helmimorsian 08

vaikkei joka hetki oltaiskaa kiinni toisissamme, niin ei tarvii ku kattoo sormusta niin muistaa että joku rakastaa minua hyvin paljon. monet kaverit joita ei ole nähnyt moneen vuoteen pitävät minua menevänä tyypinä, joka ei osaa asettua aloilleen. Muutamalla on suu loksahtanut auki kun olen kertonut, että olen naimisissa oleva nainen nykyään. minun ja appivanhempien välit ovat parantuneet entisestään. Nyt he tietävät, että heidän poikansa on tosissaan ja minä olen ykkönen hänelle. Samalla olen myös päässyt hänen lapsensa äidin varjosta pois. ajattelin, että naimisiin menon jälkeen kumpikaan ei jaksa enää panostaa suhteeseen. Yllätyin kuitenkin siitä, että osaan arvostaa ihan arkista yhteisoloa. En tarvitse kalliita illallisia todistamaan miehen rakkautta. Minulle mieluisampaa on olohuoneen sohvalla vierekkäin "kihnailu" kun katsomme jotain hyvää leffaa. nyt voidaan rauhassa miettiä, koska haluamme lapsia. Tämä on vain minun mielipiteeni, mutta en ikinä haluaisi mennä naimisiin lapsen syntymän jälkeen. Pahinta olisi mennä naimisiin kastamisen yhteydessä. Minut on kasvatettu siihen, että lapset kuuluvat avioliittoon. (mieheni on avioliiton ulkopuolella syntynyt, samoin hänen tyttärensä. tämä aiheutti minulle aluksi ihmetystä, mutta olen tottunut ajatukseen)

minä ostin meikkaajalta saman värisen huulipunan, mitä hän laittoi minulle. (en ole ikinä maksanut meikistä tuollaista summaa, mutta kerran elämässä senkin voi tehdä ) lisäsin huulipunaa muistaakseni kerran. Muu meikki pysyi täydellisesti muutamasta kulman pyyhkimisestä huolimatta. Olen jälkeenpäin ihastunut tuohon huulipunan sävyyn ja käytän sitä jos menemme johonkin hienompaan tilaisuuteen

herättiin hotellissa yhdeksältä ja syötiin aamupala. Sitten mentiin isäni kanssa siivoamaan juhlapaikkaa. Olimme vasta kahdelta valmiita. Sen jälkeen veimme lahjat kotiin ja menimme kolmestaan vielä keskiaikaisille markkinoille. Noin. neljän aikaan rupesi puhelin soimaan ja kaverit kyseli tarvitaanko siivousapua. Illalla pakattiin laukut ja auto ja maanantaina lähdimme klo. 7 aikaan ajamaan kohti tuurin kylä kauppaa, josta alkoi suomen kiertoreittimme. yli 3000 km tuli ajettua vajaan kahden viikon aikana

ollaan sulkin kanssa puhuttu puheiden pitämisestä ja molemmat inhoaa sitä niin paljon ettei pidetä toisillemme mitään. Meinaan KUITENKIN antaa sulkílle jossain vaiheessa iltaa lapun mis lukee : jos oisin uskaltanut pitää puheen, se olis menny suunnilleen näin.. ja siit sit alkaa se puhe jonka oon kyl kirjoittanu mut mitä en ikinä uskaltais lukea ääneen. Ja joku voi nyt haukkua mut lyttyyn, mut mul on koko elämäni ollu ihan hirvee esiintymiskammo, samoin miehelläni. Eli se et me istutaan kaikkien edes (ja jopa tanssitaan häätanssi) on iso juttu meille

husban äiti ja minun isäni ottaa ilmoittautumiset. Isäni hoitaa myös lahjalistaa

timanttiset korvakorut Olin ihan pikku vinkkinä rengastanut ne kultajousen lehdestä

totesin miehellleni että vaikka mennään salaa naimisiin, niin häät tuottaa silti stressiä. Hän siihen sitten että ei ne olisi häät jollei ne tuottaisi stressiä

Olen pomolle kertonut jo, sillä jouduin pyytämään perjantain vapaaksi. Työkaverit(ovat minua yli 10vuotta vanhempia) ovat antaneet hienoja vinkkejä mitä pitää ottaa huomioon ja kahvipöytäkeskusteluissa on noussut suosikkiaiheiksi mm. pitääkö morsiamen ottaa miehen sukunimi ja miten avioliiton saa kestämään

mua jännittää eniten se, et rupeanko itkemään ku meidät vihitään ja mitä jos sulkki murtuu Sen jälkeen eniten pelottaa kertoa isälle, että mentiikin salaa naimisiin eikä pidetä alkuperäisiä isoja häitä. Hän nimittäin olis tehnyt mun hääkimpun.

Meilläkin Turussa häät! 14.2.2008 eli alle kuukauden päästä! Niin lähellä keskustaa kuin mahdollista eli maistraatissa

pidettiin kihlajaiset molempien vanhemmille. Silloin itseasiassa vanhemmat näkivät toisensa ensi kertaa

missä ikinä oletkin, olen kanssasi (mies on reissuhommissa niin meille tuo lause on extra-tärkeä)

meidän kihlasormuissa on nimi, päiväys ja Te Amo. Sulkilla tulee siihen viel hääpäivämäärä ja mun vihkisormukseen tulee päiväys ja Ubi tu caius ibi ego caia

meidän unelmana on muutta kesällä omakotitaloon, joten ovikyltti on mielestäni ajankohtainen lahja. Tilasin semmoisen siis tänään. Sulkilla sitäpaitsi synttärit kaksi päivää häiden jälkeen, niin tässähän pitää kohta hankkia lahjasäkki! Synttärilahjaksi ajattelin ostaa lahjakortin viiniravintolaan (sulkki kuolasi viimeksi sen verran ikkunan takana et pakkohan se on sisälle päästettävä kokeilemaan )