Minc

Kihla mulla on ihan aina sormessa ja luultavasti näin tulee myös käymään vihkin kohdalla en osaa ainakaan ilman kihlaa olla ja vihki on suunniteltu niin, että sitä voi pitää, eli kivet ei ole kohollaan yhtään. Mutta voi tietty olla, että vihki tulee otettua sitten useammin pois, koska noiden sormusten yhteisleveys tulee olemaan 10mm, et jos jotain oikeen likasta tekee tms...

Laitan tän omanikin nyt tänne, ku on sopivan kokonen, tässä siis sovituskuvat; niin, alimmassa siis idiootti-ilme sensuroitu

Kaunis kimppu yomanda! Onkohan mulla sit vaan on ollu huono tuuri noiden markettikukkien kanssa...

Meidän on Finlandersin Oikeesti, se vaan kolahti molemmille niin lujaa ja syvälle ja suunnilleen koko maailma pysähtyy ympärillä, kun ko. kappale soi

Mä otan miehen sukunimen, ihan syystä että olen jo kakarana päättänyt, että jos joskus naimisiin menen, otan miehen sukunimen, jotain perinteitä siis edes kunnioittaen miehen sukunimi on väestörekisterikeskuksen mukaan tällä hetkellä 293:lla ihmisellä ja nykyinen sukunimeni 2288:lla, että rankasti harvinaisempaan mennään ja mikä parasta, paljon lyhempään

Meillä päätettiin, että kihloihin menemme heti, kun miehen avioero ex-vaimostaan astuu voimaan. Joulukuussa '05 tuli eropaperit ja me olemme kihlautuneet 1.1.2006

Playin the Future tuolta mä olen itse tilannut kimppupohjat, jotka on siellä tosi edullisia. Vieheneulat sain itse halvemmalla ihan kukkakaupasta ja Tiimarin kukkateippi on aivan yhtä pätevää, kuin kaikki muutkin mutta ihan ok hinnat tuolla on ainakin mun mielestä!

Pakko tulla nyt munkin vielä työntämään lusikkani tähän pataan toivottavasti osaan nyt ilmaista itseäni oikein... Meilläkään ei ole kumpikaan väittänyt, ettei olisi rakastanut ex-kumppaniaan (mulla takana 5vuoden avoliitto, miehellä reilu 4vuoden avoliitto, joka oli on/offia aina joskus + 1/2vuoden avioliitto) Mutta ainakin omassa suhteessani, kuten myös mieheni ex-suhteessa (niin hän ainakin väittää) kävi niin, että vaan kertakaikkiaan kasvettiin erilleen. Mä olin just 16 täyttäny ku alettiin seurustella mun exän kanssa, siitä puolen vuoden päästä kihloihin jne. Siinä vaan kävi niin, että toisesta kasvoi aikuinen ja toisesta ei. Alkoi tuntua, että ollaan ku sisko ja veli, näin kävi myös miehelleni exänsä kanssa. Joten miksi ihmeessä jatkaa moista suhdetta? No, tästä päästäänkin aasinsillalla siihen, että noh, rakastaako nyt sitten oikeesti vai mitä? Mulla ainakin on sellanen tunne sisällä, etten ole kokenut tätä ennen koskaan. Ja taas jälleen kerran, mieheni väittää samaa. Jopa ihan suhteemme alkuaikoina tämä vannotti mulle, että tiedä sitten se, että naimisiin hän ei aio enää koskaan mennä, ku ekalleki liitolle kävi noin. Ja minä hyväksyin asian niine päivineen. Mutta kas, kuinkas kävikään? Reilu vuoden päästä tästä vannotuksesta ukko oli jo aivan toista mieltä ilmaisi asian jotenkin niin, että tää arkikin mun kanssa on jo aivan erilaista ku exän kanssa, me riidellään ja sovitaan REHELLISESTI, annetaan anteeksi, ei suututa joka ikisestä känkkäämisestä toisillemme ja mikä kuulema tärkeintä, me oikeesti nauretaan keskenämme, niin itsellemme ku toisillemme. Tätä mies ainakin väittää, ettei entisessä suhteessa ollut koskaan. Noh, herää kysymys, miksi sitten aikanaan meni naimisiin? Siihen en vastausta tiedä, kysynyt olen monta kertaa, mutta kunnollista vastausta en ole saanut, muuta kuin jotain mutinaa, että ku se exä halus ym. En minä tiedä. Vaikka mitä väliä sillä edes on, ei se kuulu mulle tippaakaan. Ja sitten on tämä luottamuskysymys. Minä en oppinut luottamaan exääni koskaan. Älkääkä kysykö miksi, mutta nykyiseen mieheeni luotan ku pässi suuriin sarviini, ja mun mielestä se on enempi ku tärkeä asia. Tästä me ollaan ton ukon kanssa monta kertaa juteltukin, että on niin tärkeää että luottaa ja on vakaa usko siihen, että toinen säilyy siinä rinnalla vaikka mitä tulisi ja tukee aina. En tiedä, menikö nyt ihan ot, mut kuitenkii...

Kukat kannattaa ehdottomasti hommata puutarhalta. Osa puutarhoista ainakin tuottaa itse kukkansa ulkomailta, jolloin saat varmasti tuoreita kukkia. Marketista en ikänään ostaisi hääkimppuuni kukkia. Itse ostin kerran nipun Reilunkaupan ruusuja ja oli ensimmäinen ja viimeinen kerta. Ruusut eivät auenneet ollenkaan, ts. epäilen, että niistä oli ulommat terälehdet jo nypitty pois (siis nämä aukeavat lehdet) Vieheen kiinnitys onnistuu parhaiten vieheneulalla (saa varmasti puutarhoilta ja kukkakaupoista), mutta myös hakaneula ajaa asian. Vieheneula ts. sulhasneula näyttää tältä

Sulholle ostettu valkoinen puku ja siihen ostetaan vielä punainen paita. Niin ja musta mirri komea on!

Tuon tän nyt tännekin, eli tässä omani, teetetty vihki. Tykkään itse kovasti. Suunnittelin itse

Meillä myös sulho toisella kierroksella. Alkuun otin siitä hurjat paineet, että mikään ei saa olla niinkuin ekoissa häissä, mutta nyt ajan kuluessa olen huomannut, että se ressi on häipynyt kokonaan, onneksi mä olen vaan päättänyt, etten anna asian häiritä ja that's it ja sitä paitsi, tottakai siis meidän hääthän on paljon kauniimmat ja ihanammat ku ne ekat Turha stressi pois vaan, niin hyvin menee

Adamon ja PikkuHeiskun kortit todella nätit

Tällaisina lähtivät eilen meidän kutsut matkaan

kukkarainen kyllä kannattaa kukat tilata etukäteen, mä en ainakaan ottas riskiä, ettei siellä sitten olekaan sitä mitä tarvitsen.

Löysinpäs tämän ketjun, johon olin kirjottanut viime kesänä. Eli tilanne on jo ahdistumiseni kannalta aivan toinen, se on kaikonnut. en edes tiedä missä vaiheessa, mutta vasta huomasin, että en enää ole jaksanut murehtia sulhon edellistä liittoa ja heidän häitään vaan olen antautunut täysin ja kokonaan meidän häiden suunnittelulle. Viis siitä, mitä niissä on ollut, nämä on nyt se mitä me halutaan.

Mä just kiroilin, että kun meidän srk:ssa ei paljon pappia valita, se tulee joka tulee ja senkin saa tietää max. n. kk ennen häitä. Et hieno homma...

Me ajateltiin laittaa nyt yhdelle kaveripariskunnalle 40e, mutta ei siis päästä menemään juhliin. Jos juhliin oltaisi menty, oltaisiin laitettu varmaan 60e.

Liputan miekin täällä, mulla kaksi aivan ihanaa kaasoa, sisko ja paras ystäväni vaikka ensin tuntui, että maailma kaatuu, kun ihminen jota olin kaasoksi pyytänyt, petti mut kaikella mahollisella tavalla, mutta onneksi asioilla on tapana järjestyä, eikä ko. ihminen tule olemaan lähelläkään häitämme

^ toi raskas on just se sana mitä hain, eli kun ajattelin, että ei mitään hillittömiä kyhäelmiä keskelle pöytää. Eikä siinä, jos joku sitten ajattelee, että onpas köyhää, niin ei sille sit kai minkään voi. Tulee niihin häihin varmaan paljon muutakin, josta joku ei tykkää/arvostelee. Silti nää jutut pistää aina miettimään...

Kukat on se johon mie olen aina kiinnittänyt huomiota Olen ajatellut pöytiin kukiksi yhtä ruusua pieneen lasiastiaan ja koristehiekkaa pohjalle, mutta nyt iski paniikki tosta viiru08:n kommentista... "köyhät pienet kyhäelmät" Noinko vieraat sit ajttelee? Itse olen ajatellut sen niin, että joka pöytään ei tulis mitään valtavaa asetelmaa, vaan noutopöytään...

ohdakkeenkukka Älä luovu liljoista, sulhon vieheeseen voi laittaa liljan nupun, niin meillä tehdään, ku mun kimpussa on liljoja

Tälläänpäs nämä nyt tänneki... äsken tein tällasen harjotuskappaleen...

On olemassa vieheneuloja, itse ostin ihan kukkakaupasta mut hakaneula pelittää myös!

sugilla ja Mango08lla todella kauniit sormukset