Savory

^ Jos tarkoitus on olla sisätiloissa, niin on tuo 40m2 liian pieni tuolle vierasmäärälle. Meillä oli aikanaan eräissä kemuissa (kaksio 44m2) tuon verran porukkaa ja ahdasta oli. 10 henkeä valmistujaisissakin oli paljon, mutta just mahduttiin. Pieneen asuntoon ei mahdu fiksusti "istuimia" kaikille ja makuuhuoneessa ei oikein kiva ole juhlissa olla. Keittikomero/keittiö on kuitenkin täynnä astioita ja muuta juhlatarviketta. + pienessä kodissa tulee talvellakin helposti tosi kuuma. Ilmanvaihto ei kestä isoa ihmismäärää. Meidän olohuone-keittiötila on nyt aika lailla tuon 40m2 ja 10 hengestä tupa on jo varsin täysi.

No, me ei saatu sulhasen isältä mitään. Että silleen.

Suurin osa morsiamista ei kuitenkaan halua / jaksa / viitsi alkaa väsäämään kimppua itse. Mä maksoin mieluusti siitä, että ammattilainen hoiti homman ja asiaa ei tarvinnut pohtia sen enempää ennen häitä.

Kasvisruokavalio on nykyään niin yleistä, että on suorastaan hölmöä, jos sitä ei lainkaan huomioida. Jo sillä, että jättää noutopöydän salaateista kinkut ja kanat pois, niin pääsee aika pitkälle. Ani harva pitopalvelu veloittaa erikseen erityisruokavalioista, joten ei ole suuri vaiva niitä tilata, jos kasvissyöjiä on tiedossa. Juhlatunnelman selvä latistaja on vieraiden kiljuva nälkä.

On tökeröä pyytää ottamaan omat eväät. Erityisruuan valmistaminen tällaisessakaan tapauksessa ei ole kokille kovin vaativa tehtävä. Jos teette itse ruuat, niin pyydä, että vieras kertoisi millaista ruokaa haluaa / voi syödä. Näin pääsette kaikki aika pienellä vaivalla. Meidän pitopalvelu ei ainakaan ottanut mitään ekstraa eristyisruokavalioista, joten ehdottomasti kaikille allergisille niitä oli tarjolla. Allergisten vaihtoehtoja lisää myös se, että mihinkään salaattiin ei valmiiksi sekoiteta kastiketta. Lähes kaikki voivat kuitenkin syödä kasviksia ja hedelmiä.

Olipa erikoinen lahja. Varmasti ajatuksella annettu, mutta ehkä olisivat voineet varmistaa, että tämä lahja avataan ajoissa. Me avattiin seuraavana päivänä, vaikka eipä taidettu saada yhtää ei-sellofaaniin pakattua lahjaa.

Appiukkoni ei muistanut meitä mitenkään. Ei muuten iso juttu, mutta erikseen oli sovittu, että kaikki vanhemmat osallistuvat kustannuksiin tietyllä summalla. Sopi hänellekin. Kuulin kuinka appiukko kysyi isältäni, että minne rahan voi maksaa. Isäni sitten kertoi, että ihan meille hääparille, koska hoidamme itse laskut jne. No sitä odotellessa, häistä yli vuosi. Tyypin tietäen ei välitä asiasta paskaakaan. Ja nyt ei kyse ole siitä, että hänellä ei kyseistä summaa olisi ollut varaa maksaa. En viitsi / viitsinyt tehdä asiasta numeroa, koska tiedän sen olevan miehelleni paha paikka. Sen tosi olen päättänyt, että jos joskus kuulen hänen kehuskelevan osallistuneensa meidän juhliemme kustannuksiin, niin tuskin voin olla oikaisematta asiaa. No yllättäen mulla on nyt sitten muuta puuhaa, kun pyydettiin äijän muuttoavuksi.

Yksi tällainen tuli meillekin. Itse olin iloinen, että tuttavani itse oli aktiivinen tässä asiassa ja vielä erikseen kysyi, että onko ok, että miesystävä tulee. Kutsut lähtivät neljä kuukautta ennen häitä, joten tässä ajassa suhde ehtii jo merkittävästi syventyä. Pitopalvelu tarvitsi tarkan vierasmäärän vasta pari päivää ennen, suurin piirtein määrän he tiesivät jo etukäteen.

^ Aivan. Nyt ymmärrän pointtisi paremmin. Toisaalta jonkinlainen etukäteismaksu tuo mielestäni suurimpana ongelmana sen, että silloin maksajalla pitäisi olla jokin mahdollisuus vaikuttaa tarjoiluun. Entä jos tarjoilu ei vastaa lainkaan maksettua summaa, niin onko silloin oikeus valittaa? (Tämä on nyt saivartelua, mutta periaatteessa huono fiilis varmaan jää jos ruoka on pahaa, loppuu kesken tms.)

^ Mä en nyt ihan ymmärrä. Jos juhlien tarjoilu ei itselle riitä ja sitä haluaa täydentää, niin miten sitä voi verrata pääsymaksuun? Jos hääpari tarjoaa mehua, mutta haluan ehdottomasti cocista ja joudun tästä maksamaan, niin häät olivat maksulliset? Jos hääpari tarjoaa ruuan kanssa viiniä ja myöhemmin boolia, mutta ei juuri esim. olutta ja tämä pitää itse maksaa, niin hääjuhliin on pääsymaksu? Nyt meni vähän yli ymmärrykseni.

Tänään olen juuri katsellut kuviamme, kun olen niitä albumiin laitellut. Meillä valokuvaaja otti kuvia ennen ja jälkeen kirkon. Suurin osa potreteista otettiin ennen. Meillä kirkon jälkeen otetut kuvat on tosi huonoja, kun niissä meidän molempien jännitys on purkautunut ja ollaan jotenkin ihan hervottomia, eikä oikein jaksettu / pystytty keskittymään kuvaukseen lainkaan. edit. kaiken lisäksi sulhanen jännityksissään tarttui minua kunnolla nutturasta kiinni, kun suutelimme kirkossa.

Mulle vain tulee mieleen, että mikä on se asia mistä isäsi naisystävää onnitellaan? Eri asia jos isäsi hänet esittelee kaikille vieraille. Edit. siis kun meillä ainakin on tapana, että vanhempia onnitellaan kätellessä. He eivät siis vain toivota vieraita tervetulleiksi.

Miehellä tumma puku tottakai, mutta kun pukukoodi tumma puku pitää sisällään sen, että naisella on oltava yhtä juhlava asu. Kommentissani tarkoitin, että on naurettavaa vaatia naiselta juhlavaa pitkää pukua. Suomessa kuitenkin myös jakkupuku tai mekko / kotelomekko on naiselle juhlava vaatetus.

Meillä muutama vieras erikseen kiitti hyvästä istumajärjestyksestä. BM:n vaimo oli juhlissa hivenen näreä heidän paikastaan lähellä hääparia ja kauempana muista kavereista. Mielestäni oma häpeänsä, koska ei se bm kauhean kaukana hääparista voi istua.

En pitäisi häitä helmikuussa, koska silloin on yleensä hiihtolomat.