Dante

Mikä muukaan kihlaus voisi olla kuin lupaus avioliitosta. Sehän se koko idea ja tarkoitus on. Sen takia ihmettelen, kun törmää sellaisiin pareihin, että "ollaan kihloissa, mutta ei haluta varmasti ikinä naimisiin". Siis häh?

Surullista olisi jos ei olisi Oletan, että kaikille täällä se on pääasia. Mutta kevyt jutustelu oheishömpästä on kivaa ajanvietettä, mm. miettiä niitä must ja no no -juttuja

1. Iron Maiden coverbändi 2. Musta hääpuku 3. Musiikkina pelkkää rock/heavy metal/thrash/proge rock jne. 4. Koristelut musiikin mukaan 4. Paljon vapaata seurustelua (ei leikkejä!) 5. Valkosuklaakakku 6. Muuta kuin suomalaista perinneruokaa (oli espanjalaista) 7. Maistraatissa vihkiminen 8. Rento meno, ei jäykistelyä tai stressiä 9. Hyvää juotavaa 10. Hääplekut vieraille Eipä tuo järjestys tarkka ole, mutta bändi oli hyvin tärkeä meille ja musiikki muutenkin. Vihkiminen ja seuraavan päivän juhla meni yli odotusten Oli alunperin tarkoitus olla vain vihkiminen ilman juhlia yms., mutta oli se kyllä kiva bonus ja jäi molemmilla hauskoja muistoja

Meistä ei kumpikaan usko jumalaan, joten ei tietenkään haluttu siunausta tai mitään hengellistä yms.

Tässä vielä meidän Eddie figuurista kuva ihan äksönissä

Hih, mistä tälläiset lasit löytyy? Ihan mielenkiinnolla kyselen.. Heips. Iron Maidenin virallisesta web storesta löytyy nuo

Meillä soi kaiken aikaa (silloin kun bändi ei soittanut) kaikkea rokimpaa kamaa ja vieraat viihtyivät. Tosin kaikki vieraat varmasti arvasivat meidän tuntien, että tämän tyyppisillä mennään. Alussa oli rauhallisempaa (ruokailun ajan) mm. Journey, Whitesnake, Rush, Deep Purple, Jethro Tull, Black Sabbath, Rainbow jne. ja illan edetessä sitten Slayer, Carcass, Anthrax, Judas Priest, Megadeth, Mötley Crüe, Skid Row, Samson, Testament, Saxon jne.

Häävalssi oli täysin pois suljettu vaihtoehto meillä. Me häähitaana Whitesnake: All I Want All I Need

Täällä ajatukset Lady Birdin tapaan. Eli haluttiin yhteinen sukunimi ja miehen sukunimen halusin. Mies siis se ulkomaalainen osapuoli. Vaikka on brasilialainen, niin meillä on ruotsalainen sukunimi (hänelle vaihdettiin 10-vuotiaana Ruotsiin muuttaessa ruotsalainen etunimi ja ruotsalaisen isoisänsä sukunimi.). Sukunimi on tosin sen tyyppinen, mistä ei heti kuule, mistä kotoisin.

Asian kantaan! Samoja ajatuksia noussut ketjua lukiessa ja samoin miehelle (käänsin pääpirteet hälle). Siis ihan oikeesti, voiko kosinta mennä penkin alle, jos se tulee sydämestä ja aidosti. Mää kosin itse miestä varmasti todella "epäromanttisesti" ja silti hän näki tilanteen kauniina ja herkkänä hetkenä, vaikka puitteet ja tilanne eivät olleet "täydelliset".

Meillä oli ruokailu noin 16:30 ja iltapala kai 23-00 (vähän venyi). En muista tarkalleen, kun ei ollut kelloa itsellä ja aikataulu oli tosi löysä. Meillä oli kotitekoista pizzaa monta pellillistä ja sitten salaatteja. Itse en miehen kanssa syönyt iltapalaa, kun oli kauhee meno päällä koko ajan bändin tauolla, mutta nyt kun miettii takasin päin, niin olisi pitänyt pakata muutama pala mukaan hotelliin Lähdettiin noin 02:00 hotellille ja vieraat alkoivat valumaan myös siinä kahden kolmen maissa.

Me oltiin etukäteen aika varmoja, että mennään hotellilla saunaan ja heti nukkumaan pitkän päivän päätteeksi. Hyvä ettei ollut mitään painetta tai odotuksia sillä molemmat yllättyivät erittäin positiivisesti, kun lopulta olikin riehakas hääyö. Vaikka oltiin hotellilla yli pari tuntia myöhemmin kuin suunniteltiin, saunottiin pitkään ja virtaa riitti molemmilla vielä sen jälkeen

Meillä on oma "logo" meidän kirjaimista yhdessä piirretty. Se on meillä molemmilla myös iholla, joten päätettiin käyttää myös kaikessa koristelussa/kutsuissa/härpäkkeissä. Ja myös pienessä muistossa vieraille. Eli meillä hääkarkin sijasta oli kitarapleku. Sulho aikoinaan soitti Malmöläisessä death metal bändissä kitaraa, joten sopi meille hienosti. Häiden teemana muutenkin oli raskaampi musiikki. Vieraat kanssa pitivät personoidusta hääplekusta. Bändille oli myös plekut ja he varsinkin olivat innoissaan. Tämmöset: Päivämäärä Iron Maidenin Powerslave fontilla.

Joulukuussa 2008 oli häät ja häämatka on toukokuussa 2009. Sopi vaan parhaiten suunnitelmiin koska lennetään huhtikuun lopussa siskon häihin Torontoon, niin sieltä pääsee kätevästi viettämään häämatkaa New Yorkiin.

Ainoa mikä jäi vähän harmittamaan, että me ei otettu kunnon poseerauskuvia sulhon kanssa illalla ollenkaan saati yhdessä sisarusten ja vanhempien kera tai ryhmäkuvaa koko juhlajengistä (olisi saanut hyvän otettua parvelta). Oli vaan jotenkin koko ajan meno päällä, ettei malttanut olla paikoillaan. Nyt tuo vähän harmittaa. Onneksi maistraatissa perjantaina otettiin muutama tuollainen kuva. Ja jälkikäteen olisi ollut kiva, jos joku olisi kuvannut viedopätkiä, mutta ei sekään tullut ajoissa mieleen.