Lumihelmi

Onko kenelläkään kokemusta Oulun häämessuista? Tammikuun 17.päivä näyttäisi sellaiset olevan luvassa.

Halusimme ikuistaa kihlosormuksiimme tärkeimmän lauseen: Rakastan Sinua, 3.7.2008 Lumihelmi/Mies

Ullan unelmassa törmäsin silikonimuottiin, jolla tehdään kristallin näkösiä kakunkoristeita. Ovat niin aidon näköisiä, etten tiedä sitten uskaltaisivatko vieraat mennä kokeilemaan noiden pureskelua

Satuhäät koskettaa enemmän, koska kuvauksissa päästään lähemmäs parin todellista arkea. Myös häävalmisteluja on kuvattu monipuolisesti, eli vinkkejä heruu enemmän mielestäni Satuhäistä. Meidän häät ohjelmassa on enemmän läpipaistavaa kaupallisuutta ja rahalla mässäilyä. Sen on sanottava kummastakin ohjelmasta, että persoonallisia pareja on ollut nyt paljon, jotka tuo oman kiinnostavuutensa ohjelmia kohtaan.

Kesä tai talvi, vastakohdat Talvella olisi helppo luoda romanttista tunnelmaa hääpaikalle kynttilöin ja oikealla tulella. Myös lumihankien ympäröimä valokuvauspaikka olisi houkutteleva ajatus. Kesä on taas käytännöllinen aika järjestää häät ja silloin vieraiden on helpompi tulla paikalle ympäri Suomen. Olisi kiva oleskella myös ulkona, jos ei sada. Koristeeksi saisi myös omakasvattamia kukkasia, mutta kynttilöillä ei tee oikein mitään :/

Maksoivat alennuksen jälkeen yhteensä 750e, joista oma rivitimanttisormukseni 660e. Olimme varautuneet hieman kalliimpiin sormuksiin, mutta sopivat löytyivätkin edullisemmin, kiva!

Kielletty ja kielletty, sanotaan etten suosi ja katso kovin myönteisesti asiaa. Minusta epämiellyttävyys syntyy siitä, että seksuaalisuudesta luodaan rahastettava asia, jossa hyväksytään ihmisen esiintyminen toisille objektina, siis palana haluttavaa lihaa, jota käytetään maksavan asiakkaan halujen tyydyttämiseen.

Samaa mieltä, kuin moni muukin: hääleikit ok, kunhan säilytetään hyvä maku, eikä lähdetä ketään nolaamaan tai repimään väkisin mukaan. En halua paljoa leikkejä omiin häihini, korkeintaan pari, mutta sitäkin paremmin valittuja, oikeasti hauskoja juttuja.

Mielestäni kaaso maksaa itse pukunsa, jos saa sen vapaasti valita. Useamman kaason kanssa tilanne voi monimutkistua, jos pyritään samaan värilinjaan kaasojen suhteen. Silloin mielestäni olisi jo asiallista keskustella, miten kaasot kokevat pukujensa hankinnan.

Sen vuoksi, että haluamme virallistaa oman parisuhteemme ja osoittaa toisillemme sekä samalla muillekin, että tahdomme jakaa elämämme keskenämme. Kirkkovihkiminen merkitsee ainakin minulle pyhää toimitusta, jonka haluan jakaa rakastamani miehen kanssa. Tokihan naimisiin meno on järkevää myös juridisesti, jos kuitenkin yhdessä eletään ja tulevaisuudessa ehkä lapsiakin hankitaan.

Minä tilasin puolestaan netistä EasyBleach-valkaisusarjan, jossa tuli hammasmuotit ja ruiskullinen geeliä, 30e. Olen käyttänyt reilun viikon, toimii ihan ok, hampaat ovat valkaistuneet luonnollisen näköisiksi. Ainoa mikä on hankalaa niin hirmuinen syljeneritys noiden muottien kanssa. Pitää malttaa heittäytyä selälleen lukemaan lehteä puoleksi tunniksi, jotta tehoaisi jotenkin eikä aineet huuhtoutuisi muottien alta. :

Minäkin etsintäkuulutan ihmisiä, jotka ovat itse painaneet servetteihin kuvioita. Mitä värejä painantaan kannattaa käyttää? Kuulostaa ihan toteutettavalta idealta, kunhan saisi lisätietoja!

- lapset - pitkät puheet - noloiluleikit - jäykistely - örveltely

Kiinnostaa! Pistähän kuva tulemaan jossain vaiheessa.

Haluan kirkkovihkimisen, koska se edustaa minulle pyhää paikkaa, jossa sidotaan kahden ihmisen liitto Jumalan edessä. Jos en uskoisi Jumalaan, itselläni olisi vaikea kuvitella meneväni naimisiin kirkossa... jostain syystä ajattelen, että silloin vihkiminen olisi pelkkä "tapa" tai "perinne", jolloin siitä katoaa jotain olennaista.

Kävin tänään katselemassa Lahtisen sormuksia. Nättejä olivat kyllä kuin mitkä ja kehuivat hyvä laatuisiksi kaupassa.

No ei tuokaan asia nyt niin yksi oikoinen ole. Kun olin kaasona, en mennyt meikkaukseen tai kampaajalle syystä, että olin opiskelija. Polttarit, lahja ja puku oli niellyt tilin jo pakkaselle. Toinenkaan kaaso ei käynyt kampausta hakemassa, oli myös opiskelija. Pistettiin itse sitten hiuksemme, kelpas kaikille. :

Itse olen pohtinut kauan tätä samaa ajatusta yhteisistä polttareista! Mekin ollaan sellaisia, että viihdytään tosi hyvin toisen läheisyydessä ja mielellään käydään juhlimassakin kaksistaan. Ilman toista on vajavainen olo ja juhlaillat tyttöjen tai poikien kesken kuluu ajatellessa, miten toinen saa ajan kulumaan kotona. Mielestäni on aivan briljantti idea pitää yhteiset polttarijuhlat illalla! Saataisiin kokoon enemmän ihmisiä ja yhdet suuret juhlat, jotka järjestäisimme itse. Samalla ratkeais minun asenneongelma, kun minusta tuntuu pahalta, että ystäväni joutuisivat maksamaan kalliista juhlista, jotka järjestetään minulle. Iso rauhaisa paikka, hubailua, juomista ja syömistä, saunaa, musiikkia, lämmin tunnelmaa ja jatkot... Meillä tavallisesti juhlitaan kaksin tai tyttö/poikaporukassa, joten yhteinen ilta kummankin kavereiden kesken olisi ensimmäinen laatuaan! Meillä on naimisiin menon jälkeen kuitenkin tulossa tyttöjen- ja poikieniltoja

Äitini oli vastikään häissä valkoisessa housupuvussa, alla tosin värikäs paita. Voin vannoa, että sellaisia ihmisiä löytyy, jotka eivät tällaisista etiketeistä ole kuullutkaan. Ei tehnyt sitä loukatakseen ketään. Itselleni ei ole tärkeää minkä värisiin vaatteisiin juhlavieraat ovat pukeutuneita, jos vain muuten näyttävät siisteiltä. En muutenkaan jaksa pingottaa kaikkien etikettien perään, ne rajoittavat aika paljon ja tekevät tilanteista jähmeitä.

Itse pidän kimpun heittoa hauskana perinteenä ja kyllä olisin ollut varmaan vähän pettynyt, jos ystäväni ei kimppua olisi häissään heittänyt.

Minä olen miettinyt myös hiljaa mielessäni, että miten ihmiset jaksavat askarrella sata ihan saman näköistä kutsukorttia ;D Samalla olen pohtinut, mikseivät ne saisi olla eri mallisia. Jos itse askartelen esimerkiksi joulukortteja, niin ne ovat takuulla jokainen erilaisia, kun en jaksa keskittyä vain yhteen malliin. Sitten valikoin, millainen kortti sopis parhaiten kellekin lähetettäväksi :

Jokaisella on oma moraalinen hyvänmaun rajansa ja oma näkemys seksuaalisuuden ulottuvuuksista, jotka tuntuvat itselleen luonnollisilta. Ei kukaan voi tuomita toista siitä, että ajattelee erillä tavalla esimerkiksi näistä stripparikokemuksista. Kukaan ei väkisin voi käännyttää toisen sisäisiä tunteita siitä, mikä seksuaalisuuden osa-alue tuntuu hyvältä ja mikä ei. Minulle henkilökohtaisesti strippaus on epämiellyttävä ajatus. En pidä siitä, että toista ihmistä saa käyttää objektina omien halujen täyttämiseen, vaikka siitä annettaisiinkin vaihdossa rahaa. Itse koen seksuaalisuuden kuuluvan kahden ihmisen välille niin, että kummatkin ovat toisiinsa nähden tasavertaisessa asemassa. Monet ovat sekoittaneet mustasukkaisuuden siihen, että jotkut tuntevat strippaamisen kielteisenä asiana. Sitä se ei kuitenkaan välttämättä ole, sillä uskon, että näiden ihmisten ajatusmallit pysyvät ihan samanlaisina, vaikka olisivat itse vastaanottavana osapuolena. Minä en esimerkiksi nauttinut miesten tarjoamasta strippausesityksestä (ystävän polttarit) enkä pitänyt sitä seksuaalisesti kiihottavana, sillä minulla seksuaalinen mielenkiinto syntyy erilaisista asioista.