Marjomar

Me ollaan vasta hiljatttain kihlauduttu, ja häihin on vielä varmasti vuosia aikaa.. Päivää ei siis ole sovittu, ja realistisesti ajateltuna vuosi tulee olemaan aikaisintaan 2017. Eli nämä mun unet ei ole mitään viimehetken paniikkinunia ainakaan Kuitenkin olen nähnyt jo usemman ahdistavan hääaiheisen unen. Useimmissa on ollut tilanne että vieraat ja sulhanen odottavat vihkipaikalla, ja minulla on aina joku asia kesken tai joku muu tilanne päällä. Viimeisimmässä unessa olisi pitänyt tukka märkänä mennä vihittäväksi, ja kirosin että olisi pitänyt sittenkin pyytää kampaaja hoitamaan homma..

Päivitetäänpä vähän ketjua, tänne kun tuli tosiaan aikaisemmin jo postattua tuosta meidän tilanteesta, eli ollaan sovittu menevämme naimisiin kunhan kymmenen vuotta yhteiseloa täyttyy, ilman sen kummempaa aietta erikseen kihlautua. Mutta mutta..miespä otti ja yllätti (mukavalla tavalla tosin) pahemman kerran kun polvistui sormuksen kera ja pyysi vaimokseen Eli kyllä me nyt sitten kuitenkin kihlauduttiin ihan virallisestikin. Edelleen olen tosin sitä mieltä että olisimme voineet mennä alkuperäisen suunnitelmankin mukaan, enkä yhtään koe sitä vaihtoehtoa huonompana tai vähempiarvoisena. Mutta kyllähän tämä kihlauskin mukavalta tuntuu

Meillä ei ole edes hääpäivää vielä (eikä nyt varmaan 3-4 vuoteen ole vielä tulossakaan), muuuutta mä olen kuitenkin jo alustavasti koneelle salaiseen kansioon( ) kartoittanut juhlapaikkoja, pitopalveluja, inspiraatiokuvia, vinkkejä ja muistoja muiden häistä (mikä toimi ja mikä ei, mikä oli kivaa, kaunista..), leikkejä, sanontoja, aforismeja, muistilistoja ynnämuuta.. Ei tuossa mitään valmista siis vielä ole, mutta tuosta sitten aikanaan pääsee mukavasti alkuun, kunhan saadaan päivä sovittua. Uskoisin että varsinaista suunnittelua tulee olemaan 6-12kk.

Olisinkohan ollut tähän mennessä 5-6 hääjuhlissa, omien ja miehen puolen sukulaisten. Nyt toki varmaan tahti kiihtyy kun ikää alkaa olla kolmenkympin luokkaa, niin alkaa tulla näitä kaverien ja ystävien häitä, mahdollisesti myös ainakin siskoni häät ja omatkin sitten joskus Muoks. kirotusvire

^Ja päivitystä tilanteeseen; Ystävän polttarit vietetty, oli hurrrrjan hauskaa eikä ollenkaan juhliessa kaihertanut mieltä ajatus kutsun puuttumisesta, nauretttiin kippurassa aamuvarhaisesta myöhälle yöhön, ja vietettiin porukalla ihana päivä uusien ja vanhojen ystävien kera. Ja mikä parasta; pieni kämmi oli postintuojalla käynyt, kun minut ja perheeni on sittenkin kutsuttu häihin! Monen mutkan kautta se lopen sitten selvisi, mutta loppu hyvin kaikki hyvin

Kiitos kommenteistanne Roslin ja Tipzilla. Voihan toki olla mahdollista, että kutsu on hukkunut postissa tms. Häiden ajankohdan huomioiden olettaisin että ilmottautuminen on ollut nyt loppuviikosta, tai ainakin viimeistään ensi viikon alussa. Varmaan morsian huutelee sitten ilmottautumisen perään jos näin on käynyt. Pitääpä vielä varsin kysyä kaverilta, että milloin sinne olikaan ilmottautuminen. Mutta summa summarun, yön yli asiaa pohdittuani tulin siihen tulokseen että osallistun polttareihin hyvillä mielin, ja vietän hauskan päivän vanhojen ja uusien kavereiden kanssa. En millään usko että minua olisi sinne ainoastaan rahan vuoksi pyydetty, eikä varmastikaan ole ollut tarkoitus minun mieltäni ehdoin tahdoin pahoittaa. Ehkä on käynyt jossain joku väärinymmärrys/ informaatiokatkos/ väärä oletus tms. mutta olkoon sitten niin tai näin. Toki olisi ollut mukavampi saada tietää asiasta suoraan morsiamelta tai vaikka kaasoilta. Jos jossain välissä tulee luonteva tilanne, niin saatan asiasta kysyäkin, mutta muuten annan asian olla ettei sitten tule pilattua kaikkien iltaa. Toisaalta hyvä että asia kuitenkin tuli kautta rantain tietooni nyt eikä vasta polttaripäivänä, niin ehti nyt vähän sulatella tätä. Mutta hyvillä mielin mennään kuitenkin

^Joo siis muut kaverit saivat avecillisen kutsun. En tiedä, teenkö minä nyt kärpäsestä härkäsen vai miksi tämä alkoi nyt tuntua tosi kurjalta jutulta Mielelläni toki menisin viettämään vanhan kaveriporukan kanssa polttaripäivää, tähän mennessä rahaa on mennyt 50e yhteisiä kuluja, lisäksi tulee bensakuluja noin 100km edestä ja oma ruokailu ravintolassa, juomat ja jatkot baarissa (+ kova vaiva ja venkslaaminen lapsen hoitopaikan suhteen) Kyllä mä sinne polttareihin varmaankin menen, mutta kyllä tämä nyt jää vähän kaivelemaan..

^No mä oon aikuinen ihminen, en mä aio rueta toisen polttareissa kiukuttelemaan sen takia etten ole saanut hääkutsua Vähän kurjalta kyllä tuntuu olla ainoa ei-häihin-kelpaava kaveri. Toinen kaveri kyseli jo aiemmin kimppakyytiä sinne häihin, koska tietenkin luuli minun olevan tulossa sinne, ja oli kyllä hänkin todella hämmentynyt tästä tilanteesta. Ei kaikkia tietenkään voi eikä pidä kutsua, mutta mutta..

Mä oon joutunut omasta mielestäni nyt aika hämmentävään ja kiusalliseen tilanteeseen. Olen siis saanut kutsun polttareihin, joihin olin ihan hyvillä mielin menossa ja kaasojen apuna ohjelmaa järkkäämässä ja valmistelemassa, kunnes nyt pari päivää sitten kävi ilmi että olen polttariseurueen ainoa, jota ei ole kutsuttu häihin. Morsian on mun vanha ystävä ala-asteajoilta saakka, lukion jälkeen toki tiet erkanivat opiskelupaikkojen myötä, mutta ollaan sen jälkeenkin pidetty satunnaisesti yhteyttä, ja sellaisia hyviä kavereita ainakin minun puoleltani ollaan edelleen. Muu polttariseurue koostuu sukulaisista, opiskelukavereista, ja muutamasta muusta kaltaisestani "vanhasta" kaverista, joiden kanssa ollaan samoissa porukoissa aikanaan pyöritty. Mua ei siis haittaa vaikka meitä ei häihin kutsuttaisikaan, mutta hämmentää kyllä että muut ns. "samanarvoiset" kaverit on kuitenkin kutsuttu. Kauhistuttaa nyt ne polttarit että tuleeko siellä sitten joku hieman akward moment kun tuleehan ne häät varmasti puheeksi..

Tämä on niin ihana vääntöaihe, aina ja kaikkialla Minä ja mieheni olemme sopineet menevämme naimisiin sitten kun ollaan oltu kymmenen vuotta yhdessä, johon nyt on joitakin vuosia vielä aikaa. Lain kirjan mukaanhan me siis olemme kihloissa, eikö? "Nainen ja mies, jotka ovat sopineet menevänsä avioliittoon keskenään, ovat kihlautuneet." (Avioliittolaki,1 §) Mä en silti koe meidän olevan kihlapari, ja aikanaan varmaankin suoritetaan esteidentutkinta ja varataan aika maistraattiin ilman sen kummepaa hässäköintiä. Jos mä nyt jollekin ystävälle sanoisin meidän olevan kihloissa, niin kyllä siinä aika paljon saisi selitellä ettei olla "menty kihloihin" tai kosittu tai ostettu sormuksia jne, vaan että ollaan jo vuosia sitten sovittu naimisiinmenosta ja oltu ns. kihloissakin jo vuositolkulla. Entä jos vaikka mieheni haluaisikin yllättää vielä minut, ja kosia oikein sormuksen kera? Voisinko ajatella meidän kihlautuneen silloin? Pikaisesti muita keskusteluja selasin, ja olin huomaavinani että naimisiinmenosta ja kihlautumisesta on parin välillä usein sovittu etukäteen yhdessä, ja (yleensä) mies sitten erikseen kuitenkin vielä kosinut. Eikö se nyt vähän tavallaan sodi tätä vastaan? Mulla katosi nyt itseltäkin vähän punainen lanka tästä tekstistä, yritän nyt siis kai jotenkin kyseenalaistaa että täytyykö tuota avioliittolakia ajatella tässä aivan täysin kirjaimellisesti..? Selvennän nyt siis vielä että minä kyllä ymmärrän ja tiedän ettei ole mahdollista mennä naimisiin ilman kihlautumista, eikä myöskään voi sanoa olevansa kihloissa ilman aikomusta mennä naimisiin. Tämmöstä hyväntahtoista pohdintaa vaan.. Eli siis joo, naimisiin mennään meillä "kihlautumatta", vaikka siis kaiketi kihloissa ollaankin

Voi surkia kun oli kammottavia polttaritarinoita täällä Mä oon kerran ollut osallisena yksissä aivan karseissa polttareissa. Tunnelma ja kivat tekemiset lyssähti heti alkuunsa. Tosin sanottakoon että syypää oli ehkä kuitenkin morsian, joka enimmäkseen puhui/tekstaili puhelimeensa omissa oloissaan/toisessa huoneessa ja viikkoa myöhemmin perui häät. Saako suunnitella ja järkätä itse itselleen polttarit?

Loppukesä/ alkusyksy! Hämärtyvät pitkät illat, kaunis luonto ja ei ole liian lämmintä eikä vielä liian kylmää. Kesä- tai heinäkuussa en häitäni pitäisi, ja enimmäkseen vihaan kylmää ja lunta joten talvikaan ei ole kovin mieluinen. Kevätkin kyllä kävisi, mutta ennemmin kuitenkin syksy.

Aikas kiva idea tuollainen häälehti! Laitetaan ehdottomasti idea muhimaan.. Upea toteutus ja sisältö lehdessänne Annastiina_! Kannatti nähdä vaiva, wautsi

Mä oon kyllä yllättynyt (positiivisella tavalla toki!), miten paljon moni panostaa lapsivieraiden viihtyvyyteen Itse en kyllä vieraana olettaisi että hääpari järjestää paikalle syöttötuoleja, matkasänkyjä, leluja, lapsenvahtia tai kunnollista vaipanvaihtopistettä, joskin olisin kyllä tosi otettu kaikesta ylimääräisestä huomioinnista. Itse saattaisin hankkia jotain värikyniä, puuhakirjoja, pientä lelua tms. Nykyäänhän ihan pienet taaperotkin käyttää jo sujuvasti vanhempiensa iPadia, tablettia tms. josta löytyy pelejä tai pystyy kattoon leffoja.

Mua vähän harmittaa yhden kihlautuneen kaverini vuoksi, kun räiskyvän on-off suhteensa vuoksi kukaan ei oikein osaa ottaa heidän kihlausta tosissaan. En edes minä, yksi vanhimmista ja parhaimmista ystävistä! He ovat tosiaan seurustelleet, asuneet yhdessä, muuttaneet yhteen ja erilleen ja eronneet kymmeniä kertoja viimeisen kolmen-neljän vuoden aikana, ja aina hurjien riitojen saattelemana. Kukaan ei edes tiennyt heidän olevan taas yhdessä ja sitten olivatkin yhtäkkiä menneet kihloihin. Mä oon nyt kyllä tosi kurja ystävä, mutta kun on 2 toisilleen sopimatonta ihmistä tuollaisella historialla, niin ei ne sormukset mitään muuta tai pelasta.. eikä heillä ollut mitään naimisiinmeno-aikeitakaan...Joopajoo Minun ja miehen kihlaus tai naimisiinmeno ei liene kovin suuri järkytys tai yllätys kenellekkään enää. Yhdessä taivallettu viitisen vuotta, esikoispoika alkaa olla puolen vuoden iässä, suunnitellaan omaa taloa ja lisää lapsiakin saapi tulla..