Marko

470.

Täällä on lista: http://www.amoriini.com/Sivusto/Osasto/Vih...itapahtumat.php

Kunkin seurakunnan kotisivuilla on ajantasaisinta tietoa työntekijöistä. http://www.katariinanseurakunta.fi/portal/...mi/tyontekijat/

Kyllä Katariinassa, niin kuin koko Turussa, on varsin hyvät papit. Täällä on aika hyvin vältytty kaikenlaisilta äärimmäisyyksiltä.

Virsien käytössä on suuria eroja myös paikkakunnittain. Turun seudulla 338 on yksi yleisimmistä hautajaisvirsistä.

Meillä oli aikoinaan Toivo Kirkkomäen Häälaulu. Mainostan sitä tässä siksi, että sitä ei näytä kukaan muu maininneen, vaikka laulu on mielestäni hieno. Sopii myös "vähemmän hengellistä" laulua kaipaavalle, koska sen teksti on Raamatusta mutta siinä puhutaan vain rakkaudesta. Näytteen voi kuunnella osoitteessa http://www.fantasticomusic.fi/index.phtml/...206/t/articles1 Vierittäkää ko. sivua alaspäin niin sieltä löytyy myös tietoa laulusta ja sen tekijöistä. P.S. minulla ei ole mitään tekemistä yllälinkitetyn sivun omistavan yrityksen kanssa. Linkki on tässä ainoastaan tuon laulunäytteen takia.

Näin on. Kun tilaisuus on kirkossa, sen musiikista vastaa kanttori riippumatta siitä, kuka sen esittää.

Näin ohimennen heitän ajatuksen, että häämarssien suunnasta puhuttaessa käytettäisiin termejä "sisään" ja "ulos" tai "alussa" ja "lopussa" eikä "tullessa" ja "mennessä". Tämä siitä syystä, että hääparin silmissä "mennessä" tarkoittaa "sisälle mennessä", mutta kirkon henkilökunnan kannalta "ulos mennessä". Samoin "tullessa" voi olla "sisälle tullessa" tai "ulos tullessa". Eli nuo kaksi termiä muuttavat merkitystään näkökulman mukaan. Eli heti tietäisi kumpi on kumpi, ilman enempiä miettimisiä, näin henkilökunnan kannalta katsottuna. Tämä tämmöisenä ideana.

Tämä lienee ollut ainoa ratkaisu 1800-luvun loppupuolelle asti, jolloin urut alkoivat yleistyä kirkon soittimena.

Kirjastosta, "The Organist´s Wedding Album" (osa 1). Vastasin tähän nyt muuten vain, eihän kysymys suoranaisesti minulle ollut osoitettu. Ylläpidon pyynnöstä keskitän omaan alaani liityyviin kysymyksiin vastaamisen tästä lähtien "Kysy hääammattilaisilta" -palstalle.

Ei se ihan niin tavallinen ole. Olen soittanut 428 vihkimistä eikä tuota ole ikinä pyydetty.

Niin maksammekin - mutta kirkollisvero maksetaan omalle seurakunnalle. Eli oman seurakunnan kirkon ("kotikirkon") saa kirkollisiin toimituksiin käyttöönsä veloituksetta. Jos menee naimisiin muualla, se "muu" seurakunta ei ole saanut veroistanne senttiäkään (en nyt tässä selosta pienten seurakuntien tulontasausjärjestelmää Kirkon Keskusrahaston kautta). Maksut ovat paikkakuntakohtaisia; jossain on, jossain ei. Maksuista päättää kirkkoneuvosto.

Pampam vei sanat suustani. Turussa kirkonkäyttömaksulla halutaan tehdä ulkopaikkakuntalaisille heidän oman kotiseurakuntansa kirkko vähän houkuttelevammaksi, koska Turussa vihkimisten määrä on aika monessa kirkossa nykyisellään aikamoista rumbaa. Eli kyse on vähän samasta kuin laivayhtiöiden tai hotellien viikonloppuhinnoittelussa: hintapolitiikalla yritetään ohjailla tilojen käyttöastetta niin että siellä missä on vähemmän kysyntää (tai junissa, laivoissa ja hotelleissa SILLOIN kun on vähemmän kysyntää) hinta on alhaisempi. Muitakin vaihtoehtoja on mietitty. Yksi keino olisi antaa ulkopaikkakuntalaisten varata kirkko vaikkapa muutama kuukausi myöhemmin kuin oman srk:n jäsenten, mutta ei sekään kaikkia miellyttäisi.

Kirkonkäyttömaksu on tosiaan srk-kohtainen ja koskee aina ulkopaikkakuntalaisia. Esim. Turussa maksu on 120 €.

itse asiassa se on virsikirjan "kiitos ja ylistys" -osiossa. Se, että sitä lauletaan hautajaisissa, osoittaa, että kyseessä on aika monikäyttöinen virsi. Hautajaisissahan lauletaan aivan kaikenlaisia virsiä suvivirrestä enkelitaivaaseen. Virren 517 kohdalla kannattaa tarkastella myös 3. säkeistöä... ovatko mieleiset sanat vai harkitako senkin poisjättämistä?

Never heard... ???

Seurakuntayhtymän alueella asuvat maksavat verot seurakuntayhtymälle (jossa seurakunnat ovat virallisesti sanottuna "täydellisessä yhteistaloudessa"). Ainakin Turussa kaikkien seurakuntayhtymän omistuksessa olevien kirkkojen käyttö kirkollisiin toimituksiin on maksutonta seurakuntayhtymän seurakuntien jäsenille. Ymmärtääkseni se on näin kaikissa muissakin seurakuntayhtymissä.

Meillä seurakuntasihteeri kertoo maksusta kirkkoa varattaessa. Jos asia vaivaa, niin kannattaa toki varmistaa kirkkoherranvirastosta miten asia on. Eihän kirkon käytöstä toki kaikkialla peritä maksua, se on ihan seurakuntakohtainen käytäntö.

Jep, sen vuoksi sanoinkin "periaatteessa". Käytännössä kuitenkin isommat auttavat pienempiä. Eli isommat seurakunnat eivät saa verovaroista mitään, jos pienempien vihittävät tulevat isompien kirkkoihin vihille.

Kotiseurakunnan kirkon tai kirkkojen käyttö vihkimiseen on ilmaista. Harva ehkä tulee ajatelleeksi, että kirkollisvero maksetaan kotiseurakunnalle, ei Suomen Ev.lut. kirkolle. Seurakunnat maksavat toki osansa koko kirkon hallinnosta, mutta eri seurakunnat eivät periaatteessa saa toistensa verotuloista mitään. Jos menette naimisiin muussa kuin kotiseurakuntanne kirkossa, ei vihkikirkkonne ole saanut penniäkään (senttiäkään) verorahoistanne. Sen vuoksi myös vihkiaikojen suhteen oman seurakunnan jäsenet ovat etusijalla; kirkkorakennushan on ensisijassa kunkin seurakunnan omaa toimintaa varten. Esimerkiksi kaikki Turun kirkot ovat maksullisia ulkopaikkakuntalaisille. Maksu on muistaakseni 120 e. Turun linna ei ole srk-yhtymän omistama, joten Linnankirkosta maksetaan Maakuntamuseolle 270 e.

Tarkoitin tasaveroisia lähinnä sen suhteen, että ne ovat yhtä sopivia tai yhtä kivoja... eli juuri näinhän tuntuu olevan, jos kerran ei osaa päättää!

Jos kirkot ovat muuten tasaveroisia, kannattaa miettiä myös pysäköintitilat ja etäisyys juhlapaikkaan yms.

Uutuutena on alettu käyttää myös "kasteryijyä", eli vastaavaa ryijyä, jonka päällä ihmiset seisovat kastetilaisuudessa kastemaljan ympärillä.

Tähän asti jokaisessa kirkossa, jossa olen ollut soittamassa häitä (eli aika monessa) on ollut kirkon vihkiryijy. Sitä ei yleensä tarvitse erikseen edes pyytää.

Meillä papit vihkivät pääasiassa työvuorojen mukaan. Eli meillä ei seurakunnan puolesta suositella ketään, hyvä kun joku saadaan paikalle. Papeistahan ei ole kovin moni kerrallaan töissä, kun on lomia ja vapaapäiviä, leirejä ja kursseja. Työtoverini kokevat suht loukkaavina joidenkin vihittävien seurakuntasihteerille esittämät toiveet, jotka kohdistuvat vain papin ulkonäköön. Esim. että ei saa olla liian vanha, täytyy olla hoikka, ei saa olla liian kalju, ei saa olla partaa mutta pitää olla viikset jne. Ja eräskään vihkipari ei meinannut millään uskoa, että nuoren naispapin vihkiminen oli pätevä, vaan kyselivät että "pitääkö tämä nyt vielä jonkun toisen papin jotenkin vahvistaa". Muistakaa, että se papin asia on tärkeämpi kuin pappi itse. Jokainen pappi pystyy vihkimisen toimittamaan, ja toimitus on yhtä virallinen, olipa pappi minkänäköinen tahansa.