Sera

Tämä linkki http://www.jocka.fi/?p=2466 olikin jo tuossa edellä, mutta laitetaan vielä uudelleen tarkempien lainauksien kanssa. "Kehotankin lähinnä olemaan varuillaan ja tarkistamaan näiden yhtiöiden kanssa tehdyt sopimukset erityisen tarkasti. Lisäksi kaikki viestit tulee tallentaa ja asiat sopia puhelimen sijaan kirjallisesti tai sähköpostilla, jotta mahdollisessa riitatilanteessa on tarvittavaa näyttöä siitä mitä on sovittu. Puhelinkeskustelut kannattaa myös tallentaa mahdollisia jatkotoimia varten." "Asiakasta siis laskutetaan palvelusta, jota hän ei ole tilannut ja josta ei ole mitään mainintaa sopimuksessa. Kyse oli siis piilotetusta ja perusteettomasta lisämaksusta, jollaisesta me emme olleet tehneet minkäänlaista sopimusta." "Vieraiden mukaan ruoka oli maittavaa ja sitä oli tarpeeksi. He eivät kuitenkaan tienneet, että tarjolla oli useita tyystin toisia annoksia kuin olimme hääjuhliimme tilanneet. Jopa Liekorannan koemaistatuksessa testatut annokset olivat erilaisia kuin juhliin toimitetut ruoat. Vääriä ruokalajeja oli useita." "Häät sujuivat todella loistavasti poislukien pitopalvelun osuus. Tein siitä heti seuraavana päivänä kirjallisen reklamaation ja kiistin tulevan laskun jo etukäteen sekä perusteeltaan että määrältään toimituksessa olleiden useiden virheiden takia. Liekoranta (eli Oiva Catering Oy) myönsi osan vääristä ruokalajeista, mutta kiisti henkilökuntansa rikkoneen kakun koristeen. Vastauksessaan Liekoranta väitti härskisti “kahden häävieraan” rikkoneen koristeen, mutta jostain kumman syystä pitopalvelun henkilökunta ei maininnut sellaisesta mitään yrittäessään epätoivoisesti korjata koristetta keittiössä. Jälleen siis yksi valhe yrityksen plakkariin." Lue koko juttu: http://www.jocka.fi/?p=2466

Noilla spekseillä en ihmettele. Meillä pöydät oli 6-8 hengen pöytiä ja isompi laitettiin keskeltä kahtia visailussa. Kaikki saivat osallistua, mutta pyrimme tekemään sellaisia kysymyksiä, ettei kenelläkään ole etulyöntiasemaa. Ja voitto meni toisaalle kuin vanhempien pöytään. Vastaukset käytiin sukkelasti läpi, kaaso haastatteli hääparia mikrofoni kädessä.

Meillä oli visailu, jossa pöytäkunnittain vastattiin 10 hääpariin liittyvän kysymykseen, esim. kumpi menee aikaisemmin nukkumaan tai mikä oli hääpaarin ensimmäinen yhteinen ulkomaan matka ja vaihtoehdot a, b ja c. Sitten kaaso keräsi paperit pois ja laski missä pöydässä oli eniten oikeita vastauksia. Oikeat vastaukset käytiin morsiusparin kanssa läpi. Voittajapöytä sai pullon kuohuviiniä. Joukkueiden piti keksiä itselleen nimi, ja näistä nimistä morsiuspari valitsi hauskimman ja tähän pöytään sitten luovutettiin pussillinen karkkia lohdutuspalkinnoksi. Muita ohjelmanumeroita tai leikkejä meillä ei ollut, koska molemmat vierastimme "hääpari esittää pantomiimia" -tyylistä ohjelmaa. Visailu riitti mielestäni oikein hyvin ohjelmaksi häihimme.

Kokonaisuudessaan hääpäivämme sujui mallikkaasti ja odotusten mukaisesti, kommellukset olivat melko pieniä. - Kampaaja ja meikkaus oli samassa paikassa, josta pääsin ulos 20 min myöhässä. Ei paha, mutta aiheutti hiukan ylimääräistä kiirettä, etenkin kun jouduin korjailemaan meikkiä itse kotona, mm. siistimään huulten rajojen ylimennyttä huulipunaa, tekemään kokonaan puuttumaan jääneet silmien alarajaukset.. Tämän johdosta unohdin laittaa korvakorut korviin. (En viitsinyt alkaa sanomaan meikkaajalla mitään, koska oli jo kiire ja pelkäsin tytön alkavan tuhertaa liian kauan näitä korjauksia.) - Kävimme vihkimisen ja juhlapaikalle menon välissä hotellilla ja unohdin hääkimpun huoneeseen. Huomasin onneksi hääautossa ajoissa ja käännyimme hakemaan. - Hääauto oli avoauto, mutta katto piti nostaa päälle hetkeksi. Mekanismi ei suostunut toimimaan, kun katto piti laskea takaisin alas, joten saavuimme hääpaikalle umpiautolla. - Hääpaikan yläkerrassa on saunaosasto. Pitopalvelun ihminen kysyi minulta hääpäivänä, että ei kai haittaa kun yläkertaan tulee ryhmä saunomaan. Henkilökunta lupasi opastaa heidät suoraan yläkertaan eikä ko. seurueesta pitänyt olla mitään haittaa meille. No, eipä siinä enää auttanut alkaa sanomaan, että ei käy, kun vasta samana päivänä asiasta kuuli. Farkkujengiä alkoi pyöriä ennen sovittua aikaa hääpaikalla ja jouduin pyytämään henkilökuntaa ohjaamaan heidät pois. Tätä ei onneksi moni vieras nähnyt. - Sulhasen veli oli palkattu valokuvaamaan häät ammattilaisen laitteillaan. Jo häävalssin aikaa hän oli melko tuiskeessa ja paljon tilanteita jäi kuvaamatta. Onneksi kameroita oli muillakin mukana. - Hääkimpusta putoili kukkia pitkin päivää ja illemmalla otetuissa kuvissa kimppu säälittävän näköinen raakku. Tästä tarkemmin hääkukat -ketjussa. Tämä oli harmittavin juttu mikä meni pieleen. - Unohdin hankkia vieraskirjan, tuli mieleen vasta hääpaikalla Sukkanauhasta sen verran, että minäkin luulin kadottaneeni omani, piti ihan alkaa tunnustella, että onko se vielä paikallaan. Onneksi oli, koska varasukkanauhaa ei ollut

Ei tehty koemeikkiä, mutta kävin juttelemassa meikkaajan kanssa etukäteen. Tein ilmeisesti virheen kun menin meikkaamattomana (matkalla solariumiin!) ja meikkaaja kuvitteli minun tavoittelevan hääpäivänäkin naturellimpaa lookkia. No sen korjasin heti, että arkenakin käytän meikkiä, niin saa sitä olla häissäkin, muuten on varsin alaston olo. Meikkaaja ehdotti sitten silmämeikkiin sinistä luomiväriä ja sävyt olivat varsin räikeitä. Tyrmäsin. Sitten hän ehdotti teemavärimme mukaan vihreää ja taas oli melkoisen räväkät sävyt näytillä. Ei ei ei... Lopulta miellyttävät sävyt löytyivät rusehtavista, kullanhohtoisista ja beigeistä sävyistä. Kauhistelen vieläkin, jos olisin tullut ylipuhutuksi tuohon vihreään, sillä meikkaajalla oli itsellään hääpäivänä noilla sävyillä tehty meikki ja se oli kyllä aika hirveä. Meikkaaja pyysi ottamaan oman ripsivärin mukaan, koska silmät ovat tottuneet siihen ja sanoi myös, että voin laittaa sen itse, kun sillä tavalla sen saa paremmin. No, missään vaiheessa hän ei kuitenkaan omaa ripsiä väriäni kysynyt ja laittoi omalla siveltimellä ripsivärit. Ripsien taivutus jäi puuttumaan kokonaan. Silmien alarajaus puuttui myös. Huulipuna meni huulten omien rajojen yli, mutta katsoin parhaaksi olla sanomatta mitään, sillä olin aikataulusta myöhässä 20 min ja pystyin tekemään korjaukset kotona. Luomia meikkaaja teki tosi kauan ja hienot niistä kyllä tulikin. Puuteria sain lisätä jo ennen valokuvausta, eli tunti meikin teon jälkeen. Ilmeisesti kaikki menee kokemattomuuden piikkiin, mutta ei mitään vakavaa, koska meikkaaminen onnistuu itseltänikin. Huulien korjaaminen onnistui yllättävän hyvin, pelkäsin jo joutuvani transvestiitti-lookissa vihittäväksi..

Tulee hääkimppu ja vieheet ja koko helahoito, maistraatti ei vaikuta asiaan.

No niin, tässä ilmoittautuu myös ihan oikea morsian, joka on ihan oikeasti solmimassa avioliiton ja pitää ihan oikeat häät, vihkiminen tapahtuu maistraatissa. Aluksi oli tarkoitus mennä naimisiin kirkossa, kun sain miehen suostuteltua seremoniaan, mutta ajan kanssa huomasin itsekin, että tuntuisi hyvin oudolta ja falskilta mennä "Jumalan kasvojen eteen", kun ei kumpikaan kovin uskonnollisia olla. Kuulutaan kyllä kirkkoon, mutta siihen se sitten jääkin. Halusimme kuitenkin pitää hääjuhlan, joten vihkiminen tapahtuu maistraatissa vanhempien todistaessa ja sen jälkeen on tiedossa juhlat 80 hengelle. Miksi ihmeessä emme saisi pitää sellaista hääjuhlaa, jonka haluamme, vaikka vihkiminen tapahtuukin siviilisti? Mulle tulee valkoinen puku, huntu ja tiara, hääkimppu ja sininen sukkanauha. Saavumme vihkimisestä juhlapaikalle hääautolla ja vieraat pääsevät heittämään riisiä, kun kipitämme autolta sisään juhlapaikkaan. Täydellistä Kutsut olivat eilen perillä, joten odotanpa innolla millaisia kommentteja tämä järisyttävän kummallinen järjestelymme aiheuttaakaan. Tähän mennessä miehen kaveri kysyi, että onko ne ihan sellaiset häät mihin laitetaan puvut päälle. Ööh.. painetussa kutsussa puhutaan hääjuhlasta... No, pitäähän se toki varmistaa. Yksi oma kaverini kysyi, miten oikein päädyitte maistraattivihkimiseen. Kuinka monelta kysytään, kuinka oikein päädyitte kirkkovihkimiseen, vaikka kysymys olisi huomattavasti aiheellisempi ottaen huomioon ihmisten uskonnollisuuden ja muun kirkossa käyntitiheyden. Muuten en ole joutunut selittelemään kenellekään, omatkin vanhempani on vihitty maistraatissa aikoinaan. Tosin, vasta muutama on häihin ilmoittautunut, joten luvassa voi olla vielä vaikka mitä.

Tämä on hyvä aihe. Nimittäin minä tahtoisin ehdottomasti naispapin, mutta mies vitsailee tyyliin "saako naispapin puoleen hintaan?". Ei hän toki sitä mitenkään vastusta, mutta kuitenkin jokin asiassa muka häiritsee. Kotiseurakunnassamme olisi ollut ihana nuori naispappi, joka kastoi kummipoikani (se samainen "kohupappi" jota syrjittiin Hyivnkäällä), mutta kun menemme naimisiin muualla, niin ilmeisesti pitää sieltä se pappi tempaista.

Minä toimeliaana morsiamena soitin innoissani seurakuntaan heti, kun päivämäärästä kun oli sovittu, vaikka miehen kotikylillä kirkko sijaitseekin. Tosin vasta puoli vuotta aikaisemmin on kirkko mahdollista varata tuolla, joten vielä pitää malttamattomana odottaa marraskuulle. Haluan itse varata, että tulee oikein Ja mies kun oli sen maistraatin kannalla, niin mun hommia kai olisi muutenkin.

Olin itse ainakin todella kiitollinen, kun viimeisimmissä häissä joissa vierailimme oli tarkka istumajärjestys. Paikalla oli kaksi mieheni entistä kumppania enkä välttämättä olisi halunnut heidän kanssaan samaan pöytään. Kaikki ketkä suunnittelevat arvottua istumajärjestystä tai aikoivat villisti sekoittaa tutut ja tuntemattomat, niin ottakaa ihmessä huomioon se, että onko häihinne tulossa ex-pariskuntia. Vaikka kuinka ollaan päästy yli ja eletään tätä hetkeä, niin ihan kaikki eivät ilahdu ajatuksesta, että itse vaikkapa istuu yksin tuntemattomien kanssa ja oma mies ex:nsä kanssa toisella puolella salia. Usein on pienet piirit ja pakostikin tulee eksiä paikalle, joten varminta on laittaa pariskunnat yhdessä tuttuun seuraan ja ex:ät vähän kauemmas. Tietysti on niitä keitä entisten läsnäolo ei haittaa mitenkään ja osa kutsuu häihinsä omatkin eksänsä, mutta kannattaa ottaa huomioon myös riitaisat erot ja "kulttuurierot" näissä asioissa. Tarkoitus on kuitenkin, että kaikki viihtyvät.