songvari

Minulla on käytössä vain vihkisormus. Hopeisen kihlasormuksen hankin sillä ajatuksella, että se on sormessa vain häihin saakka. Vihkisormuksessa on kaksi riviä timantteja, joten se näyttää kahdelta ohuelta timanttisormukselta. En halunnut sormeen kahta (toisiinsa sopimatonta) sormusta puristamaan ja ahdistamaan.

Minun kimppuni hankkittiin Kempeleestä Keijun Kukkapuodista. Sain hyvää palvelua ja mietittiin yhdessä vaihtoehtoja. Kysyin jo hyvissä ajoin noutamisajankohtaa, että miten kestävät. Sanoivat, että tekevät kukat joka tapauksessa perjantaina, joten noudin ne silloin illalla, kun hääaamuna olisi ollut kiire. Hääpäivän aamuna kukat olivat jo aivan lurpallaan. Kaason hiuskukkaa ei voitu edes käyttää. Hääkuvaukset hoidettiin aamupäivällä niillä kukilla ja säntäsin puoli tuntia ennen vihkimistä kukkakauppaan, jossa kimppuun liimattiin uudet kukat ja sulhaselle uusi viehe. Bestman joutui tyytymään lurpallaan olevaan. Olin ilmeisesti niin tsempannut itseni päivään, ettei maa kaatunut lisämutkista matkassa. Kuitenkin ensin annetut lupaukset ja jälkikäteen tullut selittely tuottivat pettymyksen. Jos rehellisiä ollaan, ei kimpusta tullut "Vau"-reaktiota, se kelpasi, mutta ei se todellakaan unelmien kimppu ollut. :-/ Nyt jos menisin naimisiin, hankkisin kukat Kanervasta ja maksaisin itseni vaikka kipeäksi ammattitaidosta ja siitä, että laatuun voi luottaa. Ehkäpä Kukkamaaria ja Zeppelinin kukkakauppakin olisivat ammattitaitoisia.

Meillä oli häät tuolla Kokkokankaalla viime toukokuussa. Meillä oli tuttavamme pitopalvelu häissämme. Sinne on mahdollista ottaa tarjoilut emäntäpalveluilta, joltain ulkopuoliselta pitopalvelulta tai tehdä itse, mutta silloin talon puolesta on oltava joku emäntä paikalla koko ajan (tuntiliksalla). Eli kuka keittiössä häärääkin, sillä on oltava y-tunnus. Jos tarjoilut hoitaa ulkopuolinen pitopalvelu, emäntä pitää puolen tunnin perehdytyksen talon paikkoihin. Kempeleen seurakunnan sivuilla on emäntäpalveluilla neljä menu-ehdotusta, joiden hinnat ovat 15-30 € / hlö. He lupasivat kyllä valmistaa muitakin menuita ja myös niin, että hääpari hankkisi heille raaka-aineet ja he vain valmistaisivat. Rajoitteena heillä on vain se, että seurakunnalla on yksi emäntä ja hänellä muutama apulainen, joita käyttää. Eli heidän pitäisi kaikkien olla käytettävissä, jotta isot ruokatarjoilut emäntäpalveluilta onnistuisivat. Me mm. hankimme tuttavallemme ystävistämme apulaisia keittiöön.

Me ainakin oltiin tyytyväisiä!

Kiitos. Haaveilin pitkään leveästä sormuksesta, jossa olisi muutamia kiviä tai koukeroita. Mielessä oli jopa titaaniset sormukset. Mitkään perinteisemmän näköiset sormukset eivät olleet miellyttäneet kuvista. Realiteetit kuitenkin paljastui, kun pääsin sovittelemaan sormuksia. Leveät sormukset sai mun sormet näyttämään nakkimakkaroilta. Niinpä siirryin sovittelemaan kapeampia, kivellisiä sormuksia, etsien sellaista, joka näyttäisi sormessa mahdollisimman sirolta. Ajatus yhdestä sormuksesta perustui käytännöllisyyteen. Aion pitää sormusta mummoksi asti ja sinä aikana sormen koko ehtii vaihdella melko paljon, joten halusin minimoida sormuksen tuottaman ahdistuksen. Lisäksi sormusyhdistelmät näyttivät mielestäni suurimmalta osaltaan pöljiltä. Kihlaksi hankin tarkoituksella "halpissormuksen", hopeisen, kylläkin leveän sormuksen, jossa on minikokoisia "timangeja" (mitä lie) 5 x 20. Ajattelin, että kihlausaikana voin sen kokemuksen perusteella sitten etsiä rauhassa sitä "täydellistä" sormusta minun sormeeni. (Joka löytyi vasta muutamia viikkoja ennen häitä. Tarkoitus oli siirtää kihla oikeaan nimettömään, mutta sen käden nimetön olikin juuri kriittisen määrän pulleammassa kunnossa, ettei se oikein mahdu siihen.

Minä tykkään tuosta kolmosesta Minä taas pidin ykkösestä ja nelosesta.

He soittivat meidätkin naimisiin.

Meillä ruokailun aikana taustamusiikkia soitti puhallinorkesteri, joka hoiti ruokailua edeltäneen vihkimisenkin musiikin. (Hääjuhla ja vihkiminen olivat samassa tilassa.)

Minun kolttu.

Kärkkäiseltä Oulusta.

Kukat ovat aitoja. Haimme kukat edellisiltana kukkakaupasta, kun kauppias sanoi, että "kyllä orkidea kestää" ja kun he kuulemma joka tapauksessa tekevät vieheet ja tuon kukkarenkaan häitä edeltävänä päivänä. Aamulla orkideat olivat kuitenkin jo aivan nuukahtaneita ja lurpallaan. Kävin morsiuspuku päällä puoli tuntia ennen vihkimistä kukkakaupassa ystäväni kanssa ja kauppias laittoi renkaaseen ja sulhasen vieheeseen uudet orkideat. Ne sitten kestivät iltaan ihan hyvin.

Meidän kyltit näyttivät tältä.

Minulla on vain vihkisormus nimettömässä, vaikka se kahdelta sormukselta näyttääkin. Sormus on Kultaseppä Toikkasen Aurora-sormus, 4 mm leveä.

Näin meillä: Miesten kori. Naisten kori.

Meidät vihittiin juhlapaikalla ja poistuessamme pirskeistä illalla, auton perässä oli vain rekkaria muistuttava kyltti.

Me emme halunneet koristella hääautoa sen tyylikkyyden vuoksi rekkarikylttiä muistuttavaa kylttiä enempää.

Meillä näytti tältä.

Minun "kimppuni".

Minulla on varsinainen hääpäivä vasta edessä, mutta kerronpa kuitenkin keille olen menossa laitettavaksi. Muutama vuosi sitten löysin sattumalta hyvän vakiparturin itselleni Parturi-kampaamo Merlestä Kaijonharjusta, Dani nimeltään. Annan joka kerta Danille "vapaat kädet" hiusteni suhteen ja olen ollut tosi tyytyväinen työn jälkeen. Hääkampaukseenkin olen menossa hänelle ja olemme kevään kuluessa parturikäynneillä miettineet kampausta ja kasvatelleet hiusteni pituutta. Hän ei tee erillistä koekampausta, jonka sanoi kokevansa hieman turhaksi & rahastukseksi tässä tilanteessa. Luotan hänen kädenjälkeen täydellisesti hääpäivänä. Häämeikkiin valitsin mennä Virpi Väisäselle oikeastaan netistä löytyvän tiedon perusteella. Aistin kuvista, että hän on todella ammattilainen ja luotan hänen ammattitaitoonsa. Ensi viikolla menen koemeikkiin ja seuraavalla viikolla onkin jo The Day.

Tämä menee kyllä nyt jo aiheen vierestä, mutta vastaan, kun kysytään: ei ole vielä kaikki valmista. En ole nähnyt vielä varsinaista hääpukuani, joka näinä päivinä pitäisi olla saapunut morsiuspukuliikkeeseen. Vihkisormuksenkin pitäisi saapua ensi viikolla ja kaikenlaista pientä askartelua (mm. ohjelmalehtiset) on vielä tehtävänä. Kovasti olen kyllä yrittänyt tehdä kaiken mahdollisen etukäteen, mutta kun on sitä muutakin elämää ja ei aina huvita hössöttää vain häistä. Häät tosiaan ollaan järjestetty puolessa vuodessa.

Kiitos oikein kovasti! Jännitys kasvaa päivä päivältä.

Minun tyttönimeäni kantaa Suomessa 16 henkilöä, mutta silti olen ajatellut ottaa perinteisesti miehen nimen. Näin saan vähän edes lyhyemmän nimen: Junnila.

Minä olen 25-vuotias opiskelija, mies työssäkäyvä 35-vuotias. Aloimme seurustella viime heinäkuussa ja tammikuussa menimme kihloihin. Häiden aikaan tulee 10 kk yhdessäoloa. Minä asun vuokralla ja muutan häiden jälkeen miehen rivitaloasuntoon. Avioliitto on molemmille ensimmäinen, eikä mukuloitakaan entuudestaan ole.

Nyt, kun ilmoittautumisaika on päättynyt ja häihin saapuvien määrä on tiedossa, voidaan todeta, että 144 aikuista ja 36 lasta lopulta kutsuttiin, joista häihin on saapumassa 100 aikuista ja 15 lasta.

Me lähetettiin kutsut kaikille, ketkä vieraaksi toivottiin, vaikka tiedettiin etukäteen, etteivät pääse paikalle. Mun mielestä on tärkeä kutsulla ilmaista, että olisitte olleet tervetulleita. Näyttää siltä, että meidän häihin on tulossa vain n. 2/3 kutsutuista (100/150 vieraasta). Syynä monella on pitkä välimatka ja terveydentila. On myös hyvä huomioida se, että jos este peruuntuukin ja vieraat pääsisivätkin tulemaan ennakkotiedoista poiketen.