tinjami

Pidän, mutta siirrän kihlan oikean käden nimettömään. Sormukseni eivät sovi keskenään yhteen milläänlailla ja jatkossakin tulen käyttämään eri käsissä sormuksia.

Hmm... Tulipa vaikeaa... Itselleni tulee ehkäpä näin: UUTTA: kaikki VANHAA: morsian LAINATTUA: pinnit kampaajalta SINISTÄ: nilkkakoru Okei, myönnän, aika huonosti menee...

Yyyh... Mulla menee kylmät väreet jo ajatuksesta... En voi sietää tuoksukynttilöitä, kaupassakin juoken niiden ohi, koska ne hajut on kuvottavia. En siis suosittele.

Nuo naimisjutut menevät munkin mielestä jo mauttomuuden puollelle... Niitä on jo pyöritetty niin kauan, että ovat aika kuluneita... No, meille tulee "sisäpiirivitsi" takalasiin, vieraamme ymmärtävät tekstin koko merkityksen, muut eivät ehkä niinkään... Meidän teksti on "Ojasta allikkoon 14.6.08"

My Precioussssss... Hintaa 1080e.

Kävin juuri perjantaina hakemassa omat sormuksemme (itselle ja sulkille) kotiin ja ovat kyllä juuri niin täydelliset ja meidän näköiset kuin vain voi... Mika on upea tyyppi ja ymmärtää hienosti mitä asiakas haluaa. Olen äärimmäisen tyytyväinen. Sitä paitsi, sormuksemme maksoivat yhteensä vähemmän kuin ystäväni "tusinasormus", vaikka timantteja ja karaatteja on samanverran. Ja oma sormukseni on paljon monimutkaisempi...

Meillä olisi suunnitteilla häävalssin sijaan tango, mutta nyt on kappale hukassa. Melodialtaan kauniita vaihtoehtojahan olisi monia, mutta haluaisin suomalaisen ja sellaisen, missä sopisi sanatkin edes jotenkin... Ei kenelläkään olisi antaa vinkkejä, itse en tunnu löytävän mitään.

Mä värjäsin itse kenkäni ja hienosti onnistui. Helppoa hommaa, kannattaa rohkeasti kokeilla. Ostin kengät netin kautta Jenkeistä, maksoin postikuluineen kotiin kannettuna huimat 47e. Ovat todella hyvät jalassa ja ah, niin kauniit. Väri oli tylsä valkoinen, joten tässä lopputulos: Värjäsin nuo Dylonin kangasvärillä. Kuvassa kengät ovat vielä märät ja siksi epätasaisen väriset.

Mun ihanainen...

Mulle tulee tällainen (kamala kuva...)

Meillä kaikki osapuolet (molempien vanhemmat) onnittelivat ja sanoivat olevansa onnellisia uutisista, mitään erikoisempia tunteenpurkauksia ei tullut... Eniten kuitenkin murhetta aiheutti/aiheuttaa oma äitini, joka ilmoitti hetken kuluttua ilmoituksesta, että hän ei sit osallistu järjestelyihin millään tavoin eikä halua kuulla mitään suunnitelmista.. Samaten hänellä tuntuu olevan kovasti jotain sulhoani vastaan. Tulevat kyllä toimeen ja kyllä äitini sulhosta tykkääkin, mut jotenkin asenne on tosi negatiivinen. Jatkuvasti tulee kommentteja, et kun "X ei tee mitään" ja "aina X on pois kotoa" ja sellaista tasaista "haukkumista"... Mä en tiedä mikä äidilläni on sulhoa vastaan, kun kuitenkin sanoo pitävänsä häntä hyvänä miehenä. En tiedä onko taustalla sulhon ja isäni samankaltaisuus muutamissa asioissa ja jonkin asteinen katkeruus isääni kohtaan (mun äiti ja isä on siis eronneet). Tiedä häntä... Olen jo pitkään meinannut kysyä asiasta, mutta en vaan ole viitsinyt. Nyt häihin on n. 2kk aikaa ja itseäkin alkaa pikkuhiljaa hermostuttamaan ja silloin ei ainakaan halua kuulla mitään pahoja sanoja omasta rakkaasta... Pitää kai nostaa kissa pöydälle ennen kuin on liian myöhäistä.

Meillä ukko totesi tulevan pukuni kuvaa näyttäessäni, että "tolla mallilla on aika suuret bosat!" :lol: Repesin ihan täysin... Saattaa johtua siitä tuo kommentti, että tuijotti telkkaa täysin kuulematta ja näkemättä muuta maailmaa, kun lykkäsin sille kuvan naaman eteen ja kysyin mitäs tykkäät.

Meille tulee tuota ja on kuulemma ihan hyvää. Tosin itse en ole maistanut, kun en mitään viinejä voi juoda, mutta isäni ja hänen morsmuikkunsa + testiraadin mukaan siis oli ihan ok.

Meidän kappaleeksi muotoutui Charliesin Vain vähän aikaa joskus aikanaan tanssikurssilla... Se ei varsinaisesti sovi meihin, mut jotenkin vaan kolahti.

Kaipailisin lisää vinkkejä...

Tää on kamalaa... Mä koitan istua naama peruslukemilla KOULUSSA ja arvatkaa vaan onnistunko. Jengi kattoo mua pitkään kun tyrskin ja vingahtelen täällä pidätetystä naurusta. :D Oi noita miehiä...

Silloin kun yhden ihmisen palkalla elätetään neljä henkeä on turha miettiä säästämistä. Mies on yrittäjä JA vieraalla töissä, itse olen lasten kanssa kotona ja teen yrityksen hommia minkä muilta ehdin. Kaksi lasta vie aika suuren osan menoista ja tähän on turha sanoa, että "saahan sitä lapsilisää". Omat säästömme meni yrityksen perustamiseen ja aloitusvaiheeseen. Mielummin maksan pankille kuukausittain lyhennystä, kun harmittelen jälkeenpäin että "kunpa olisin häihini saanut tuota ja tuota".

Me otettiin myös lainaa häitä varten. Otettiin laina n. 6kk ennen häitä, mutta siirrettiin puolet säästötilille, josta otetaan häiden jälkeisiin kuluihin tarvittavat rahat. Tuolla toisella puolella kustannetaan kaikki mikä menee ennen häitä. No, häihin on aikaa 3kk ja on sinne "häiden jälkeiselle"-osiollekin ollut jo pakko kajota... Minkä sille mahtaa, "ei ne suuret tulot, vaan pienet menot".

meille tulee Kiinasta kaasoille mekot. Olen itse jälleenmyyjänä 1Luckybride firmaan, joten sieltä... Kaasojen mekkojen hinnat lähtevät n. 70e:sta. katso osoitteesta www.1luckybride.com

Mielenkiinnolla luin näitä kirjoituksia ja nyt en oikein tiedä mitä ajatella. Monilla tuntuu olevan, että onneksi saa tehdä kaiken yksin ja toisilla juuri päin vastoin. Itsa aloittajalla taas on mielestäni erikoinen ajatusmaailma siihen nähden, että vaikka "mikään muiden järjestämä" ei mennytkään niin kuin sinä halusit, sinulle ainakin tarjottiin apua. Itse olisin edes siitä tyytyväinen. Monella on varmasti myös se tilanne, että sitä apua ei edes tarjota, oli siitä sitten hyötyä loppupeleissä tai ei. Olen itse nyt 9kk häitä suunnitelleena huomannut, että häät ovat hirvittävän henkilökohtainen asia monelle. Itse halusin aluksi tehdä kaiken ITSE, koska kukaan muu ei osaa tehdä niitä niin kuin minä haluan. Nyt kun häihin on aikaa 3kk, huomaan että ketään ei enää kiinnosta tarjota apua, koska olen aikaisemmin tyrmännyt kaikki avunantoehdotukset. Myönnän, ne ovat "MINUN HÄÄNI" ja niistä on tultava täydelliset, mutta on silti väärin sekä itseä että muita kohtaan haukkua ja syyllistää, kun kukaan ei tee asioita niinkuin "minä haluan". Itselle tulee turhaa stressiä puoliksi hoidetuista asioista ja muille paha mieli perässä kulkemisesta. Tottakai on myös poikkeustapauksia, jos toinen on oikeasti unohtanut tai jättänyt hoitamatta, mutta jos on edes yrittänyt... Itse tosiaan teen kaiken yksin. Olen tehnyt tähänkin asti ja teen varmaan loputkin. Nautin kyllä näpertelystä, mutta kieltämättä välillä olen suoraan sanottuna surullinen, että tähänkö on tultu, kun ketään muuta ei kiinnosta. Miestä ei jaksa kiinnostaa näpertelyt, hän hoitaa rahat. Kaaso kovin lupaili apua, mutta eipä ole näkynyt... Jos nyt tulisi ihme ja sekä sulho että kaaso innostuisivat häistä ja tarjoutuisivat tekemään edes jotain, niin ottaisin avun riemulla vastaan siitä huolimatta, että asiat tulisivat vähän sinnepäin kuin mitä haluaisin. Olkaa siis tyytyväisiä niistä apulaisista älkääkä vaatiko liikoja. Nuo avuntarjoajat välittävät teistä ja haluavat ihan vain hyvää hyvyyttään auttaa. Onneksi suurin osa täällä sentään osaa sitä arvostaa.

Eekkeri: Mitä jos tekisitkin miehille ja naisille eri paketit? Jos ja kun kerran tulee istumajärjestys, niin näkeehän siitä kummat on miesten kummat naisten paikkoja...

Voi sin! Eipä tarvitse enää miettiä mitä siihen korttiin laittaa. Ihanaihanaihana.

Biltemassa myydään aika halvalla... Tosin edellyttää että jossain lähistöllä on Biltema.

Miten te nuo värjäätte? Maalaatteko jokaisen lehden yksi kerrallaan?

Onko jollain ollut irtonaisia koivunlehtiä koristelussa? Miten ovat säilyneet?