sammakkomorsian

Nooooh, niinhän siinä sitten kävi, että itkua tuli ja paljon! Kirkkoharjoituksissa itkin jo koko harjoitusten ajan. En voi sille mitään, että olen niin herkkä. En voi katsoa hääohjelmiakaan ilman parkumista. Nooooh, onneksi en ollut ainoa, myös äitini itki jo harjoituksissa silmät päästään ja kylläpä näytti kaasonkin silmissä olevan jotain vikaa. Häissä aloitin itkemisen jo ennenkuin pääsin kirkon ovesta sisään. Koko vihkimisen ajan vesi kierti silmissä ja kyyneleet valui. Hääjuhlassa sitten puheita lukuunottamatta ei tarvinnut itkeä. Mutta ajattelen niin, että mieluummin olen liian herkkä kuin että mikään ei tuntuisi miltään. Ps. Hyvällä meikillä pääsee pitkälle. Minut ainakin pelasti ammattilaisen tekemä itkunkestäväksi suunniteltu meikki.

Aruballa ja Curacaolla oli kaikkialla hyvin puhdasta. Esimerkiksi lentokentän vessat olivat puhtaammat kuin meillä koskaan. Eli uskon, että lapsen kanssa voi lähteä aivan mainiosti. Itse tarkistutimme jäykkäkouristusrokotteet ja otimme hepatiittirokotukset.

Aruballa viikko on ihan sopiva aika. Jos tykkää vain löhöillä beachilla ja mättää rasvaista mättöä baarissa, niin miksei parikin viikkoa mene ihan hyvin. Itse tykkäsin Curacaosta siinä mielessä enemmän, että siellä oli paljon enemmän tekemistä ja näkemistä.

Me oltiin viime kesänä Curacaolla Livingstone Jan Thiel Beach Resortissa (tulikohan nimi kokonaisuudessaan oikein...). Matkatoimisto tarjosi ekaksi tuota Avila Beachia, mutta vaihtamalla tähän hinta putosi reilusti. Hotelli oli aivan ihana hiljaiselon viettopaikka. Kyseessä on huoneistohotelli, jossa ei ole "perinteisiä" hotellihuoneita ollenkaan. Meillä oli käytössä talo, jossa oli makuuhuone, kylpyhuone, olohuone keittonurkkauksella ja iso terassi. Hintaan ei kuulunut aamupaloja, mutta oli ihanaa laittaa itse aamupalaa ja nauttia se omalla terassilla kaikessa rauhassa. Talo oli siisti ja siivooja kävi vissiin pari kertaa viikon aikana. Hotellilla oli mukava uima-allas ja rannalle parisataa metriä matkaa. Hotellin edestä kulki bussit Wiliemstadiin. Suosittelen! Jos haluat lisätietoja tai vaikka kuvia hotellista, niin laita privaa.

Pyydän jo etukäteen anteeksi, jos pahoitan jonkun mielen mielipiteelläni. Mutta: mielestäni polttarit on sellainen tapahtuma, jota EI missään nimessä voi järjestää itse. Sehän on jo todella iso epäluottamuslause kaasoa ja ystäviäkin kohtaan. Polttarit on perinteisesti se "viimeinen ilta ulkona poikamiehenä/-tyttönä". Eli polttareita ei myöskään voi järjestää häiden jälkeen. Käsitys siitä, että polttarit pitäisi olla yllätysjuhla, jossa riekutaan kaupungilla kamalassa humalassa nolattavana sotkee monesti ajatusta. Polttareiden tyylistä ja myös ajankohdasta on hyvä keskustella kaason kanssa. Vaikka itsellä ei olekaan lapsia, niin kyllä meilläkin oli häiden alla sen verran kiirettä, että listasin kaasolle sellaiset viikonloput, jolloin polttareita ei voi järjestää. Jos lapsenhoito tms. on ongelma, niin tokihan päivämäärän voi sopia kaason ja ystävien kanssa valmiiksi. Ja vaikka paikankin voi itse varata, jos se tuntuu kätevältä. Mutta luottaisit edes sen verran ystäviisi, että antaisit heille mahdollisuuden järjestää mukavan ja sinunnäköisen illan. Keskustelemalla kaason kanssa polttareiden tyylistä ja kutsuvieraista kaasolle tulee kuva toivomastasi illasta. Kaason tulee myös kunnioittaa morsiamen toiveita illan tyylistä ja ohjelmasta. Toki yllätyksiä pitää kuulua mukaan. Sen verran pitää olla mieli avoimena uusille asioille ja kokemuksille, että pystyy yhden illan viettämään kavereiden suunnittelemilla ehdoilla. Jos tähän ei pysty, niin kyllä on pahasti kaavoihin kangistunut ja tylsä tulevaisuus edessä. Jos raha-asiat tuntuu ongelmalta, niin kaasollehan voi antaa pienen osan hääbudjetista polttareiden järjestämiseen. Jos osallistujat sitten haluavat laittaa lisää rahaa, niin se ei ole enää sinun ongelmasi. Naimisiin mennään (toivottavasti) vain kerran elämässä. Nauttikaa kaikesta siitä järjestelystä, odotuksesta, jännityksestä ja tietenkin polttareista. Olemme kuitenkin kaikki erilaisia. Toiset kokevat hauskaksi kulkea kaupungilla puputytöksi pukeutuneena ja toisille perinteinen morsiussauna maalaismaisemissa on se ainoa oikea vaihtoehto. Kertokaa toiveistanne kaasolle ja ystäville ja antakaa heidän yllättää teidät positiivisesti mukavan ohjelman merkeissä. Terveisin, TÄYDELLISET koko viikonlopun kestäneet ikimuistoiset yllätyspolttarit viettänyt nyttemmin jo rouviintunut morsian

Me vaihdoimme koko Aruban ja Curacaon loman ajaksi pelkkiä dollareita ja pärjäsimme niillä mainiosti. Itseasiassa pankista sanottiin, ettei noita guldeneita ole edes saatavilla. En törmännyt yhteenkään paikkaan, jonne dollarit eivät olisi kelvanneet. Reissu meni hienosti dollarikasan ja visa-kortin voimalla.

Meillä matkaan lähdettiin heti häiden jälkeen sunnuntai-iltana. Silloin ajettiin lentoasemalle ja kone lähti ennen kukonlaulua. Lähdimme mahdollisimman pian, koska pyrimme minimoimaan töistä poissaolon. No, saipahan kerrankin nukuttua lentokoneessa, kun oli oikein kunnon väsymys päällä häitten jälkeen. Toisaalta oli myös ihana "karata" ja jättää kaaso ja bm huolehtimaan kaikesta häiden jälkeisestä touhusta, kuten sulhasen puvun palautuksesta.

Molemmilla saarilla kaupat sijaitsevat tosiaan kaupungissa. Aruballa oli paljon merkkiliikkeitä, eli jos haluaa ostaa merkkivaatteita, hajuvesiä, kelloja jne. on Aruba oikea paikka. Curacaolla oli tosiaan vaatteet, kengät, laukut ja kaikki muu mukava halpaa. Itse ostin niin paljon vaatteita, että jouduin ostamaan myös isomman matkalaukun, jonne kaikki vaatteet sulloa. Curacaolla on myytävänä myös ihania paikallisia koruja ja käsitöitä. Esim isot metalliset liskot olivat mukavia tuliaisia. Ja tottakai matkalaukusta pitää löytyä myös pullollinen-pari Curacao-likööriä. Eräs todella tutustumisen arvoinen kauppa oli pieni korukauppa, jossa puolalaissyntyinen Jolanta Pawlak myi suunnittelemiaan koruja. Todella hienoa designia!!!

Pakko kehua omaansa täällä! Mulla oli aivan ihana kaaso! Paras ystäväni oli kaasona häissämme. Kuullessaan kihlautumisestamme ja suostuttuaan kaasokseni, hän ensitöikseen toi minulle häälehden lahjaksi. Kaaso oli mukana kaikissa hääsuunnittelupalavereissa ja järjestelyissä. Yhdessä etsimme minulle sen unelmien puvun, suunnittelimme kutsut ja muita askarteluja, kiersimme muuten ostoksilla ja kukkakaupoissa, kirkkoharjoituksissakin hän oli mukana. Kaasoni järjesti minulle vuosisadan parhaat polttarit. Lisäksi hän oli järjestänyt häihin ihanaa ohjelmaa ja juonsi yhdessä bm:n kanssa tilaisuuden upeasti. Häiden jälkeen kaaso vielä toimitteli kaikki juoksevat asiat, kun me olimme häämatkalla. Kiitos rakas ystäväni!!!

Tässä kanssa yksi oikein maistuva ja edullinen: 2 pll (0,5 l 40 %) kirkasta viinaa 1 pll (0,7 l) Sourz-omenalikööriä 1 pll (2 l) Lemon light limpparia (Lidlistä saa edullisesti kätevissä 6 pll pakkauksissa) 1 pll (1,5 l) Vichyä (Lidlistä saa edullisesti kätevissä 6 pll pakkauksissa) 1 pll (1,5) Alkoholitonta omenasiideriä 1 kpl (1 l) jäädytetty omenatuoremehu (pitää kylmänä pitkään, eikä laimenna boolin makua) Vahvuus jotain ehkä 6 % luokkaa. Meillä ainakain saavutti suuren suosion häissä.

Onko sulhollasi Best mania? Voisiko BM toimia juontajana? Tai vaikka jommankumman isä? Tai veli/sisko?

Mä ostin miehelleni lahjaks Kalevalan solmioneulan ja kalvosimet. Halusin ostaa jotain pysyvää. Tuntui tykkäävän niistä ja ne on ollu sillä jo käytössä kaverin häissä.

Mä olen kanssa sellainen herkkis, että itken joka asialle. Vihkiharjoituksissa en päässyt kuin kirkon ovelle isän käsipuolessa, kun oli jo itku silmässä. Itkin koko harjoituksen läpi. Onneksi en ollut ainoa, äitini itki myös koko harjoituksen ajan, ja näkyipä kaasollakin olevan jotain vikaa silmissä. Hääpäivänä kerkesin ottamaan ekat itkut jo vihkimisen alkua odotellessa. Koko aika alttarilla meni myöskin itkiessä. Onneksi meikki oli vedenkestävä, eikä kärinyt vaurioita. Tipat Visiclearia silmiin hääautossa, ja taas olin aivan fressin näköinen. Hääjuhlassa olikin jo rentoutuneempi oli ja itku tuli ainoastaan isien puheiden aikana. Itkemistä ei kannata pelätä, mielestäni se jopa kuuluu asiaan. Tuskin se ketään haittaa, päinvastoin. Itseasiassa juuri nuo "itkuhetket" ovat niitä, jotka itsellä on painunut parhaiten mieleen omasta hääpäivästä. Osa päivästä on hiukan sumun peitossa muistissa, mutta jostain syystä nuo hetket eivät ole. Häät ovat aina niin tunnepitoinen tapahtuma, että itse en ainakaan ole koskaan selviytynyt ilman kyyneleitä yhdistäkään häistä, joissa olen ollut.

Siellä on toukokuussa yöllä joku 25-30 lämmintä ja päivällä 30-40. Ilma ei kuitenkaan tunnu tukahduttavan kuumalta, koska saarilla tuulee paljon. Tuuli on ihanan lämmin, eli yölläkään ei tarvitse pitkähihaisia vaatteita. Pitkät hiukset vaan kannattaa pitää kiinni siinä tuulessa.

http://www.naimisiin.info/yhteiso/index.ph...t&p=1559252 Tossa linkki Aruba-ketjusta. Kirjoittelin sinne kokemuksia Curacaon ja Aruban matkalta. Aivan ihana paikka!!! Suosittelen lämpimästi kaikille! Jos tulee mieleen kysymyksiä, niin laittakaa. Vastailen, jos osaan.

Me olemme olleet Helinmatkojen järjestämällä matkalla ja meillä on vain positiivisia kokemuksia. Palvelu oli hyvää ja toiveitamme kuunneltiin. Saimme rakennettua juuri haluamamme matkan. Myös ongelmatilanteessa (sairastuminen matkalla suomalaisen juhlapyhän aikaan) saimme apua puhelimitse, vaikka soittaessamme Suomessa oli yö. Kannattaa varmistaa (varsinkin kauko-) matkaa varatessa, että matkatoimistolla on hätäpuhelinpäivystys olemassa.

Pyysin parasta ystävääni kaasoksi heti kihlautumisen jälkeen. Kaasoni kihlautui myös samassa kuussa miehensä kanssa ja pyysi vuorostaan minua kaasokseen. Nyt me molemmat saamme kahdet häät. Häitä alettiin suunnittelemaan noin puoli vuotta kihlautumisen jälkeen. Meidän häät on jo vietetty, mutta kaason häät on vielä tulossa.

Nauttikaa matkasta!!! Me vietettiin kesäkuussa viikko Curacaolla ja viikko Aruballa. Toisin kuin muut tällä palstalla, me tykättiin Curacaosta paljon enemmän. Siellä kaikki tuntui aidolta ja Caribialaiselta, kun taas Aruballa kaikki oli hiukan muovista, kuten kaikki, mikä on jenkkituristeille rakennettua. Curacaolla saaren karu luonto ja pienet lähes autiot rannat oli meidän mieleen. Vuokrasimme auton ja ajelimme saarta ristiin rastiin. Kansallispuistossa oli mukava käydä patikoimassa, mutta suosittelen sinne menoa vasta puolen päivän jälkeen, jotta pahin kuumuus ja auringonpaahde ehtii hiukan hellittää. Ehdoton high light saarella oli delfiinien kanssa uinti. Sea aquariumin dolphin academyssä pääsi uimaan ja leikkimään delfiinien kanssa. Se oli niiiiiiin ihanaa!!! Delfiinit olivat hellyyttäviä, kun ne antoivat pusun poskelle ja tekivät temppuja jokaisen osallistujan kanssa. Majoituimme huoneistohotellissa, jossa saimme oman talon käyttöömme. Oli ihanaa nukkua aamuisin pitkään ja kukea omaan tahtiin häiden kiireiden jäljiltä. Pääkaupunki oli todella viehättävä. Se on Unescon maailmaperintölistalla suojelukohteena. Ihmiset olivat todella ystävällisiä ja avuliaita. Jos avasit kartan jossain ihmistenilmoilla, aina tuli joku opastamaan. Kaupungissa vaatteet olivat naurettavan halpoja. Mukaan ei siis kannata pakata koko vaatekaappia, vaan kannattaa pyörähtää keskustan putiikeissa ja ostaa uudet kesäpaidat ja hameet sieltä. Aruballa mekin ihastuimme kauniisiin rantoihin. Kaupungissa ei ollut paljoa nähtävää. Tekemistä oli paljon vähemmän kuin Curacaolla, joten jätimme rannalla olon tarkoituksella Aruballe. Mekin majoituimme Bucuti Beachissa, kuten moni muukin tällä palstalla. Palvelu hotellissa oli hyvää ja varsinkin tuo jo mainittu concegierce-tiski helpotti elämää kummasti, kun kaikki varaukset sai hoitaa sitä kautta. Ehdottomasti paras aktiviteetti saarella oli lähteä sukellusveneellä katsomaan koralliriuttoja. Se oli hiukea kokemus!!! Aruballa törmäsimme muutamaan todella kivaan ravintolaan. Ensimmäinen oli Amazonia, joka oli lihansyöjän paratiisi. Siellä ei ruokalistoja tunnettu ollenkaan. Todella runsas salaatti- ja lisukepöytä oli seisovanpöydän muodossa. Lisäksi tarjoilijat toivat lihaa isoissa miekoissa asiakkaille ja leikkasivat pöydässä jokaiselle halukkaalle palan lautaselle. Tuolloin tarjolla oli 16 erilaista lihaa. Syödä sai niin paljon kuin jaksoi. Jälkiruokiakaan ei tilattu listalta, vaan omansa sai valita isolta tarjottimelta, jolla tarjoilija toi näytille mallit kaikista jälkiruokalajeista. Toinen aivan ihana paikka oli Marandi. Paikka sijaitsi lentokentän takana kaukana kaupungin melusta rannalla. Paikkaan kannattaa mennä taksilla, koska itse ajamalla ei perille löydä koskaan. Ravintola oli iso laituri rakennettuna veden päälle. Bambukatto, himmeät tunnelmavalot, autio ranta ympärillä ja upea auringon lasku loivat puitteet ihanan romanttiselle illalliselle. Ravintoloihin kannattaa tehdä pöytävaraus etukäteen, koska molemmat olivat hyvin suosittuja ja täysiä. Molemmilla saarilla korkea ilmankosteus ja kuumuus olisi ollut tukalia ilman tuulta. Hiukset piti muistaa laittaa kiinni ulosmennessä, jos ei halunnut suuta ja silmiä täyteen hiuksia. Saarten aina hyvä sää jopa hiukan alkoi naurattaamaan. Joka ikinen päivä paistaa aurinko ja lämpötila on sama. Heidän "sadekautensa" on niinkin rankka, että päivän aikana voi sataa jopa useamman kerran 5-10 min kerrallaan. Voin kyllä suositella molempia saaria häämatkakohteiksi. Koko matkan ajan palvelu oli hyvää. Lähes jokapaikassa meitä huomioitiin jollakin tavalla häämatkan kunniaksi. Jo lentokoneessa menomatkalla saimme lasilliset kuohuviiniä häämatkan kunniaksi. Jos tuli mieleen jotain kysyttävää, niin laita ihmeessä privaa!

Koska kirkossa nekin, jotka eivät usko jumalaan, ovat seurakunnan, eli kaikkien sukulaisten ja ystävien edessä. Jos jotain niin ison porukan edessä luvataan, on se pidettävä. Kirkossa on muutoinkin jotenkin pyhä ja juhlallinen tunnelma, eli juuri oikea juhlistamaan häitä. Pappi puhuu tärkeitä asioita. Tekee nykyihmiselle ihan hyvää välillä pysähtyä miettimään käyttäytymistään ja arvomaailmaansa.

Ikävää kuulla toisten huonoista kokemuksista. Naimisiinmeno on ainakin itselleni yksi elämän suurista asioista. Onneksi meidän vanhemmat ottivat uutisen ilolla vastaan. Kerroimme kihlautumisestamme jouluaattona, kun vierailimme molempien kotona. Mieheni vanhemmat olivat uutisesta oikein iloisia. Minun äitini oli huippu: uutisen kuultuaan oikein karjaisi "Iiiiiiiiihanaaaaa!" kyyneleet silmissä. Myös isäni oli oikein iloinen ja hänenkin silmissään näytti olevan jotain vikaa... Jouluaattoiltaan mennessä äitini oli ehtinyt laittaa uutisen tekstiviestillä kaikille sukulaisille ja ystäville.

Oletteko käyneet Majakoskella? Siellä on loistavaa pitää tanssit navetassa. Yläkerrassa on myös leikkihuone lapsille. Siellä on hyvin tilaa erilaisille ohjelmille.

Me juhlittiin häitä Majakoskella. Kaikki oli järjestetty aivan toiveidemme mukaisesti. Koko päivä onnistui yli kaikkien odotusten! Pitopalvelu oli loistava, ruoka oli hyvää ja sitä oli yllinkyllin. Myös palvelu oli hyvää. Suosittelen kaikille häitä suunnitteleville!

Monet miehet tuntuvat osaavan tuon "suoruuden" kosintatilanteessa. Oma mieheni istutti minut kerran keittiön pöydän ääreen hyvin vakavalla naamalla. Avasi meille tölkit siideriä ja sanoi "mun pitäis puhua sun kanssa yhdestä asiasta". Olin ihan varma, että se on aikonut jättää mut tai jotain. En ole koskaan nähnyt miestäni niin hermostuneena. Kädet tärisi ja millään ei meinannut saada sanaa suustaan. Kertoi lopulta, että meidän pitäisi hankkia uusi asunto. Oli hiukan ongelmia entisen kanssa. "Olisi toinenkin asia, mistä mä haluaisin puhua sun kanssa" se tuumasi. Olin ihan varma, että tulee jotain ikävää. "Mä haluan mennä naimisiin sun kanssa." Siinä se sitten oli kauan odotettu kosinta, josta on haaveiltu jo pikkutytöstä asti. Ongelmana oli, että se oli toteamus, joka ei sisältänyt minkäänlaista kysymystä. No olin kuitenkin niin onnellinen tästä, etten sillä hetkellä edes osannut toivoa muuta. Jälkikäteen sille on naurettu monet kerrat. Kihlajaisia vietimme tuosta parin viikon päästä ihan kaksistaan. Nautimme aamiaiseksi shampanjaa, mansikoita ja vaahtokarkkeja sängyssä. Pujotimme sormukset toistemme sormiin ja kävimme illalla romanttisella illallisella. Olisitte hyvät tytöt onnellisia siitä, että teillä yleensäkin on ihana mies, jonka kanssa olette menossa naimisiin. Ei kai moinen muodollisuus kuin kosinta voi olla noin iso juttu. Tottahan toki jokainen tyttö on haaveillut romanttisesta elokuvatyylisestä polvillaan kosimisesta, mutta toisaalta, jos kaikki hoitaisi asia samalla tavalla, ei siinä olisi enää mitään ihmeellistä. Minä ainakin muistan tuon hetken varmasti lopun ikäni.

Meille on varattu Majakosken päärakennus tulevalle kesälle. Pitopalvelun tulee hoitamaan J.Sojakka. Tähän asti kaikki onn sujunut oikein hyvin. Paikka kannattaa varata todella hyvissä ajoin. Me varattiin viime elokuussa, ja silloin tämä meidän päivä oli ainut, joka oli enää vapaana. Pitopalveluita oli tarjolla useampi, mutta koska mistään niistä ei ollut kokemuksia, otin ensimmäisen, joka vastaan tuli. Tämä Sojakka sattui olemaan paikalla, kun kävimme paikkaa katsomassa. Tykkäsin hänen tyylistään ja varasin hänet. Ensimmäinen suunnittelupalaveri on pidetty ja menu ja muut asiat on suunniteltu. Hinta vaikuttaa olevan keskiluokkaa, ehkä hiukan kallis. Mutta uskon saavani rahalleni vastinetta laadussa. Istahdamme varmaan vielä alas miettimään kaikki yksityiskohdat läpi vikkoa-kahta ennen häitä. Jos haluat lisää tietoa, niin laita mulle privaa.

NOSTO Kertokaa mielipiteitä Jyväskylän pitopalveluista