Savory

^ Kyllä, niin hän keskustelun kuluessa on kertonut. Kuitenkin täällä naikkareissa, kuten muissakin keskusteluissa, voi samasta aiheesta kertoa mielipiteensä moni henkilö. Joskus kysymys saattaa herättää paljonkin mielenkiintoa ja vilkasta keskustelua. Ei kenenkään tarkoitus ole aiheuttaa mielipahaa, vaan kertoa vinkkejä ja tarinoita siitä, miten kyseinen asia oli omissa häissä järjestetty.

Jos kyseessä olisi vain bileet kavereille, niin silloin vaihtoehto B voisi toimia. Jos sukulaisten on tarkoitus olla mukana juhlissa ja vielä viihtyäkin, niin valitsisin A:n. Ihmiset eivät välttämättä hirveästi halua vaihtaa paikkaa ruokailun aikana, koska mielellään päivitetään kuulumisia vanhojen tuttujen ja sukulaisten kanssa. Eri asia on sitten se, jos kaikki tapaavat toisiaan muutenkin usein. Tällöin liikehdintää voi syntyä enemmänkin.

Buffessa koko menu voi olla esillä samaan aikaan, usein näin onkin. Vaikka ruokalajeja olisi paljon, niin vieraat kuitenkin haluavat syödä erikseen alku- ja pääruuan eri lautasilta. Jos söisin alkupalaksi kalaa, niin todellakin haluaisin pääruualle eri lautasen, koska muuten koko ruoka maistuisi ihan kalalta. Ei ole kiva jos kukaan ei kävisi korjaamassa alkuruokalautasta pois pöydästä.

Meillä annettiin pullo lasten skumppaa. Vaikka olimme ravintolassa häitä juhlimassa, niin saimme itse viedä karkit jne. Voittajat pääsivät nostamaan maljat uudemman kerran.

Me laitettiin tytöt ja pojat tanssimaan Åken discotanssin tahtiin (näytettiin video valkokankaalla). Anopit valitsivat voittajajoukkueen. Tämä sama idea on ollut myös muutamissa tutun tuttujen häissä ja uppoaa kuin häkä.

50 e on ok jos polttarit pidetään sellaisessa paikassa, että hotellissa ei tarvitse yöpyä. Jos mennään hotelliin yöksi, niin sitten tuo ei kyllä riitä alkuunkaan, paitsi toki kattamaan morsiamen osuus kuluista.

Minä yksin täällä iltapalan poisjättöä puolustelen. Olen ollut useammissa myöhään alkaneissa häissä, joissa iltapala on jäänyt lähes täysin koskematta. Riippuu monelta juhlanne loppuva. Jos noin 00-01, niin en tuhlaisi siihen, mutta jos juhlitaan neljään, niin sitten ottaisin iltapalaa. Meillä ainakin iltapala olisi laskettu saman pääluvun mukaan kuin ruokailussa, vaikka tiesimmekin, että iltapalan aikaan ei enää puolet porukasta olisi paikalla. Siksi jätimme pois.

Meillä oli todella täyttävä ruoka noin klo 18.30 alkaen, joten emme ottaneet erikseen iltapalaa, vaan ennemmin boolia. Kakkukahvit olivat n. 21.30, joten silloin sai taas mahan täytettä. Saimme itse viedä suolapähkinöitä jne tarjolle. Hyvin toimi, eikä kenellekään tullut ruokaa ikävä. Kuumalla kesäpäivällä saattaa olla ollut osuutta asiaan myös, mutta toisaalta ei vieraatkaan jaksa/voi koko aikaa häissä syödä.

Jonnulille kommentiksi, että Suomessa niin perinteisesti kahvi ja kakku kuuluvat yhteen, että ehkä kannattaisi antaa ihmisten valita kahvi jo kakun kanssa. Musta tuntuu, että moni odottaa nimen omaan kahvia ja saattavat jättää kakun kokonaan ottamatta (ainakin meidän suvuissa). En itsekään syö makeita leivonnaisia ilman kahvia, joten varmaan hakisin kakkupalan ja tönöttäisin sen kanssa niin kauan kunnes saan kahvia. Muissa maissahan usein on tapana, että ensin on jälkiruoka ja sitten kahvi, mutta me suomalaiset ollaan tällaisia ihania...

Neilikka Meillä oli neilikkaa (limen-valkoista) mun kimppu, viehe + pöytäkukat. Neilikat laitettiin oasikseen ja esille jo edellisenä iltana ja olivat ihan priimakunnossa, vaikka kuumaa olikin. Kukkakauppiaan mukaan lilja saattaa saada mustelmia jos sitä vähänkin kolhii. Kallakin kuulemma kestää tosi hyvin, mutta valitsin neilikan, koska kallaa on ollut nyt meidän tuttujen juhlissa vähän jokaisella. Edit: on se niin jännä, että puoli vuotta häiden jälkeen vielä kirjoitan preesensissä.

Mun mielestä helmikuussa on pimeää klo 17. Kirjoitinkin jo tuonne toiseen ketjuun, että meillä oli vihkiminen klo 17 ja erityisesti lapsiperheet tätä kehuivat, koska lapset nukkuivat sopivasti autossa molempiin suuntiin. Eli ajankohdasta nuriseminen on siis täysin kiinni perheestä, ei niinkään lapsista. Iltajuhlat oli kivat ja sopivasti ehdimme kaikkea. Vaatii todellista paneutumista ja kokemusta juhlien järjestämisestä, että klo 12 alkavat juhlat eivät käy vieraille tylsiksi. Sekä isompaa budjettia, koska ruokaa ja juomaa on tarjottava paljon enemmän.

Olen m.cranen kanssa ihan samoilla linjoilla. Vaikka juhannuksena emme mitenkään erityisesti haikaile dokaamista, niin monena vuonna se oli meille ainoa pidempi yhteinen loma kesällä. Pätkätyöntekijöille ei äkkiä tuota kesälomaa kerry, joten kolmekin päivää parisuhteen laatuaikaa putkeen on tosi luksusta. Toki rakkaan ihmisen häihin menisimme, mutta kyllä se kovasti harmittaisi. Ja hyvät ihmiset huomioikaa myös se, että kaikki eivät omista autoa. Julkisilla kulkeminen jussina on ihan mahdotonta.

Meillä oli sellainen vieraskirja, jossa jokaista ryhmää/henkilöä pyydettiin kääntämään aina uusi lehti kirjasta ja lisäksi ottattamaan kuva kertakäyttökameralla. Lopputulos on aivan mahtava! On hauska kun saimme kirjaan virallisia ja epävirallisia perhepotretteja. Toiset kirjoittivat pitkästi ja toiset vain nimensä. Lopputulos on upea, kun vieraskirjan sivut ovat mustat ja kirjoitus tapahtui hopeatussilla. Kun jokainen tiesi, että kukaan muu ei samalle sivulle kirjoita, niin ihmiset rohkaistuivat kirjoittamaan isolla ja tosi pöhköjäkin juttuja, kun kukaan muu ei samalle sivulle tule tekstiä jatkamaan. Ajattelin itse ensin ystäväkirjaa, mutta toteutuksen koin ongelmana. Muutenkin vieraskirjaa saa aina juhlissa odottaa, joten siksi emme halunneet, että kirjoittaminen vie liikaa aikaa. Erillisistä lapuista luovuin, koska en halunnut koota vieraskirjaa erillisistä lapuista, koska koen yhtenäisen kirjan juhlallisempana muistona. Lisäys: koska kuvia häistä kertyi mammuttimainen määrä, eikä kukaan jaksa tooosi pitkää albumia selata, niin lisäsin vieraskirjaan myös muita kuvia samoista vieraista, esim. hulvattomia tanssikuvia. Se on hauskempi antaa kyläilijöille selattavaksi kuin hääalbumi.

Tuon pointtini uudestaan esiin, että ei ole halpiruoka, mutta toinen vaihtoehto on oltava. Alkuperäinen kirjoittaja sanoi, että jos vieras ei pidä ruuasta, niin olkoot syömättä. Ymmärrän, että kaikkia ei voi miellyttää, mutta ihana hääjuhla ei synny siitä, että vieraan maha kurnii.

Lasku tuli heti häämatkan jälkeen ja samantien sen maksoimme. Kävi hyvin, koska juhlapaikan lasku olikin pienempi kuin mihin olimme varautuneet. Meillä on tosi onnellinen tilanne, koska kaikki rahat saimme kasaan ennen häitä, joten mitään ei tarvinnut maksaa edes luottokortilla.

Mun mielestä keitto on ihan ok ruoka häissä, mutta jos on tarkoitus jatkaa juhlintaa pitkään, niin silloin kunnon iltapala on tärkeä. Juhlallinen ruokana se kuitenkin on etenkin jos sen saisi pöytiin tarjoiltuna. Sitten makuasioihin. Tiedän jonkin verran ihmisiä, jotka pitävät muuten kalasta, mutta kaikenlainen kalakeitto on suuri kauhistus. Toisaalta jos tiedät, että lähipiirissänne ei tällaista ole niin sitten ei ole ongelma. Usein vain seisovasta pöydästä voi valita itselleen juuri sitä mistä pitää, vaikka pelkkää perunaa, joten siksi keitto ainoana vaihtoehtona olisi ainakin meidän juhlissa riskaabeli vaihtoehto.

Katsu ei se ole pelkkää rahastusta vaan ammatin harjoitusta. Tottakai kuuvaajan ottamista kuvista pitää teettää kuvat juuri tämän kuvaajan luona ellein hän toisin ilmoita. Meidän kuvaaja, joka on myös tuttu, antoi meille levyn, jonka kanteen on kirjoittanut copyrightin olevan hänellä eikä tulisi mieleenkään tilata kuvia mistään muualta. Se, että kuvan oikeudet ovat kuvaajalla, tarkoittaa sitä, että niitä ei saa omin päin teetellä. Mutta kuvaajalle se tarkoittaa myös, että hän ei saa käyttää kuvia omiin tarkoituksiinsa ilman parin lupaa. Eli vaikka oikeudet on hänellä, niin hän ei saa käyttää niitä esim. omaan markkinointiinsa luvatta tai jos jostain syystä käyttää, niin siitä on oikeus hakea korvausta. Mä en kuitenkaan nyt jaksa uskoa, että yksi kiitoskorttikuva maksaa 10 e. Voiko se ihan oikeasti olla totta vai olisiko niin, että tuo hinta sisältää esim. 10 kuvaa?

no ainakin se seuraa, että et voi ajokorttia (periaatteessa) käyttää todistamaan henkilöllisyyttäsi, koska sulla on siinä eri nimi kuin väestötiedoissa. Ts. jos jäät kiinni esim. ylinopeudesta, niin voi tulla ongelma miten todistat henklöllisyytesi. Voi siinä varmaan jotain muutakin olla, mutta en mä vaan tiedä...

Olipa hassu juttu tuollainen Gisela. Mun mielestä kutsussa tosin ei tarvi lukea jos ruokailun jälkeen baari on avoinna omakustannehintaan. Ruokajuomien maksullisuudesta pitäisi taas ehdottomasti mainita. Omituista tällainen.

Me sovimme (tai minä sanoin miehelle ), että ostetaan vain jotain pientä ja söpöä muistoksi ja sitten tuhlaillaan häämatkalla. Sain ihanan hopeisen korutelineen, jossa voi lepuuttaa korujani. Siksi sanoin suoraan, että vain jotain pientä, koska mieheni maksoi aikasta paljon sormuksestani... Ja synttärinikin ovat ihan heti häiden jälkeen.

Varsinaista häälehteä en jaksa alkaa väsäämään, mutta luultavasti meille tulee hivenen laajennettu kirkko-ohjelma. Ts. en tahdo kirjoittaa vihkikaava ylös, joten pelkät kaasojen, papin jne. nimet + virsi olisi hieman köyhä. Kirjoittelemme siis luultavasti tervetulosanat vieraille + jotain muuta ihan pientä. Kirkon penkissä on sitten vierailla hetki aikaa tähän tustustua, sillä 10 min kirkossa ihan hiljaa on aika pitkä aika. Ai niin, laitamme ehkä ajo-ohjeet juhlapaikkaan vielä uudestaan, koska varsinaisia kylttejä emme tee. Onhan tässä vielä viikko aikaa tehdä ja ideoida. Kannet on valmiina...

huhtikuuksi hesassa polttarit järjestäneenä voin sanoa, että 2 kk on lyhyt aika löytää kunnollinen saunatila keskustan tuntumasta. mä annoin omien polttareideni listan pari kk aikaisemmin ja myöhemmin kuulin, että olivat pitäneet jo paaaljon ennen sitä palavereita

Kaaso on minulle juuri se henkinen tuki, ideoiden antaja ja mielipiteen kertoja. Toki hän hoitaa myös joitain hommia, joihin on itse tarjoutunut. Yhteisiä askartelu / väsäämispäiviä on kaiken kaikkiaan noin kolme puolen vuoden aikana. Se on tärkeää, että on joku kenelle puhua. Olen kauhulla kuunnellut, että osa morsiamista antaa kaason vastuulle hankintoja. Minä en todellakaan suostuisi kenenkään häitä varten etsimään hääkarkkeja, kakunkoristetta, vieraskirjaa tms. Makutuomarina voisin ollaa tai esittää ehdotuksia jos jokin hauska juttu kävelee vastaan. Hääparin tehtävä on vastata kaikista hankinnoista, ei avustajien elleivät he sitä itse vilpittömästi tahdo.

Mullakin on aivan ihqu kaaso! Hoitaa kaikki pyytämäni / yhdessä sovitut jutut ja mikä tärkeintä sanoo mielipiteitään suoraan. Minä en välttämättä sitä askarteluapua kaipaa, mutta suoria mielipiteitä ehdottomasti ja niitä ole saanut. Aina välillä on harmittanut kaasossa jokin asia, mutta yleensä hetken puhkumisen jälkeen olen tajunnut syyn olevan minussa. Ihan oikeasti kun ei toinen voi lukea ajatuksia, vaan omista jutuista ja päähänpistoista on osattava kertoa. Uskonkin, että suurin osa täälläkin kerrotuista ongelmista ratkeaisin kun ihmiset avaisivat sanaiset arkkunsa. Ja hei tärkeintä on muistaa, että ei saa suuttua jos toista ei kiinnosta rankan työviikon päätteeksi paperiruusut tms. maailman tärkeimmät asiat. Mun mielestä kaaso-morsian -suhdettakin pitää ylläpitää eli tehkää hauskoja asioita yhdessä ilman häähöpinöitä!! Aivan ihanaa, kun on huippuystävä!!

Mun mielestä on väärin sanoa, että on "oman edun tavoittelija, eikä halua ilahduttaa" jos ei tahdo polttareihin ilman hääkutsua. Ne kuitenkin kuuluu toisiinsa aika tiiviisti. Itse voisin osallistua polttareihin, vaikka häihin en kutsua saisikaan, mutta tällöin morsiamen olisi ehdottomasti otettava ohjat käteensä ja kertoa tästä suoraan etukäteen. Juhliminen porukalla on aina hauskaa, mutta ei ole kiva olla se ainoa, joka ei kutsua saa. Omiin polttareihini sain kaikki ystäväni ja kaikki ovat myös häihin kutsuttuina.