Hasufel

Täällä yksi eripari, minä ort. mies lut. Meille tulee ekumeeninen vihkiminen, jolloin molemmat papit ovat läsnä. Kellään tietoa miten tämä käytännössä tapahtuu? Tuleeko kruunuja yms?

Kultaa, kimallusta, "aarteita" (kootkaa esim pieni aarrearkku somisteeksi kakkupöytään tms?). Ottakaa vaikutteita myös itämailta ja "mustalaistyylistä" Pilkunnysväystä, mutta merirosmojen kulta-aika oli jo oli 1700-luvun lopulla... "Ajanjakso vuosien 1500 ja 1700 välillä oli eurooppalaisen merirosvouden kulta-aikaa etenkin Amerikan vesillä." Näin sanoo wikipedia Itse perehtyin aikoinani tähän aiheeseen enemmän kuin tarpeeksi Muuten aivan ihana idea Itsekin mietin jotain vähän tämäntapaista, mutta eipä tuo mies taida suostua ;D

Pitsi on joustavaa ja raskasta. Varsinainen kangas on ihan perus morsiussatiinia... alle tulee yksi ohut vuorikangas. Ostin morsiussatiinia muistaakseni 5 metriä ja pitsi oli vajaan 4 metrin pituinen viimeinen pätkä paketista

Tässäpä tämä oma pukuni keskeneräisenä (pitsiä ei ole ommeltu kiinni pukuun, mahdolliset olkaimet puuttuu ja muut..). Istuvuus ei ole vielä kohdillaan.

Ei meillä ole ollut aikomuksenakaan pyytää mitenkään "vähemmän kristillistä" vihkikaavaa ja ohjelmaa, ei todellakaan! Vaan että nimenomaan kirkon säännöillä mennään. Kyse olikin tuossa mun ajatusmaailmastani sen suhteen, joka ei millään tavalla näy ulospäin. Selitin sen koska pyydettiin. Nimenomaan. Kaikkea ei voi saada (esim kirkon resurssit urkuineen ja hienouksineen mutta kuitenkin mahdollisimman maallinen vihkiminen). Me ollaan valmiita joustamaan omalta puoleltamme, emmekä odota kirkolta vastaavaa (vaikkei ehkä sellaisia peruskristittyjä ollakaan). Mut en rupea tästä enää enempään poikkeamaan aiheesta. Mielipiteeni koko topicin aiheeseen on: Kirkkoon on mielestäni ihan okei liittyä vaikka sitten pelkkien häidenkin takia. Itse en kuitenkaan liittyisi kirkkoon miettimättä tarkemmin sen merkitystä, enkä kevyin (="kirkko on hieno paikka" tms) perustein. That's it ;D

Kunhan ei liian omituinen,vaan ymmärrettävissä ;D

Yritetään Olen syntynyt siis ortodoksiperheeseen ja minut on kasvatettu sen mukaisesti. Meidän perheessä on keskusteltu & mietitty hyvin paljon näitä asioita. Ainoa, mikä tekee minusta ei-uskonnollisen on kai se, etten vaan osaa nimetä itselleni jumalaa. Todella vaikea selittää tätä lyhyesti Äitini tiivisti ortodoksisen uskon perusajatuksen näin: "Vältä pahaa, tee hyvää. Molemmat yhtä tärkeitä, ei riitä että välttää pahaa. Se sisältyy ns. rakkaus kaksoiskäskyyn". Itse noudatan tuota täysin, olen aina noudattanut. En kiellä jumalan (tai jumalien) olemassaoloa, vaan minun on jotenkin helpompi ajatella, että tämä "jumala" ja "jumaluus" näkyy ihmisen teoissa ja omassatunnossa. Joten en katso uskovani jumalaan siinä mielessä, miten se yleensä käsitetään Raamattuakin voidaan tulkita varmasti niin monella tavalla kun sillä on lukijoita, joten sama pätee kai myös kristillisten kirkkojen vihkikaavoihin? En nyt tarkoita tällä sitä, että tulkitsisin asiat täysin päin mäntyä, vaan ehkä... minulle itselleni läheisemmällä tavalla. Tiedän, että monet eivät katso sopivaksi, että menen kirkossa naimisiin (saati sitten, että liityn häiden alla takaisin). En aio ruveta itseäni puolustelemaan sen kummemmin. Olen näitä asioita todella paljon miettinyt (ja puhunut aiheesta) ja uskon, että kun minut vihitään kirkossa, en ajatuksissanikaan vastusta enkä riko kirkon tapoja ja periaatteita (ottaen huomioon tuo kristillisten tekstien ym monella tavalla tulkittavuus). Olipa sekava ja surkea selitys, mutta yritin ainakin Pistetään flunssan piikkiin tämä . Mut jos tästä haluaa joku vielä tarkemmin kysyä ym, niin varmaan sit yksärillä?

Lasketaanko ns.kristilliset arvot sitten tarpeeksi painaviksi syiksi mennä naimisiin kirkossa, vaikkei jumalaan uskokaan? (otetaan vaikka esimerkiksi 10 käskyä, joista vain kahdessa tai kolmessa (mikäli "pyhitä lepopäiväsi" lasketaan) mainitaan jumala, muut käskyt ovat mielestäni oikein yleispäteviä myös kovemman luokan ateistillekin ;D) Ihan mielenkiinnosta kysyn. Itse en jumalaan usko, mutta minulla on tarpeeksi muita syitä (myös hengellisiä) mennä naimisiin kirkossa ja siksi liityinkin takaisin ortodoksiseen kirkkoon johon mut aikoinaan kastettiin. En todennäköisesti aio erota siitä häiden jälkeen. Meille tulee 2 pappia vihkimään (ort ja lut), ja olen iloinen tästä mahdollisuudesta koska tiedän sen olevan tärkeä perheelleni (ortodokseja). Mielestäni siinä ei ole mitään väärää, jos oikeasti tahtoo myös kunnioittaa perhettään ja mennä naimisiin kirkossa vastoin omaa vakaumustaan. Itse en kuitenkaan olisi kirkkoon liittynyt ennen kun olisin ajatellut asian todellisia puolia ja tarkoituksia. Eli kevyin perustein en itse liittyisi vain häiden takia, mutta jokainen tavallaan Itselleni on ainakin tärkeää, että arvot, joita me molemmat kannatamme, näkyy myös vihkitoimituksessa. Maistraatissa tämä ei kuitenkaan juurikaan ole mahdollista. En ala selittämään arvoistamme ja näkemyksistämme nyt sen tarkempaa tässä, menee OT:ksi

Aivan, kiitoksia Jyväskylässä asutaan, mutta Keuruulla olisi siunaus sitten (kotipaikkakuntani jne). Sinne saa onneksi varattua jo nyt niitä aikoja (paitsi papit ja kanttorit joulun jälkeen) ;D

Meille on tulossa kirkollinen siunaus avioliitollemme sen maistraattikäynnin lisäksi, niin voinko varata kirkon jo nyt, vaikka sulhanen ei kuulu kirkkoon (minäkään en kuulu, mutta sulhanen on kuulunut aiemmin ja käynyt riparinkin joten liittyminen helpompaa) vielä? Liittymispaperit lähtevät postiin maanantaina. (Toivon, että tästä järjestelystä ei tule kummempia kysymyksiä..siis että miksi nyt yhtäkkiä molemmat kirkosta eronneina haluammekin siunauksen kirkossa. Se ei liity nyt asiaan )

Onkohan joku jo sanonut tästä, mutta Keuruun vanhan kirkon risti on myös valahtanut tuolla tavalla väärinpäin

Samaa kyselisin minä. Kävin siellä noin kk sitten ihan paikan päällä ja ne sanoivat, etteivät anna vihkiaikoja kun vasta tammikuusta alkaen (siis ensivuoden siviilivihkimisiä koskien). Meillä ois tarkoitus saada setä/täti paikan päälle Myös Jkl:n käräjäoikeudesta sain saman vastauksen. Tammikuuta odotellessa siis... :