Milloin tiesin koska haluan erota? Kyllä se päätös lähtemisestä kypsyi aika pitkään. Ajattelin useasti että lähden lätkimään, mutta sitten tuli ne ajatukset että kyllä tästä selvitään ja jatketaan eteenpäin tarpomista. Kun on luvattu alttarilla suvun ja Jumalan nähden, että tahdotaan. Niin että eihän sitä voi erota kun näin on kerran luvattu. Kunnes ymmärsin, ettei mieheni lopeta alkoholin juomista lupauksistaan huolimatta. Kunnes ymmärsin, ettei hän muutu vaikka tekisin mitä tai olisin tekemättä. En jaksanut enää. En jaksanut sitä alkoholinhuuruista elämää enkä sitä, että olen ainoa aikuinen ja vastuunkantaja siinä suhteessa ja taloudessa. Tajusin ettei omaa elämäänsä kannata tuhlata sellaiseen. Vaikeaa oli lähteä ja luopua, mutta olen saanut huomata että elämä kantaa eikä avioliitosta eroaminen ole todellakaan maailman loppu.