin kun puolisot eivät asu Suomessa tai ovat muun maan kansalaisia? Suomessa käsiteltävään avioeroasiaan sovelletaan Suomen lakia. http://ec.europa.eu/civiljustice/divorce/divorce_fin_fi.htm

Taalla myos toinen engelsmannin kanssa tana kesana naimisiinmeneva! :-D Sulkki tuumaili toissapaivana kun asiasta puhuttiin etta eiko tuo ole ihan sama missa sen tekee kun EU:ssa ollaan kumminkin... Hmmm. No eipa todellakaan ole nain (tata arvelin jo kun on vahan erilaiset lakisysteemit Suomessa ja Briteissa), ja tutkinkin asiaa sitten kun oli hiljaista toissa - alla linkkeja ja infoa... Itse ymmarsin lukemani niin, etta vaikka UKssa ei pre-nuptia "tunnustetakaan" (siis se ei ole samalla lailla pitava kuin Suomessa), niin jos erillisesti sovimme etta avioliittoomme sovelletaan Suomen lakia niin sitten sita sovellettaisiin, samoin kuin Suomessa olevaan kiinteaan omaisuuteen (juuri sita mita omalta puoleltani pyrin turvaamaan). Muuten sovelletaan UK lakia, mika pitaa pre-nuptia lahinna ohjeellisena... Summa summarum, kannattaa siis todellakin tutkia asiat etukateen kun ulkkarin kanssa menee naimisiin - vaikka ei avioliittoa solmittaessa omaisuutta juurikaan olisi, niin tama perheoikeus kun patee jalkikateenkin (esim. tuo etta omaisuudenjako on menneisyyteen suuntautuva Suomessa kun taas UKssa ulottuu tulevaisuuteen)... Yritan tassa saada sulkin vakuuttuneeksi etta todellakin Suomen lakien soveltaminen olisi parasta MOLEMPIEN kannalta, koska se suojaisi hantakin paremmin kun oman maansa laki... Han taas on (alustavasti) sita mielta etta hanelle se olisi hankalampaa koska kaikki on suomeksi eika han pysty itse lukemaan niita dokumentteja (siis itse lakia, toki avioehtosopimus itse olisi englanniksi myos), vaikka tosiasiassa veikkaan etta Suomen lakia pystyy kaannettynakin lukemaan kun taas brittilakia ei edes britti (jos ei ole lakikoulutusta) lukemaan selkeasti, semmoista kiemuraa ne on... ;-) Olisiko kellaan omakohtaista kokemusta tasta? =============================================== http://www.mainio.net/print.asp?path=1;1132;92478;94938 http://www.manches.com/practices/family/service.php?id=329 http://www.weddingguideuk.com/articles/legal/prenuptial.asp http://www.legal-advice-centre.co.uk/priva...agreements.html http://www.marshallgalpin.com/guides/prenuptial.htm http://ec.europa.eu/civiljustice/divorce/divorce_fin_fi.htm ja firmoja hesassa joiden alaan kuuluu international family law: http://www.fredman-mansson.fi/index.html http://www.halonenriihela.fi/yksityisille.html http://www.peltonenlaw.fi/index_en.html Tassa lyhyesti Suomen ja UK:n eroja: Finland - Prenuptial Agreements. Prenuptial agreements are enforced in Finland. A new law applies in Finland which allows the spouses to decide in advance which law will govern their marriage, provided that at least one of the spouses has a connection based on nationality or domicile to the State whose law they want to apply. England and Wales - Prenuptial Agreements. In England and Wales the courts have traditionally given little weight to a prenuptial agreement, and have viewed the enforcement of prenuptial agreements as being against public policy. Thus, in F v. F (Ancillary Relief: Substantial Assets), (1995) 2 F.L.R. 45, Thorpe J. stated that a pre-nuptial agreement must be "of very little significance" since the distribution of assets must take place in accordance with statutory formula and "cannot be much influenced by contractual terms." Likewise, in N v N (Jurisdiction: Pre-Nuptial Agreement) (1999) 2 FLR 745 the court refused to enforce even a portion of a prenuptial agreement in which the husband had agreed that, in the event of a divorce, he would take all steps religiously necessary to allow his wife to obtain a "get", allowing her to remarry under Jewish law. The court held that "Even if one divides up the antenuptial agreement in this case, and looks at the individual clauses separately, one cannot, in my judgment avoid the fundamental proposition that each is part of an agreement entered into before marriage to regulate the parties' affairs in the event of divorce. The public policy argument, therefore, continues to apply." [754f]. However, the traditional view is shifting. The English courts appear to be saying that a prenuptial agreement can be a material consideration when considering what adjustments to make to a divorcing couple's financial circumstances on divorce. In M v M (Pre-nuptial Agreement) (2002) 1 FLR 654, the court was prepared to take the couple's pre-nuptial agreement into account as a factor tending to reduce the final award to the wife. Most significantly, in K v K (2003) 1 FLR 120, the court the held the wife was limited to the terms concerning capital distribution that she had agreed to in a prenuptial agreement which she had signed. The court set forth the factors to be considered in determining the weight to attach to a prenuptial agreement. The decision indicates that, where there is no duress, the parties have received independent legally advice, the relevant facts have been disclosed and the agreement is not manifestly unfair, the courts are increasingly likely to uphold the terms of a prenuptial agreement. English courts might enforce foreign prenuptial agreements if the applicable law is that of a jurisdiction that enforces marital agreements. In general, if the married parties are domiciled in different jurisdictions, English law provides that the matrimonial domicile (which, even today, usually follows the domicile of the husband) determines the law applicable to the couple’s movable property. Therefore, if the husband is domiciled in a jurisdiction that would enforce a prenuptial agreement, the terms of the agreement should be applicable to all of their property except for real estate. http://www.international-divorce.com/prenu...d_the_world.htm Around the world parties have long relied on premarital contracts to increase their level of comfort when getting married. Courts and legislatures outside the UK have responded by enforcing such agreements as long as certain conditions are fulfilled. The UK is now almost alone in resisting this trend. The fundamental question is whether it is sensible for the courts to cling to the position that all pre‑nuptial agreements are in plain contravention of ‘substantially incontestable public policy’. The very fact that the question must be raised shows the extent to which the law on this issue is utterly out of touch with the social changes of the past half-century, with public opinion, with legislative changes allowing civil partnerships, with the governmental recommendation for cohabitation agreements and with the almost universal international acceptance of binding pre‑nuptial agreements. Source: http://www.international-divorce.com/engla..._prenuptial.htm http://www.marshallgalpin.com/guides/prenuptial.htm It is important to realize that Prenuptial or Premarital Agreements are not enforceable in the English Courts. The Court retains jurisdiction to decide how assets should be divided between parties in the event of a divorce or separation, and the Court will not be bound by any Prenuptial Agreement. The English Law is unusual from this point of view as many other countries including America, Australia and New Zealand and many European countries do regard Prenuptial Agreements as binding. If a Prenuptial Agreement is entered into abroad and the parties divorce in England the English Courts will still not be bound by the agreement.

Pitipa liittya keskusteluun minunkin... ;-) Omatoimimatkaa Sorrentoon/Amalfin rannikolle ollaan suunnittelemassa ja olen ahkerasti surffaillut nettia seka hotellien etta huviloiden puolesta. Asumme siis Lontoossa ja haat ovat Suomessa. Huvila olisi oikein kiva mutta monet vuokrataan lauantaista aina viikoksi eteenpain joten joutuisimme menemaan viikoksi ensin toihin ja sitten vasta reissuun. Siksi hotellikin on viela kandidaattilistalla. Muiden omatoimimatkaa suunnittelevien iloksi ajattelin lisata tahan keskusteluun ison nipun linkkeja mista voi olla joskus jollekulle hyotya: HUVILAT (=VILLAT) Yleisia saitteja huviloille: http://villas-in-amalfi.villeinitalia.com/...arch/Search.jsp http://www.italytraveller.com/en/r/amalfi-coast/villas Ihan kivannakoisia huviloita: http://www.relaisvillarena.com/ http://www.summerinitaly.com/eng/rent/prop...!italy_.htm http://www.rentvillas.com/PropertyPhotos.aspx?Catalog=1694 http://www.cottagestocastles.com/Placehold...p;directionID=4 http://www.rentvillas.com/PropertyPhotos.aspx?Catalog=1602 http://www.rentvillas.com/PropertyPhotos.aspx?Catalog=1619 HOTELLEJA Amalfilla: http://www.i-escape.com/hotel.php?hotel_key=SI006 http://www.i-escape.com/hotel.php?hotel_key=SI007 http://www.i-escape.com/hotel.php?section=...otel_key=SI004# http://www.i-escape.com/hotel.php?hotel_key=SI008 ja sitten paljon, paljon kuvia noista hotelleista jotka on tuossa Amalfin kohdalla: LA MINERVETTA http://es.venere.com/hoteles_sorrento/mari...ms_prices#start http://www.sorrentohotels.net/schede.asp?l...mp;id=381679625 http://www.expedia.co.uk/pub/agent.dll/qsc...tel-information http://picasaweb.google.com/mchiconsky/Ita...255130971564674 http://www.italyby.com/laminervetta/ CASA ANGELINA http://www.luxuryexplorer.com/hotels/casaa...php?id_idioma=6 http://www.italytraveller.com/it/r/campania/c/casa-angelina http://www.wagnertours.it/Hotel_Costiera_A...ina_praiano.htm http://en.orangetravel.eu/en/Hotels/Hotel-...07.html#content http://www.jpmoser.com/casaangelina.html http://www.tripadvisor.it/ReviewPhotos-g19...ia.html#1445460 RELAIS BLU BELVEDERE http://www.amalficoast-traveller.com/en/c/...blu-belvedere-2 http://en.venere.com/hotels_massa_lubrense...o_gallery#start http://www.jpmoser.com/relais_blu.html http://www.tripadvisor.it/LocationPhotos-g...a.html#16952844 mita kaikkea niemimaalla voi tehda: http://www.relaisblu.com/en/diving_excursions.html http://www.relaisblu.com/en/the_jewels_of_...alfi_coast.html http://www.relaisblu.com/en/the_islands_of_the_gulf.html Ischialla: (kuvagalleria Ischiasta taalla: http://www.appartamentiischia.it/english/p...arialuisa_pics) www.ravino.it http://www.itwg.com/hotel98201?ticket=79de...80f2&lnk=h3 http://www.holiday-rentals.co.uk/Italy/hol...tm?uni_id=29729 http://www.holiday-rentals.co.uk/Italy/hol...tm?uni_id=12986 http://www.itwg.com/hotel98201?ticket=79de...80f2&lnk=h3 lisaa kuvia taalla: http://www.ischia.it/new/pointel_consiglia...lingua=deutsch# http://www.hotelbookingpro.com/Hotel/Villa...otel_Ischia.htm http://www.hoteleuropaischia.it/ jonkun ihmisen ns. blogi Ischian matkastaan: http://www.gonomad.com/lodgings/0310/Sorrento.html Sisiliaa olen katsellut myos: http://www.i-escape.com/hotelsignum.php http://www.i-escape.com/hotel.php?hotel_key=SI031 http://www.capofaro.it/capofaro_en.html http://www.authentic-italy.co.uk/apartment.php?prop_id=4490 Aeolian saarilla (ne siina Sisilian kyljessa): http://en.venere.com/hotels_panarea/hotel_...action=location http://en.venere.com/hotels_lipari/hotel_a...html?ref=744668 http://en.venere.com/hotels_malfa/hotel_pr...o_gallery#start yleista infoa - Aeolian islands: http://www.guardian.co.uk/travel/2007/jun/30/saturday.sicily http://www.guardian.co.uk/travel/2007/may/19/saturday.italy http://thesicilianexperience.co.uk/aeolian.html http://thesicilianexperience.co.uk/ http://www.italiantourism.com/island6a.html http://www.cntraveller.com/Guides/Italy/Aeolian_Islands/ http://www.volcanoetna.com/en/reviews/medi...res-travel.html http://www.sicilytravel.net/Aeolian_tours.htm ja lisaksi viela KORSIKA: http://www.spoilyourself.co.uk/description.asp?ID3=650 http://www.spoilyourself.co.uk/description.asp?ID3=703 ***************************************************************** Ja sitten: jos joku on ollut jossain ns. designer/boutique hotellissa nailla seuduilla niin kertokaa pliis kokemuksia! Tai myoskin tiedot kivoista huviloista otetaan ilolla vastaan... Eikun takaisin surffaamaan...

Tuo netistä löytynyt vaikuttaa kätevältä, mutta mietityttää vain se että jos haluaa lisätä monimutkaisempia säännöksiä kuten että (tulevien) lasten aviopuolisoilla ei ole perintöoikeutta ja että avio-ehtosopimus on erilainen erotilanteessa kuin kuolemantapauksen yhteydessä niin sitten varmaan pitäisi kääntyä ammattilaisen puoleen - tai näin itse ainakin ajattelen. Omien vanhempieni kuolemanjälkeisiä lakiasioita selvitelleenä olen vakaasti sitä mieltä että tässä ei kannata säästellä koska jonain päivänä voi tulla todella kalliiksi... Myös perintöasiat kannattaa ottaa selville, siis jos tekee testamentin samassa yhteydessä - omistus- vai hallinto-oikeustestamentti jne jne. Tietääkö kukaan esim. Helsingissä tai Turussa asianajotoimistoa jossa osattaisiin erityisesti tälläisia asioita, siis kahden eri maan lainsäädäntöjen näkökulmasta? Itselläni on kyllä tuttu asianajaja jo entuudestaan, mutta epäilen että hänellä ei ole tällaisesta kokemusta...

Piti kommentoida kun on tuoretta tietoa... Kävin juuri viime viikolla Stockan hääpalvelussa ja vientipalvelun hinta on 150e EU-maihin ja 250e EU:n ulkopuolelle määrästä riippumatta, mikä on kyllä ainakin meidän mielestä varsin edullinen, sillä n. 60 vieraalta tullee tavaraa jonkin verran ja esim. viinilaseja olisi kiva alkaa pakkailla... Stockan puolesta tuleva vakuutus siis on ihan kätevä. Hinnasta sen verran että kaverini lähetti pari vuotta sitten Lontoosta Tukholmaan ison TV-laatikon kokoisen paketin ja maksoi siitä n. 200 puntaa, että aika edulliselta tuo Stocka vaikuttaa ja pääseepähän yhdestä stressin aiheesta - eiköhän sitä ole ihan riittävästi muutenkin! :-D Ja homma toimii siis niin että rekisteröidytään Stockan sivuilla, käydään siellä hääpalvelussa (tai kai muukin asiakaspalvelu käy jos ei sitä hääpalvelua ole kuin Hesan keskustassa) ja sieltä saa mukaan semmosia käyntikortteja mitä voi sitten laittaa kutsujen väliin. Me vielä mietimme sitä että miten viestimme vieraille että mielellään lahjat listalta nimenomaan siksi, että listan ulkopuolelta ostaessaan tekevät meille karhunpalveluksen sillä joudumme sitten miettimään ja stressaamaan että miten saamme tavarat takaisin Lontooseen...

Kiva lueskella juttuja teidän onnistuneista expattipolttareista... Mä olen tosin itse alkanut jo murehtia että tuleekohan polttareita lainkaan kun kaasolla (joka ei kauhean innostunut mistään järkkäämisestä ole, vaikka hyvä ystäväni onkin) on pitkän pätkätyöjakson jälkeen rahat vähissä ja nyt uudessa duunissa lomat kortilla, joten polttarit Suomessa ovat melko hankalat - hän mm. suunnittelee lentävänsä Suomeen to-iltana ennen lauantaisia häitä, joten edeltävä viikko ei käy kyseeseen. Suomessa olisi aika paljon kavereita mutta en oikein tiedä miten paljon rahaa heillä olisi käytettävissä, koska Lontoon-lennot ovat usein melko kalliita ja muutenkin tässä kaupungissa palaa rahaa ihan eri malliin kuin Suomessa, joten vaatimattomammistakin polttareista tulisi aika tyyriit kaikille. Viime viikolla vietin jo yhden unettoman yön tätä miettiessä ja sitten sain idean että josko matkattaisiin kaikki esim. Riikaan kun sinne pääsee sekä täältä että Suomesta Ryanairilla melko edullisesti. Riikaan matkustaminen olisi kaikille ns. hankalampaa, eli ei suosisi erityisesti ketään, ja viikonlopusta voisi saada irti muutakin kuin vain polttarit ja siten raha ei menisi ns. hukkaan kenelläkään. Ja Riikassa ajattelin että olisin tosi iloinen jos voitaisiin vain mennä yhdessä syömään ja juomaan, muun ajan saisi kaikki käyttää miten haluavat - itse haluaisin mennä johonkin hoitoihin kun siskoni sanoi että siellä on melko edullista. En tiedä mitä mun oikein pitäis tehdä kun kaasolla ei ole mitään hajua omista tehtävistään vielä tässä vaiheessa eikä mitään kokemusta polttareista, eikä oikein tunnu olevan kiinnostustakaan... Tomerana morsiamena järjestäisin melkein samassa syssyssä myös omat polttarini, häät järjestämme jo melkein kaksistaan sulhasen kanssa Lontoosta käsin muutenkin... Mutta jotenkin vain ei tunnu oikealta että minä niitä alkaisin puuhaamaan... Toisaalta taas tämmöiset matkustelua edellyttävät jutut pitäisi kyllä hoitaa tosi ajoissa että voi varata lentoja ja varautua kustannuksiin. Mitä mieltä olette?

Hei... olisiko kellään tietoa siitä aiemmin mainitusta suomalaisesta ompelijasta Lontoossa? Tai mikä ettei jossain lähialueillakin asuvasta minkä tahansa maalaisesta ompelijasta, joka olisi suht edullinen? Itse olen ajatellut kaksiosaista pukua, johon tulisi kaksi alaosaa (toinen häihin ja toinen myöhempää käyttöä varten sen yläosan kanssa) ja värinä ei siis olisi se perinteinen valkoinen - ja hinnaksi olin ajatellut (kenties optimistisesti?) n. £500-600... Mitä luulette, mahtaisiko onnistua? Ja jos jotain, mitä tahansa yhteystietoja löytyy niin innokkaasti ne otettaisiin vastaan! P.S. Aikaa häihin on vielä noin vuosi...