kolina

^ Osta Emmelleä tai Youelia ja surauttele sähköhammasharjalla 2 krt päivässä, kyllä vaalenee. Minä yritin käyttää stripsejä mutta jumalattoman vihlonnan takia en pystynyt käyttämään kuin pari-kolme. Noista hammastahnoista ei saa mitään oireita ja toimivat silti.

Mun kimppu ja vieheet olivat yön yli jääkaapissa. Kimppu oli vaasissa ja vieheet oli sumuteltu hyvin vedellä ja sen jälkeen kaikki oli peitetty kelmulla.

Minä tein itselleni tällaisen kimpun pinkeistä ruusuista ja siankärsämöistä. Päällä on hopealankaa mihin on pujoteltu kristalleja. Kieputin sulhasen vieheeseenkin hopealankaa ja yhden kristallin. Näköjään yksi ruusu viipottaa tuossa sivussa vähän, mutta ei se minua haitannut tippaakaan.

Mulle on aina ollut itsestään selvää, että otan miehen nimen. Taidan olla vanhanaikainen. Tyttönimeni on tosi harvinainen, nyt riittää yhden käden sormet laskemaan sen omistajat, kun minä hävisin kuvioista. Jonkinlaista haikeutta kai oli aluksi, olinhan ollut yli 30 vuotta sen niminen. Varsinkin vähän ennen häitä nimen vaihto epäilytti kovasti vaikkei mulla mitään nimen vaihtoa vastaan ollutkaan. Nyt kun pari kuukautta on kohta mennyt, alkaa uuteen nimeen jo tottumaan. Vasta viime viikolla meidän postiluukusta hävisi vanha nimi. Siitä tuli jotenkin hyvä olo tuntui, että nyt me ollaan yhtä perhettä ihan oikeasti. (Meillä on kaksi lasta ja yhdessä ollaan oltu vuosikaudet.) Edelleen vaikeuksia tuottaa pankkikorttikuitin allekirjoitus, siihen tulee usein sutaistua ihan huomaamatta vanha nimi. Kassaneidit katsoo hitaasti, kun tokaisee, että oho, kirjoitin väärän nimen. Puhelimeen olen vastannut vanhalla nimellä pari kertaa ja uuden nimen lausun jotenkin vihaisen kuuloisesti, kun yritän lausua sen oikein. Kieli meinaa mennä solmuun.

Mun on pakko kommentoida tuota Amurin Helmeä vieraan näkökulmasta vähän toisin. Missään muussa ei ollutkaan mitään moittimista mutta morsiusparia me ei nähty kuin kerran viedessämme lahjan lahjapöytään. Siellä oli kaikki niin eri huoneissa, että hääjuhlan fiilis jäi kokematta. No, meidän pöytäseurue oli onneksi loistava, että ei se nyt niin haitannut. edit.typo

Olemme todella tyytyväisiä! Ja haltioissamme. Bändi teki meille omanlaisen häämarssin, sovittivat meille häätanssin, tekivät yllätykseksi suomenkieliset, häihin sopivat sanat erääseen ulkomaiseen kappaleeseen ja soittivat vielä ylläri-kappaleena todella taidokkaasti yhden lempibändimme kappaleen. Ja porukka bailasi! Krunch!

Mä lakkasin itse kynteni häihin. Homma onnistuu aivan hyvin itsekin. Mulla toimii Yves Rocherin valkoinen lakka tosi hyvin, sitä täytyy vaan laittaa reilusti (kuivuu silti tasaisesti). Tein itse homman näin: Edellisenä iltana lakkasin kynnet aluslakalla sen takia, että se on varmasti kuivunut hyvin ennen tarrojen laittoa. Sitten tarrat kynsiin, laita ensin keskikohta. Valkoista lakkaa kannattaa sutia oman kokemukseni mukaan kynnen kärkiä kohti, jos sivelee sivuttain lakka karkaa helposti tarran alle. Anna tarrojen olla hetki lakkauksen jälkeen. Sitten ne varovasti pois ja kiiltävä päällilakka sivellään, kun valkoinen on vielä hiukan kosteaa, niin valkoisen lakan "pykälä" tasoittuu pois. Sen jälkeen voi laittaa kynsikoristeita ja taas lisää päällilakkaa. Kaunista ja helppoa.

^ Meillä oli pitopalvelu. Siellä oli valmiiksi laitettuna noutopöytä oven viereen oikealle. Homma hoitui oikein hyvin niin. Muuten keittiön toimivuudesta en osaa sanoa mitään kuin, että kylmätilaa löytyy kyllä todella paljon. Lämmittäminen ja perunoiden keitto onnistuu varmasti yhdellä liedellä ihan kivasti, ei niitä sen enempää ollut muissakaan paikossa mitä käytiin katsomassa. Vielä keittiön tilavuudesta. Se oli paljon tilavampi kuin joidenkin muiden paikkojen, useampikin ihminen mahtuu hääräämään yhtäaikaa.

Häät on vietetty ja Kangasalan Kisapirtti todettu loistavaksi juhlapaikaksi. Vieraita oli 56-60 ja kaikki mahtuivat istumaan ihan hyvin. Tanssitilaa jäi eikä pöytiä tarvinnut siirtää, kun laitoimme bändin parvelle. Pienempi bändi mahtuu sille varatulle korokkeelle, mutta meidän 6 henkinen roudasi kamat ylös ja se oli loistava ratkaisu. Rumpali jäi piiloon, mutta muut jäsenet näkyivät alas hyvin. Juhlat loppuivat noin neljältä aamulla (kaikilta loppui tupakat ) eli bilettää saa ihan niin myöhään kuin haluaa. Sinne voi jäädä nukkumaankin makuupussi-systeemillä, jos haluaa. Vuokra oli 300€ pe-su, mutta ensi kaudelle hinta nousee kuulemma satasella nousevien kustannusten takia (sähkö, tienhoito, jätemaksut yms.). Isommallakin porukalla siellä pystyy juhlimaan (pöytiä ja tuoleja kyllä riittää) mutta tanssia varten niitä joutuu poistamaan. Meidän vierasmäärä tuntui olevan juuri sopiva tuohon paikkaan.

elletin kihla tekeekin sopivan raidan tuon valkokultareunuksisen kanssa. Oikein hienot sormukset olet kyllä onnistunut löytämään.

Tosi mahtava sormus meimei! elletti: Mä tykkään enemmän tuosta leveämmästä.

Meillä on häät 5.7. ja tapaamme papin 2.7.

Kun eBayssa katselee sormuksia kannattaa aina ensimmäisenä rajata haku niin kapeaksi, että saa valita With Natural Diamonds. Jos valitsee With Enhanced Natural Diamonds saa huonolaatuisia timantteja joiden kolot ja reijät on täytetty lasilla ja väriä jotenkin paranneltu. Tuskin siis kovin kestävälaatuisia. Sitten, kun on saanut ne aidot eteensä kannattaa aukaista vierelle timantit.com sivujen väri ja puhtausluokitukset, jotta näkee minkälaisia timantteja kaupataan. Ja sen lisäksi kannattaa muistaa, että varmaankin kaikissa ilmoituksissa kehutaan timantteja paremmiksi kuin mitä ne on. Itse epäluuloisena ihmisenä hikoilin sen viikon maksun jälkeen ja näin painajaisia kamalista kivenmurikoista, ennen kuin sormus tuli ja osoittautui kauniiksi. Tarkkaa hintaa en muista, mutta monta sataa euroa mun rinkulaan meni. Olisi ollut aika kurja juttu, jos sieltä olisi tullut keväänkeltainen, maitomainen ja loistamaton timantti. Taidan olla aika vainoharhainen tyyppi.

Sain sormukset tänään sepältä, harmikseni hänellä ei ollut ollut juuri nyt timanttitesteriä. Uskon kuitenkin, että sormukseni on oikealla timantilla varustettu. Näillä näkymin sormus saa nököttää nimettömässäni loppuelämän, joten ei kai sillä nyt niin väliä olekaan, kunhan kestää. Sittenhän asia tietenkin muuttuu, jos kivi tippuu tai sormus hukkuu. Korvaako vakuutusyhtiö sormusta silloinkaan, vaikka olisi todistus sen arvosta olemassa? Paljonko tuo todistus maksaa ja kannattaako se todella hankkia?

Olettepa löytäneet kauniit sormukset.