rocknroll

Ja täällä vissiin yksi erityisen antiromanttinen tyyppi Meillä oli pääasiallinen syy naimisiinmenolle yhteinen omakotitalolaina. Bonuksena tulee sitten vielä nuo muut juridiset ja järkiperäiset syyt. Ja kun mä menin naimisiin (maistraatissa) niin en mä nyt kuitenkaan kai ehdottomasti sitoutunut ihan hamaan tappiin, eli erotakin voi jos oikeen vittumaiseksi käy meno En siis halua erota, mutta onhan se riski aina olemassa, ei sitä nyt vaan voi tietää miten elämä kuljettaa. Mutta ei me oltais alunperinkään ostettu taloa jos me ei rakastetais toisiamme, joten kyllä se rakkauskin asiaan jollakin tavalla liittyy

ON :lol: :lol: Se justokastike on just se joka mun mielestä tekee siitä tortillasta niin herkullisen Kasvistortillan täytteeksi ollaan itse laitettu ihan tuommoinen chunky tomaattisoosi, ja sinne fetan palasia. Sitten creme fraichea, juustokastiketta, jäävuorisalaattisilppua jne. Tykkään itse myös juustoquesadilloista, just äskenkin söin: kaks tortillalättyä joiden väliin runsaasti kermajuustoa (tai mietoa cheddaria) mikroon kunnes juusto sulaa ja voila, quesadilla on valmis. Lisukkeeksi vielä jos saisi sitä hedelmäsalsaa mitä ne texmex-paikoissa tarjoaa, niin a vot! Ja eikös ravintoloissakin tortillat syödä ihan veitsellä ja haarukalla, siististi? Oliko ne fajitaksia jotka kääritään käsin vasta siinä pöydässä?

Ei kai nyt tuommoinen pikkuriikkinen (keino)kivi mitenkään kovin pahan näköiseksi voi mennä (zirkonia vai mikäsenyton esimerkiksi)? Enkä mä kyllä aatellut mitään vaihtaa vaikka meniskin Tietenkin jos kivi on pikkiriikkinen niin ei kai se paljoa maksa (kertokaa toki paljonko joku tuota kokoluokkaa oleva värillinen jalokivi, ei siis timantti, maksaa suurinpiirtein?) Entäs se lisääminen jäkikäteen, millaisia kustannuksia siitä voisi tulla? Noin sinnepäin? Jos ei maksa paljoa niin voin harkita vakavasti Pihi mikä pihi, ei voi mitään. Olen yhtä pihi autojen, asuntojen, vaatteiden, elektroniikan, just sellasen kaman josta kaikki aina sanoo sen saman "ei kannata ostaa halpaa"... you name it kohdalla Tällä sormuksella ei ole mulle muutenkaan kovin suurta tunnearvoa, kun ne tunnejutut on sitten jotain ihan muuta. Meidän ei alunperin pitänyt hankkia sormuksia olenkaan,vaan jälkikäteen ostettiin nämä puoliksi päähänpistona kun ajateltiin että ois se kiva että ois nyt joku symboli osoittamassa *muille* että naimisissa ollaan. Ja kivahan se on olemassa, nyt kun se tuossa sormessa on. Ja nyt sitten on käynyt mielessä että voishan siinä olla joku juju sinä sormuksessa myös, kun se nyt kerran tuossa on Edit: piti nyt viel tulla pehmentämään sanomaa (tai en vaan osaa ilmaista itseäni tai outoja ajatuksiani): eli tämä mun sormus esineenä ei omaa sellaista tunnearvoa *mulle* tai meille että sen tarvis olla ainutlaatuinen, ikuisen kestävä tai muutenkaan hirmuisen erityinen. Enempi sanoisin että se toimii viestinä muiden ihmisten suuntaan ettei tartte tulla vonkaamaan, mä olen jo varattu

Siinäpä muuten äärest hyvännäköinen sormus, eikä ole hinnalla pilattu! Mulla on tavallinen kivetön valkokultarinkula, mutta olen miettinyt juuri tuollaista tynnyri-istutettua(?) värillistä "lasipalaa" omaan sormukseeni. Itse olen niin pihi luonne ettei olisi tullut mieleenkään investoida sormukseen enempää kuin se muutama satku (mun ja miehen sormukset maksoi yhteensä muistaakseni 300, samanlaiset). Hitusen toi kuvan sormus on ikäänkuin turhan pullea... mitähän maksaisi tähän olemassaolevaan tuommoisen kiven lisääminen? En halua mitään timangia vaan nimenomaan jonkun kivanvärisen keinokiven

Ei pettäminen ole ok, tiettykään. Mutta eihän sitä tietenkään erikseen tarvi kieltääkään. Tai en mä ainakaan ole edes ajatellut että mun pitää se erityisesi kieltää mun mieheltä, kyllä mä nyt oletan että sillä on jotakuinkin normaalit arvot ja normaali moraali eli osaa ihan ite kieltämättäkin tehdä (tai jättää tekemättä) oikein... toki olen sille kertonut silloin aikanaan kun vasta oltiin tutustumisasteella että "jos mua petät, niin hirtän sut munistas ja sitten lähden enkä takaisin tuu" ;D Hän voi sitten ihan itse tehdä niinkuin parhaaksi näkee, ja tietää sitten myös seuraukset. Näin toimitaan muissakin "isoissa" asioissa, koska kieltolinjalle ei ole syytä lähteä. Voi vain kertoa toiselle ettei oikein tykkää jos toinen vaikka katoaa vuorokaudeksi ryyppyreissulle (näin hatusta vedettynä esimerkkinä) ja että jos näin tekee, on seurauksena riitaa ja vihastusta mun puolelta. Siinä mun 2c tähän keskusteluun

;D ;D ;D ;D Onhan tällä ketjulla vihdearvoa nyt ainakin ;D

No ei kyllä puhuttu Olin pikku tenuissani kosinut miestäni ties kuinka monta kertaa (vastaus aina myöntävä toki!), mutta sitten tosiaan kiinteistökauppojen yhteydessä kävi mielessä että pitäsi ihan oikeasti virallistaa suhteemme. Taisin sitten tiedustelle että "no mennäänkö naimisiin nyt sitten?" ja asia oli hälle ok, joten paprut vaan vetämään maistraattiin ja siinä se sitten kaikessa koruttomuudessaan ;D Eli se olin minä joka kosin (monta kertaa vielä puolileikilläni) ja siinä se. Ei ois meille kyllä muutenkaan sopinut mikään muu kuin just tää tyyli, toki kaikki omalla tavallaan. Edit: mietin niitä jotka oottaa ja ottaa ja oottaa aina vaan vuoskaudet sitä kosintaa... miksette kosi itse? Helppoa ja kätevää

Salaa mentiin täälläkin, vielä muutama päivä ennen valittelin mutsille ettei toi huoli mua eikä haluu naimisiin : Mutsi kun oli patistellut vähän siihen suuntaan kun on yhteistä omaisuutta jne. Erinomaisesti feikattiin siis. Esteidentutkintalappu vietiin henkkoht maistraattiin joten todistajia ei tarvittu, ja vihkimistilaisuudessakin oli todistajat talon puolesta. Sieltä kun päästiin, käytiin syömässä ja skumpat juomassa, sitten pistettiin tekstarilla tiedotus kaikille tutuille + sukulaisille ja pyydettiin lasilliselle baariin illalla. Muutama sieltä tulikin vaikka oli niin lyhyt varoitusaika : ;D Kaikin puolin just meidän sorttinen juttu. Tarkoitus oli alunperin pitää jotkut isommat juhlat tässä kesällä, mutta nyt ei oikein jaksa innostua, mitä sitä sitte turhaan.. kävi mielessä että jos sitten ekana hääpäivänä juhlisi isommin?