sarella

Kävin katsomassa Messilän kuvia noista aittahuoneista ja ne eivät ainkaan kauhen houkutteleviltä näyttäneet. Kävin tsekkaamassa Lahden hotellitarjontaa nettisivujen kautta ja kaikissa sisustus on samaa: puuta, tylsiä neutraaleja tauluja seinällä ja punaisia huonekaluja. Eikö joku uskaltaisi tehdä jo hieman erilaista? Hotellien tulisi todella kiinnittää huomiota siihen, mitä kuvia sivuilleen laittavat: itse en todellakaan aio juosta katsomassa jokaista paikkaa erikseen vaan päätökseni perustuu kuviin. Toisaalta varisnkin ulkomailla on hotellien nettisivuilla upeita kuvia huoneista ja kun menet omaan huoneeseen niin se on sellainen virttynyt koppi. Sekään ei ole kivaa, vaan tulee huijattu olo.

Ihan karsean näköisiä paikkoja. Meille on varattuna svitti Alex Parkista, mutta jo aikaisemmin alkoi askarruttaa. Pitkän päivän jälkeen on vamasti aika lailla sama mihin sitä rojahtaa kun univelkaa varmaankin on. Toisaalta romanttinen miljöö ja hyvä aamupala myöhäisenä ajankohtana olisi plussaa. Kaverini meni juuri naimisiin ja totesi että oma sänky olisi ollut yöllä ihana, seuraavava päivänä olisi voinut mennä hotelliin kun olisi siitä ehtinyt nauttimaankin. Pitäisköhön katsoa nuo Messilän tarjonnat? Harmittaa todella ettei Lahdessa ole sellaista pientä, intiimiä hotellia jossa olisi jotakin särmää. Helsinkiin on lyhyt matka mutta yöllä 2 -3 aikaan jokainen tunti on liikaa. Unelmieni paikka olisi Pukkilan japanilainen majatalo tai sitten joku maalaisromattinen pikkuhotelli.

Mulle tulee täyspitkä pitsihuntu, hieman mantillatyyppinen. Lisäksi olen ajatellut laittaa tiaran. Kampaaja esitti oman painavan mielipiteensä, jonka mukaan kukat ovat kauneimpia hiuksissa. Kaverini sanoi että tiara on aika kiva mutta onko se nyt vaan tämän ajan juttu joka sitten näyttää 2000-luvulle valokuvissa. Nyt sitten en olekaan enää varma. Kuitenkaan kaikkea kolmea ei voi laittaa, sillä tiara, huntu sekä kukat olisi jo sellainen sekoitus, josta juuri huomaa ettei ole osattu päättää, vaan on laitettu kaikki. Kukat olisi kyllä klassinen valinta.

Meillä oli alunperin suunnitelmana käydä maistraatissa vihittävänä ja pitää avioliiton siunaustilaisuus kirkossa. Itse kuulun kirkkoon,mutta mieheni ei. Kerroin vanhemmilleni suunnitelmistamme. Silloin ei juuri kommentteja kuulunut mutta ei kyllä minkäänlaista osallistumistakaan suunnitteluun saatikka tarjouksia avustaa rahallisesti. Sulhanen sitten päätyi liittymään kirkkoon ihan omasta halustaan - mulle se sopi mutta en tätä siihen painostanut. Kerroin sitten vanhemmilleni että siunaustilaisuuden sijaan tulee vihkiminen kirkossa. Tällöin vanhemmat riemastuivat: " "kyllä tämä on oikea tapa mennä naimisiin" " nyt saadaan oikeat häät" jne. kommentteja. Valkeni että ne, vanhat pintauskovaiset eivät varmaankaan edes tajunneet mitä siunaustilaisuus kirkossa tarkoittaa. Tätä olin kuitenkin selittänyt ja kertonut vierasmäärät ym. Heidän asenteensa loukkasi minua, sillä itse olin nimenomaan halunnut maistraatin lisäksi siunauksen, sillä koin sen itselleni tärkeäksi. Ja nyt sitten sanottiin ettei se mikään oikea tilaisuus olisi ollutkaan. Eihän se minusta ollut kiinni, olisiko meitä vihitty kirkossa vai ei. Nyt sitten vanhemmat tarjosivat maksamaan noin tuhat euroa häistä. Anoppi on kaikessa hiljaisuudessa kertonut osallistuvansa parilla tuhannella, eikä ole mitään kommenttia kuulunut seremonian oikeellisuudesta siunauksen taikka vihkimisen paikan tai laadun suhteen. Osin häpeän vanhempiani ja tekisi mieli sanoa että pitäkää rahanne. Toisaalta ymmärrän heitä: he ovat tyypillisiä koti, uskonto ja isänmaa -ajan kasvattteja, joilla ei juurikaan ole mitään suvaitsevaisuutta mitään valtaväestöstä poikkeavaa taikka perinteistä muutettua kohtaan.

Nostetaanpa. Kuvat olisivat erittäin tervetulleita. Itse löysin yhden kuvan punaisten gladiolusten asetelmasta, postaan kun pystyn. Meillä on kasvamassa 50kpl gladioluksia vähän ympäri Suomea. Ajattelin laittaa nitä pitkittäin pöydille koristeeksi, saa nähdä miten onnistuu. Kysyin kukkakaupasta voiko gladioluksesta tehdä vieheitä yksittäisistä kukista ja vastaus oli ei. Ihmetyttää kun kerran jollakin on ollut. Olen sitten itse päätynyt ruusuihin muina kukkina.

Kutsuissa SaffronToo, muissa Script Mt Bold. Haettu netistä.

Tulevalla miehelläni on nivelet paksummat kuin itse sormi, joten hän joutuisi ostamaan paljon isomman sormuksen kuin mitä sormi on. Rinkula sitten pyörisi sormessa kuin mikäkin. Etsin sitten avattavaa sormusta ja löysin tämän sivun. http://www.superfitonline.com/ Näillä näkymin eivät toimita Suomeen, ajattelin kyllä kysyä. Tuotteita myydään mm. Ruotsisa ja Briteissä. Onko kellään tietoa näistä, onko tämä toimiva juttu?

Ei tule. Meillä on nettisivut, joissa kerrottu hääparista.

Minulla on ollut pidennys Great Lenghts -tekniikalla enkä pitänyt niistä yhtään. Ne pampulat = sinetit tuntui päässä, väri ei matsannut luonnonvaaleisiin hiuksiini vaan minusta erotti selvästi, missä oma hius loppui ja lisätty hius alkoi, lisäksi hiukset alkoivat rastoittua sinettikohdissa juuresta noin 3 viikon jälkeen. Tekijöitä on monenlaisia ja itselläni asiaa varmasti vaikeutti luonnontaipuisa hiuslaatu ja pari pyörrettä takaraivolla. Itse hankin Clip-on hiustenpidennykset häitä + muuta elämää ajatellen. Kätevää kun saa pitkät hiukset itselleen niin halutessaan ja omat polkkamittaiset sitten taas normaalikäyttöön.

Sain viimein kuvan juuri oikeanlaisesta hiukset osin kiinni -kampauksesta. Tähän lisäksi tiara (vai kukkaset, eikun tiara.. ööh). Huntu tulee ainakin, toivoisin olevan kiinnitetty melko ylös takaraivolle.

Sovittelin myös filigraanisormusta ja mielestäni hyvälle sen rinnalla näytti ihan kapea "kihla" -tyyppinen sormus tai yksinkertainen rivitimanttisormus. Nyt itselleni tulee toisen mallinen, reiällinen pitsisormus. Hyvä muistaa edeltäjän viesti ja pestä sormusta aika ajoin. Itse laitan kihlani aika ajoin fairyveteen + hellävaraista harjausta pehmeää hammasharjaa käyttäen ja johan on taas kuin uusi.

Mie hössötin kaikenlaista ja siinä sivussa kysäisin että pitäisköhön meille hankkia hääkaari. Sulho katsoi minua hyvin varovasti ja totesi " onkohan sulla nyt se rusina päässä turvonnut liikaa?" - oli kuullut häävaari....... Voisin hyvin kuvitella vanhan papparaisen tylliruseteilla koristeltuna kiikkustuoliin istumaan....

Ihanaa että täällä on muitakin jotka tunnustavat ottavansa lainaa häihin. Itse otan lainaa varmaankin noin 3000 euroa, katsotaan nyt miten tämä menee. Kyse on siitä, että kummatkin tulemme ns. vähätuloisista perheistä ja rahaa ei koskaan ole ollut juurikaan säästöön asti. Opiskeluaika meni nitkuttamalla opintotuen varassa, lainaa otin vasta viimeisenä vuonna. Nyt olemme kumpikin hyvätuloisissa töissä, ja säästäminenkin onnistuu. Kuitenkin häät tulivat yllättäen ja emme todellakaan aio vuositolkulla niihin säästää. Kuitenkaan en, monen muun lailla halua kokea joutuvani jostakin luopumaan vain siksi ettei juuri nyt ole rahaa. Vanhempamme eivät avusta häiden suhteen. Kun asunnosta on lainaa niin tuo summa ei enää juurikaan vaikuta. Onneksi saan juuri autolainani maksettua ennen häitä kokonaan pois. Kihloista naimisiinmenoon oli vuosi aikaa. Lainan otan noin 3 kk ennen häitä. Tuomitsevat heitelköön kivillä ihan rauhassa.

Tein itse pitsillä reunustetun hunnun. Ohjeet sain täältä ja muilta nettisivuilta. Pitsin tilasin ebaysta, oli miljoona kertaa halvempaa kuin täällä Suomessa. Pitsiä oli lisäksi niin paljon että sitä käytetään myös kutsukorteissa. Suurin työ hunnun tekemisessä oli pitsin ompelu käsin hunnun reunaan. Omaa konetta ei ollut ja en malttanut odottaa vierailua anoppilaan. Pitsissä on ruusukuvioita, joiden keskelle ompelen vielä läpikuultavan paljetin ja helmen. Olen aika tumpelo käsitöissä mutta ei tämä hullummalta näytä. Suurin pelkoni on, että huntu repeää joko juhlissa tai kirkossa.

Liljakimput ovat kyllä todella upeita. Outoa kun tuosta kestävyydestä on monenlaista mielipidettä. Kysyin kukkakaupasta hintoja ja yksinkertaisen kimpun ( 3 liljaa) kahvalla ja 6 viehettä sekä yhden käsikukkasen saisi noin 100- 130 eurolla. Hiuksiin suosittelivat jotain muuta kukkaa kun " törröttää ". Tätä en kyllä ymmärrä kun noissa muissakin hääkuvissa on selvästi liljoja hiuksissa käytetty.

Trash the dress on minun tietojeni mukaan Jenkkilästä alkunsa saanut villitys, jossa hääpuku tuhotaan kun eihän sillä muuta käyttöä enää koskaan ole. Hakusanoilla fantasy portraits tai creative portraits löytyy kuvahaulla kuvia muokatuista valokuvista, hääkuvia sen sijaan on vaikeampi löytää. Näistä kuitenkin jo saa vinkkejä omalle mielikuvitukselle.

Tässä meidän kutsujen harjoituskappale. Pitää vielä tuota reunaa siloitella. Häiden teema on pukuni mukaan " Pitsiä ja kristalleja". Lisäksi kirjekuoreen tulee juhlainfo ihan vaan erilliselle paperille. Kutsun koko noin himpun verran alle C5, helmiäiskirjekuoret tilasin ebayn kautta. Fontti Saffrontoo, joka oikeasti on selvempi ja luettavampi kuin ainakin tämä esikatselussa näyttää. Reunat ja kutsun takaosa on tapettia, tekstiosa on painettu helmiäispaperille ja välissä on vesivärikartonkia tukemassa kutsua ettei ole ihan niin lerppu. Tähän sitten päädyttiin lähtokohdasta " ihan vaan yksinkertaiset kutsut ettei ole paljoa leikkaa -liimaa toimintoja". Edit. Vaihdettu kuvaa pienemmäksi.

Tässä kuvaa sovitustilanteesta. Kyseessä siis Fara Sposan puku 5707.

Ei tule. Itse ainakin ymmärrän tällä jotakin nivaskaa pariskunnas historiasta kuvineen ja juttuineen. Tätä sitten myydään vieraille rahankerjuuun yhtenä muotona. Meillä tulee ihan vain ohjelmat, menut ja paikkakortit. Lisäksi plaseerauskartta.

Todennäköisesti vaihdan pukua häätanssin ja virallisten osuuksien jälkeen. Hääpukuni on pitkälaahuksinen melko tyköistuva puku, jonka sitten vaihdan sellaiseen 50-luvun tyyppiseen mekkoon. Ajattelin itse tanssia sydämeni kyllyydestä ja hyppiä suomipoppia ja vanhoja ysäreitä ja tämä ratkaisu mahdollistaa juhlimisen täysipainoisesti.

Olen ajatellut poistumismusiikin olevan Andrea Bocellin Con te partiro. Askarruttaa kuitenkin, miltä tämä kuulostaa uruilla soitettuna? Olisiko kellään musiikkitietäjällä kommenttia?

Voin suositella lämpimästi Lahden x8 liikettä ja erityisesti Soili-Riikka Anderssonia. Teetin oman kihlani siellä ja Riikka ymmräsi millaista haen. Suunnitelmaan kuuluu kolme sormusta: kaksi puoliallianssia jotka tulevat "reunoiksi" leveämmälle kihlalle. Kävin ensin katsomasta liikkeissa mutta mielestä ei löytynyt. Halusin kihlaksi valkokultaisen kapean puoliallianssin, jossa ei näy metallireunaa ja jonka raapat ovat mahdollisimman huomaamattomia. Sormuksesta tuli täydellinen. idea vihkiin tuli erilaisista pitsi- ja filigraanisormuksista: jotain herkkää ja erilaista. Aluksi ajattelin vaahternalehtikuvioita joillakin kiehkuroilla mutta nut suunnitelma on kehittynyt kukkakuvioksi, jossa on "köynnöstä". Kukista tulee sellaiset valkovuokon malliset ja niiden keskelle tulee pienet timantit. Linkki ehkä selventää ideaa,jossa kukka on erilainen ja nuo timanttireunat ovat oikeasti erillisiä sormuksia. http://www.simongjewelry.com/itemdetails.p...ategories_id=6#

Me ostimme Uutena vuotena rakettimme ja pidämme ihan " kotitekoisen" ilotulituksen häissä. Panostimme näyttäviin patoihin ja raketteihin. Lisäksi ostimme jonkun Amorin nuolet tjsp. -pakkauksen, josta pitäisi taivaalle tulla sydänkuvioita. Hintaa tuli noin 120 euroa, ja kun vielä sulhasen veli lupautui ihan vapaaehtoisesti vastaamaan asiasta niin olen todella tyytyväinen.

Minulla meni pukusuunnitelma uusiksi kun sitä pilkkukangasta ei löytynyt mistään. Ostin sitten puvun, joka kyllä on upea joten tavallaan olen tyytyväinen. Saatan vielä kysyä, onnistuuko puvun teettäminen Kiinassa. Siitä tulisi maistraattimekkoni. Saisinpahan olla kahdesti morsiamena

Varasimme juhlapaikan ensin. Kirkolla ei olisi ollut niin väliä, mutta oli hankalaa löytää kriteerit ( ei A-oikeuksia, kivan näköinen, edullinen, tarpeeksi vessoja jne. ) täyttävää paikkaa 80 hengelle. Olin valmis pitämään häät lähikaupungeissa / kunnissa.