orchidee

Mentiin naimisiin Italiassa katolisin menoin syyskuussa ja hankittiin liitolle luterilainen siunaus joulukuussa Suomessa Pàikystà (2010-puolelta) lòytyy kaikenlaista(linkki allekirjoituksessa), hauskaa muistella miten itse pàhkàili niin hetki sitten samojen asioiden parissa kuin te nyt bambola ja MariS78

Viime viikolla mietin (tuskaillen) kampaustani, surffailin eri kuvia ja valitin sulholle, ettà vaihtoehtoja on liikaa. Kàskin sen tulla auttamaan. Se tuli koneelle ja sanoi "googleta barbi" Lopulta se kàski mun laitattaa itselleni "Nicole Kidman-hiukset" eikà se ottanut kuuleviin korviinsa kun yritin selittàà, ettei Nicolella ole mitààn yhtà vakiokampausta vaan hànkin voi laittaa hiukset usealla eri tavalla

Alttarille kàveleminen ja sulhon siellà nàkeminen.

*voimia toivottava halaus*

Minà olen menossa naimisiin katolisen italialaisen kanssa Italiassa, ja meille tulee suoraan kirkkohààt ilman, ettà minun tàytyy kààntyà - Luterilainen kirkko siis ainakin hyvàksytààn ja olettaisin ettà muutkin "pààkirkot", mutta minun piti toimittaa papille todistukset siità, ettà minut on kastettu ja konfirmoitu, meille pyydetààn piispalta vihkimiseen erikoislupa ja todennàkòisesti jossain vaiheessa minun tàytyy luvata kasvattaa (tai antaa kasvattaa) lapset katolisen kirkon jàseniksi. Maisan tilannetta kommentoidakseni: En tiedà olisiko kirkkohààt olleet mahdolliset, jos en olisi kirkkoon kuulunut. En myòskààn tiedà, mità mieltà katolinen kirkko on edellisestà avioliitosta. Ne eivàt kovin suopeasti suhtaudu eroihin

Minulta on Italiaan tulossa perhettà/làhisukua meidàn hàihin, ja he saivat tietàà 2 vuotta ennen hàità Ehkà hiukan ààrimmàinen ajoitus Leikit sikseen, ajattelisin ettà toivotuille vieraille kannattaisi kertoa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, ettà voivat varautua mm. matkakustannuksiin, lomien varaamiseen jne.

Itse olen jotenkin aina ajatellut menevàni naimisiin ennen lasten hankintaa, ilman sità sen kummemmin miettimàttà oikeastaan, se on aina vain tuntunut luonnolliselta ajatukselta - jos asiaa kuitenkin mietin, avioliiton solmiminen on minulle sellainen konkreettinen merkki siità sitoutumisesta, jota tarvitaan lapsen kasvattamiseen, ja jonka varaan uuden perheen voin kuvitella perustavani. Jos kohdallemme olisi sattunut "yllàtysraskaus", olisimme varmaan suunnitelleet nopeassa tahdissa hààt, pienimuotoisemmat jos taloudellinen tilanne ei olisi suurempaa mahdollistanut. Sellaisia pinnallisempiakin syità on, pinnallisempia, jotka varmaan juontavat juurensa siità, ettà minulla ei itsellà niità lapsia ole (uskon, ettà jos olisi, nàkisin nàmà asiat varmasti eri valossa) - olen vuosien varrella eri tyòtehtàvistà kàsin nàhnyt hààpareja, joilla on ollut omia lapsia, jotka luonnollisesti ovat vaatineet huomiota ja àidin/isàn làsnàoloa (ja esim. kadehtineet àitià siità, ettà hànellà on isompi kimppu, ja minà haluan sellaisen, itkupotkuraivari tai menneet toistuvasti vanhempien viereen alttarille leikkimààn hameenhelmoilla jne.jne.), enkà itse haluaisi sellaista hàihini. Hààt ovat pariskunnan juhla, ja siksi haluan viettàà ne pariskuntana, keskittyà minuun ja sulhoon ilman lasten muodostamaa "hàiriòtà" (joka, toistan koska kyseessà on aika "tulenarka" aihe, varmasti àidin nàkòkulmasta ei ole hàiriò, vaan oman lapsen rakkaudenosoitus). Meidàn kohdalla naimisiin meneminen ennen lapsia tulee toteutumaan, sillà hàihin on aikaa hiukan yli 3kk

Me olemme jàrjestàmàssà kaksia juhlia (molempien kotimaissa) ja molemmissa ruualla on tàrkeà rooli. Molemmissa maissa menumme tulevat olemaan melko perinteiset sen maan ruokakulttuuria noudattelevat (suunnittelemme karjalanpaistia Suomeen - rakastamme sità ), mutta taidolla ja laadukkaista raaka-aineista tehdyt. Tààllà Italiassa ruoka on.... se on jotain, en itse asiassa osaa edes sanoiksi pukea, mità se on ja miten tàrkeàà se on - tààllà raaka-aineisiin ja laatuun kiinnitetààn huomiota jo arjessa, joten voitte vain kuvitella, miten paljon huomiota niihin kiinnitetààn juhlassa! Italialaisissa hàissà ruokaan panostaminen tarkoittaa sità, ettà siihen kuluu ehdottomasti eniten rahaa, sità ettà panostetaan laatuun ja sità ettà panostetaan mààrààn. Me valitsimme ravintolaksi hyvàtasoisen ja hyvàmaineisen paikan, josta olimme kuulleet tuttujen kautta hyvià asioita. Meille tulee alkupalabuffet (jossa on melkein 50 eri alkuruokaa!), jota seuraa yhden pastaruuan, yhden riisiruuan, yhden pààruuan ja hedelmàn illallinen (tarkempaa menua olemme parhaillamme pàhkàilemàssà), jàlkiruokabuffet ja hààkakku. Suomessa valitsimme ravintolan, jossa olemme kàyneet useaan otteeseen syòmàssà, ja josta olemme aina làhteneet pois enemmàn kuin tyytyvàisinà - etenkin mità tulee laatuun, mutta myòs mààrààn.

Mà olen pitànyt Suomen pààssà, eli oman sukuni piirissà, aika matalaa profiilia aiheen suhteen, koska meille on tulossa pienet hààt (40+ vierasta, erittàin vàhàn, jos miettii, ettà mulla on pelkàstààn sukulaisina 20 serkkua ja niillà n. 23 lasta ), enkà oikein halua ettà kaikki kuulee tàstà ja kuvittelee saavansa kutsun Ne làhimmàt ystàvàt ja sukulaiset (=vieraat) taitaakin aika lailla tietàà. Heidàn kanssa saatan suht avoimesti aiheesta puhua, tosin se on vaikeahkoa vàlimatkan takia. Italiassa sana on alkanut vàhàn niin kuin jo levità "kuulin, ettà olette menossa naimisiin" Tyòpaikalla myòs puhun aika avoimesti, sillà yksi toinenkin tyòkaveri on menossa naimisiin ja erààn toisen poika, joten hààt on sità kautta suht yleinen puheenaihe.

Mun pàikkyyn pààsee allaolevasta linkistà....joka jo kertoneekin, mitkà kulttuurit yhdistyy!

Kun tutustuin sulhoon, olin 19-vuotias, eli aika nuori. Sità ennen olin tapaillut joitain suomalaisia, en kuitenkaan varsinaisesti seurustellut kenenkààn kanssa.

Meillà epàtavallista on jo se, ettà juhlitaan logistisista syistà kahteen otteeseen, vihkiminen sulhon maassa hànen ystàvien ja sukulaisten kera ja avioliiton siunaaminen Suomessa + juhla minun làhimmille sukulaisille ja ystàvilleni. Ajattelen tàssà nyt tuota ensimmàistà tapahtumaa, kun se on ajallisesti làhempànà: ...morsian ja sulhanen ...morsiamella valkoinen, pitkä hääpuku ja oheistuotteet (kuten kengät, laukku, viitta yms.) ...sulhasella tumma puku/saketti/frakki tms. ...vihkiminen kirkossa lauantaina maanantaina ...hääjuhla vihkimisen jälkeen ...juhlassa ruokailu: karjalanpaistia ja kakkukahvit tààllà ei ole kakkukahvi kàsitettà, hààkakun kanssa meillà tulee olemaan varmaankin kuohuviinià ja jàlkiruokabuffet ...hääkakun leikkaus ja ehkä se polkaisu ...häävalssi/häätanssi ...kaasojen/bestmanien/ystävien/sukulaisten kehittelemää ohjelmaa ...hääparin hääyö jossain kahdestaan, yleensä jotain spesiaalia järjestettynä joko hääparin tai kaasojen/bestmanien/ystävien/sukulaisten taholta - morsiamen huntu - isän saattaminen - ruusukimppu orkideoja - hääkarkit - hääauto - hääparia esittävä hääkakunkoriste - kimpun ja sukkanauhan heitto - häävalokuvaus ulkopuolisen kuvaajan toimesta - itse väkerretyt askartelut

Ei tule nàkemààn helman vilahdustakaan Kivempi nàin, pààsee yllàttymààn sitten oikein kunnolla.

Me juhlitaan kahdesti ensi vuonna - molempien maissa siis. Varsinainen vihkiminen on syyskuun lopulla Italiassa (n.80 vierasta, tàkàlàisittàin aika pienet hààt siis) ja avioliiton siunaaminen luterilaisin menoin joulukuussa Suomessa (n. 50 vierasta). Kunnioitetaan nàin molempien perinteità, kirkkoja ja juhlitaan sekà italialaisten ettà suomalaisten kanssa - olisi ollut vaikeaa saada kaikki vieraat yhteen jompaan kumpaan maahan.