Mrs 08

Yksi kaaso minullakin, valinta oli selvä, kun siskoni ehti kaasoilemaan jo tänä kesänä, niin päädyin hyvään ystävääni, jonka kanssa nykyään eniten tekemisissä. Valitettavasti lapsuuden aikaisista ystävistä ei ole niin läheisiä jäänyt, että heitä olisi voinut pyytää, mutta tähän valintaan olen jo nyt hyvin tyytyväinen, vaikka mitään ei vielä ole tehtykään. Heti niin innoissaan tehtävän otti vastaan ja tietää minun ja mieheni historian parhaiten. Terkkuja vain Taina80!

Meillä mies puhui jo pitkään minun kihlaamisestani, mutta pidin sitä pelkkänä puheena. Tuskin mitään konkreettista olis tapahtunutkaan, ellen olisi aika suoraankin vihjannut, että saa toimiakin. Päivä ei ollut mitenkään erikoinen, siis mitään perusteita juuri sille päivälle ei ollut. Olimme olleet noin vuoden yhdessä, ja sormukset vaihdoimme, kun saimme mieleisemme.

Me juhlistimme kihlautumistamme varsinaisena kihlapäivänä vanhempieni kanssa kuohuviinillä, kun mieheni oli pyytänyt isältäni lupaa rengastaa minut ja viedä vihillekin. Lupa heltisi ainakin yhteen sormukseen. Toinen on vielä harkinnassa, kun isä ei vielä hääpäivästä tiedä. Täytyy varmaan ottaa uusinta sitten kun asiasta tiedotetaan. Myöhemmin juhlimme kihlautumista molempien perheiden, ystävien ja lähimpien sukulaisten kesken, yhteensä noin 25 henkeä. Mieheni mielestä ei olisi tarvinnut mitään juhlia (niin kuin ei naimisiinmenokaan...), mutta minun kotiseutuni vaatii isoja juhlia, joten päädyimme tällaiseen kompromissiin. Ja pääsivät molempien vanhemmat ensi kertaa tapaamaan ja tutustumaan toisiinsa.

Myös meillä minä olen se vanhanaikainen. Miehellä on jo lapsi edellisestä suhteesta (ei avioliitto), joten hänelle sillä ei ole niin paljon väliä. Minä olen alusta pitäen sanonut haluavani mennä naimisiin ennen lapsia. Toki jos olisin sattunut/sattuisin raskaaksi ennen tulemaan, toki lapsi olisi ihan yhtä tervetullut. Tilanne on sillä tavalla helppo, että hääpäivästä on jo sovittu ja miehenikin haluaa naimisiin, mitään vauvakuumetta ei ole vielä tähän mennessä ollut ja mitään suurempaa ristiriitaa meille ei tästä asiasta ole muodostunut. Molemmat haluamme naimisiin ja molemmat yhteisiä lapsia, mutta jälkimmäisten aika ei vielä ole ollut meille ajankohtaista. Omaa periaatettani en osaa sen kummemmin selittää muuten kuin, että haluan koko perheen olevan samalla nimellä, ja suhteen olevan varmalla pohjalla, ennen kuin siihen lapsi tulee. Eihän se avioliitto sitä tietenkään yksiselitteisesti takaa, mutta omia vakaumuksiani noudattaen se meillä todennäköisemmin kestää lujemmin.

Yhteisellä asuinpaikkakunnalla häät järjestetään. Tai no ihan lähistöllä ainakin. Romanttista olisi pitää minun kotipaikkakunnallani, mutta mieleistäni juhlatilaa sieltä ei löydy ja koska vieraat ovat ympäri Suomea, olisi se senkin vuoksi kohtuutonta. Tosin tällä järjestelyllä lähes kaikki joutuvat matkustamaan. Ja majoitus on suuri kysymysmerkki... Mutta silti päädytty tähän ratkaisuun, varsinkin kun haluamme järjestää häät mahdollisimman pienellä hässäkällä (lue: pienellä porukalla ja mahdollisimman paljon itse). Helpompi hoitaa kaikki asiat itse paikan päällä käymällä. Ihan käytännön syyt vaikuttaneet siis.

Mäkin olen päätynyt tällä kannalle. Sitä paitsi mä en halua, et juhlista tulee millään tavalla väkinäiset, tarkoittaen myös sitä, että mun ja sulhasen tulee voida juhlia rennosti ja nauttien, ja siihen ei kuulu sellaiset vieraat, joiden nimeä ei edes kunnolla tiedä. Mä tulen olemaan muutenkin niin paniikissa, että en kaipaa siihen mitään puolituntemattomia ihmisiä. Sitä, miten vastata kutsuja mahdollisesti kysyville, en ole miettinyt, mutta en usko tuollaista kovin paljon ilmenevänkään. Sukulaiset ovat niitä, jotka loukkaantuvat, jos sitä eivät saa, mutta eivät varmasti tule suoraan kyselemään, vaan kyräilevät sitten selän takana. Me halutaan hienot ja ikimuistoiset, mutta silti kohtuuhintaiset häät, joten siihen ei kaikki mahdolliset kummin kaimat mahdukaan. Toisekseen hillitsen uteliaiden kyselyä sillä, että en aio kyseisestä tapahtumasta kovin paljon etukäteen huudella. Siis muuta kuin pakollisille, jotka kyllä osaavat pitää tiedon omanaan. Itse stressaan niin paljon, että siihen vielä muut hössöttäjät päälle olisi viimeinen niitti mun jaksamiselle.

Tietää, että näillä sivustoilla olen pyörinyt. Vasta tänään loggauduin sisään, joten kirjoittelemisesta ei tiedä, mutta häneltäkin tulee varmaan se miehinen reaktio. On varmasti kuitenkin tyytyväinen, että jostain saa näin paljon apua ja vinkkiä järjestelyyn, vähentää morsionkin stressiä ja kireyttä. Varmasti tulee tänne itsekin pyörimään minun kirjoitellessani. -muoks. Kovin on positiivisesti mies ottanut tämän sivuston. Siis sen lisäksi, että kuuntelee mitä juttuja kerron täältä löytäneeni, se myös itse pyörii omalla läppärillään täällä ihan innoissaan välillä.