lizze

Olen kiivennyt Kinabalulle Laban Rataan asti. Huipulle emme päässeet/yrittäneet, oli mahdottoman kova tuuli ja vesisade. Tämä reissu ei ollut oikein onnistunut. Ylhäällä oli kuusi astetta lämmintä ja kaikki kamppeet litimärät. Laban Ratassa oli sisällä kylmää myös, huoneitten pikkuruiset patterit pantiin päälle vasta kahdeksalta illalla. Vuori oli ihan pilvessä koko ajan. Kannattaa ottaa tuo sääasia tosissaan, jos huono tsägä käy on retki todella hyytävä. Hyvissä olosuhteissahan pitäisi olla tosi hieno kokemus ja hyvät maisemat. Kipuaminen Laban Rataan kestää muutaman tunnin, riippuu kunnosta ja siitä kuinka kovaa vauhtia pitää. Polku on paikoin aika jyrkkä, mutta askelmia kuitenkin Laban Rataan asti. Kaatosateessa homma oli lievästi sanottuna mielenkiintoinen, kuin olisi purossa (välillä koskessa) kahlannut, ylämäkeen... Ylempänä on sitten kuulemma paljasta kalliota ja köydet. Ylhäällä hengästyttää kyllä, ilma on selkeästi ohutta. Meidän ryhmässä oli malesiankiinalaisia jannuja, jotka olivat olleet tuolla aiemminkin, mutta hyvällä säällä. Kavereilla oli vain shortsit ja t-paidat ja kertakäyttösadetakin, näytti ihan kamalalta. Meillä oli sentään fleeceä ja gore texiä... Tiomanilla on kiva sukeltaa, olen käyttänyt http://www.divetioman.com/ tätä toimistoa, oli oikein asiallinen mesta, vuonna 2005. Majoituimme Salangissa, hyvä reissu oli.

Malaysia Airwaysin lentoja myy Suomessa Matkantekijät Oy. Tuolta voi ostaa edullisia lentopaketteja mantereen ja saarien välille. Borneossa ei juna kulje ja bussimatkailukin on aika hidasta, tieverkosto on harva. Olen reissannut Malesiassa muutamankin kerran. Viime vuonna loppukesästä käytin kolme kertaa www.borneoadventure.com -toimistoa. Ei ole halvimmasta päästä, mutta retket olivat hyvin järjestettyjä. Malesiassa on tosi helppo löytää halpaa majoitusta, kallis on sitten toisaalta erittäin tasokasta. Borneossa kansallispuistojen majoitukset kannattaa varata hyvissä ajoin etukäteen, kapasiteettia ei ole paljon.

Pisara07: J W Marriot KL:ssä on luxusmesta. Samassa talossa on ostoskeskus, kallista desingkamaa ja lisäksi todella hyvä ravintolakompleksi hotellin pohjakerroksessa. Olin varmaankin ihan tavishuoneessa. Huone ei ollut valtavan suuri, mutta muuten kyllä todella ylellinen. Hyvä valinta. Sabahissa olen ollut, mutta noista mainitsemistasi hotelleista ei ole käsitystä. Olin KK:ssa kaupungissa, nuo mainitsemasi ovat varmaankin rannalla. Jesselton hotel on ihan mukava neljän tähden hotelli, sielläkin erinomainen ravintola pohjakerroksessa. Toinen missä olen ollut on Promenade Hotel, myös neljän tähden hotelli, ehkä suunnattu lähinnä aasialaisille bisnesmatkailijoille. Mutta siellä meillä oli kyllä todella iso huone ja kiva näköala merelle.

Olimme tänä kesänä (2006) häissä Berghyddanissa ja ei voi kun kehua paikkaa. Ruoka oli hyvää, kreikkalaisvaikutteista ja tunnelma oikein mukava. Nämä olivat pienehköt, n 50 hengen häät ja paikka juuri passeli tarkoitukseensa. Toki viihtyminen riippuu paljon muustakin kuin paikasta, mutta iiiso plussa on jos voi mennä taksilla kotiin ja hinta on alle 15 euroa. Mutta kelpo maaseututunnelma silti. Minäkin mietin tuota talvikäyttöä, mutta kesäjuhliin aivan ihana.

E&O on ihan mielettömän hyvä hotelli hintaansa nähden. Siirtomaatunnelma vaikka kuinka ja hellekypärämiehet polvihousuissa ovia aukomassa ja huonepalvelu ympäri vuorokauden. Olin siellä muutaman yön nyt joulukuussa ja yhden hengen huone merinäköalalla oli n 70EUR. Hienoin marmorikylppäri mitä olen nähnyt. Samoin keskusta ja baarit kävelyetäisyydellä. Penang on vaurastunut ja sinne on rakennettu paljon viime vuosina, joten todellakaan varsinaista romantiikkaa ei ole perinteisessä mielessä. Rannat ovat keskinkertaiset Malesian huippurantoihin verrattuna ja vesi sameaa. Mutta shoppailu on hyvää ja uusia ostoskeskuksia on tullut vaikka miten paljon. Ja kiinalaiskaupunki on mielenkiintoinen, paljon "aidompi" kuin vaikka Singaporessa. Penang on kuuluisa ruuastaan ja siellä voi syödä todella hyvin. Erityisesti jos saa paikallisilta vinkkejä mihin kannattaa mennä. Olen saanut ihan hurjan hyvää kalaruokaa, samoin inkkarisafkaa, japanilaista, vaikka mitä. En ole Langawilla käynyt, mutta mutu on, että Penang on paljon mielenkiintoisempi. Paratiisisaarille menisin sitten melkein mieluummin itäpuolelle (Perhentian, Tioman , Redang...)

San Francisco on minusta tosi kiva kaupunki. Jos jenkeissä jossain pitäisi asua, niin se olisi helposti ykkösvaihtoehto. Tykkään siitä, että ihan oikeasti moniarvoisuus on se juttu. Ihmisiä on moneen lähtöön. Ihmisten katselu on nähtävyyksistä hauskimpia. Kannattaa käydä eri puolilla kaupunkia. Fiilis on ihan erilainen China townissa, Heights'ssä, Castrossa, Missionissa... Syömä- ja juomapuolessa löytyy kuten myös ostoksissa. Lisäksi SF:n ympäristössä on hyviä luontokohteita. Sopiva yhdistelmä voisi olla vaikkapa viitisen päivää kaupungissa ja reilu viikko sitten autoillen ympäriinsä. Ykköstietä pitää ajaa merenrantaa, käydä Napassa ja Sonomassa viinitiloilla ja sitten vaikka jossain Kalifornian erinomaisista kansallispuistoista. (Kings Canyon, Yosemite...)

Olen varmaan jo vastaavaan ketjuun vastannutkin, mutta tässä tulee uudestaan: Vihkimme on Gad Leinsonin liikkeestä Helsingistä Kalevankadulta, webbiosoite www.gl-koru.fi . Meillä häät tulivat nopealla aikataululla ja sormusasian pähkäilemiseen ei jäänyt kovin paljon aikaa. Olin jo ihan tuskastunut, kun olimme kiertäneet korukauppoja vaikka millä mitalla ja mitään silmää miellyttävää ei eteen sattunut. En pitänyt yhtään perinteisistä keltakulta-timantti -yhdistelmistä, en paljon koruja käytä muutenkaan. Helpotus oli suuri kun satuimme Gadin liikkeeseen, siellähän oli vaikka mitä vähän erilaista kivaa tarjolla. Oma sormukseni on yhdellä timantilla puristusliitoksella tehty yksinkertainen titaanisormus. Sopivan karu minun makuuni. Keltakultakoruja en muutenkaan käytä, mutta pari näyttävämpää hopeista juhlakoruani sopii titaanisormukseni kanssa hyvin yhteen.

Meningiittiä esiintyy Saharan eteläpuolisessa Afrikassa lähinnä http://www.cdc.gov/travel/diseases/maps/menin_map.htm tämän kartan alueella. Tansaniaan ei tiettävästi rokotusta yleensä anneta. Itä-Afrikasta Ugandaan ja Etiopiaan menijöitä rokotetaan, erityisesti jos matka on pitempi ja ollaan alkeellisissa oloissa. Tuolla samalla webbisivulla on aika kattavasti esitelty rokotustarpeet ja malarianesto melkeinpä mihin maahan tahansa.

Hankimme Kenian ja Tansanian viisumit etukäteen (molemmilla lähetystöt Tukholmassa, jonne postitimme passit). Kummankin viisumin olisi saanut myös maahan saavuttaessa, joten vähän tuo oli varmuuden maksimointia. Edes viisumijonot eivät olleet Nairobin lentokentällä tai Namangan rajalla kovin pitkät. Tässä webbiosoite Tansanian Tukholman lähetystöön, sivuilla sanotaan, että viisumin saa kentältä jos omassa maassa ei ole lähetystöä. http://www.tanemb.se

Tuli hankittua Lonely Planetin opas Watching Wildlife in Southern Africa. Vaikuttaa oikein asialliselta kirjalta safarille mukaan otettavaksi. Opuksessa on esittelyt erilaisille luontotyypeille, yleisesittelyt alueen tärkeimmistä puistoista ja sitten tietoa kymmenistä nisäkkäistä ja linnuista valokuivineen. Vastaava kirja löytyy myös Itä-Afrikasta. Kirjaa löytyi ainakin Helsingin Akateemisesta, muualla asuvat voinevat tilata Lonely Planetilta suoraan.

Ursula, huoli pois itse olin odottanut paljon enemmän ällöjä örkkejä! Hyttysen pistojen välttäminen on tosiaan pääasia. Hyttysmyrkkynä suositellaan punkki-Offia, siinä on tehoaineena 50% DEET:ä, joka jo hyvin riittää hyönteiskarkotteeksi. Kaikille paljaille ihoalueille (paitsi silmien ja suun lähelle) pitäisi laittaa myrkkyä, joten senkin takia niitä lahkeita ja hihoja voisi vähän olla. Illalla erityisesti kunnolla päälle vaatetta, silloin malariahyttyset on aktiivisimmillaan. Mutta päivähyttysetkin valitettavasti levittävät tauteja. Näyttävimpiä näkemistäni hyönteisitä olivat jättimäiset koppakuoriaiset. Ei öddäreitä kuitenkaan enempää ollut kuin vaikka Kaakkois-Aasiassa. Hotelleissa, vaikka asuttiin aika halvalla, ei ollut loppujen lopuksi hyönteisiä juuri ollenkaan, ei edes torakoita, vaikka niitä nyt olen tottunut näkemään reissussa aina. Olikohan vain tuuria? Afrikka-kärpäsiä oli muuten Loyangalanissa Pohjois-Keniassa. Tiedättehän niitä pieniä kärpäsiä, joita tv-kuvissa pörrää aliravittujen lasten kasvoilla. Niitä ei onneksi tavattu muualla, mutta kylläpä olivatkin epämiellyttäviä. Vaikea syödä mitään, kun pitää huiskutella koko ajan toisella kädellä lautasen yläpuolella.

Näyttääpä aika luksusmestalta tuo Breezes. Teille tulee varmasti ihana loma! Hotellinne sivuilla olikin mainittu Zanzibarin kohokohtia. Me tykkäsimme Josani Forestista, snorklaamisesta ja saaren ympäri kiertelystä. Spice Tour on myös ihan hauska kokemus. Joku täällä moitti turistirysäksi Spice Touria, mutta meillä ainakin oli hauskaa, olimme kahdestaan tourilla, mukana vain opas/kuski ja apupoika. Kävimme kuskimme sukulaisten kotona katselemassa puutarhaviljelmiä ja muutamalla isommalla pellolla katsomassa miten se pippuri ja neilikka kasvaa. Erityisesti jos saa yksityistourin niin kannattaa mennä! Maksoi muistaakseni $10 koko päivältä. Stone Townissa kannattaisi ehkä yöpyä pari yötä niin pääsisi paremmin kaupungin tunnelmaan ja ehtisi koluta kapeat kujat. Päiväretkeilläkin voi tietenkin. Olimme niukalla budjetilla liikkeellä, joten emme häävisti yöpyneet, mutta häämatkailijoille voisi suositella Emerson's & Green -hotellia Stone Townissa. Taattua tyyliä!

Sansibar on huomattavasti köyhempi paikka kuin Seychellit, tämä vaikuttaa sekä yleisfiilikseen että turvallisuuteen. Kauppaajia ja tyrkkyjä "oppaita" on Sansibarilla jonkun verran, Seychelleillä ei käytännössä ollenkaan. Autiolla rannalla yksikseen illalla kävely on Seychelleillä jees, Sansibarilla ei välttämättä. Maisemien puolesta molemmat ovat hienoja kohteita, rannat Seychelleillä vielä aavistuksen hienompia kuin Sansibarilla. Mutta paratiiseja kyllä molemmat. Seyhelleillä on paljon paljon kalliimpaa. Näkemistä on molemmissa paikoissa, Sansibarilla kyllä enemmän. Jos menisin toiste Sansibarille, kävisin myös naapurisaarella Pemballa. Sansibar on paljon "aidompi" paikka eikä tehty turisteille, niinkuin Seycehllit suureksi osaksi on. Elämänmenoa on mukava seurata Stone Townissa. Sansibarilla järjestetään myös retkiä (Spice Tours), joilla pääsee paikallisten keittiöpuutarhaan ja viljelmille mausteita ja hedelmiä maistelemaan ja katselemaan, ihan hauska kokemus, näkee myös oikeita koteja ja pihoja, köyhiä kyllä. Kumpikin on ihania kohteita, Sansibar enemmän oikeaa Afrikkaa hyvine ja huonoine puolineen, Seychellit sitten ihan puhdasverinen paratiisi, mutta hirmu kallis eikä kovin jännittävä.

Heippa nlh! Matka Tanzaniaan maksaisi suunnilleen seuraavasti: Lennot: aikataulusta ja paikasta riippuen 700 - 900 EUR/hlö. Halvimmalla pääsee Nairobiin, jopa alle 600 EUR tarjouksia olen nähnyt joskus. Siitä voisi jatkaa bussilla Arushaan, josta safarit usein alkavat. Näppärämpää on lentää suoraan Arushaan. Hotellit: Hostellitasoinen perusmurju Dar Es Salaamissa maksoi 15EUR yö, parissa noin 40EUR hotellissa olimme myös, ne olivat ihan länsimaista kahden tähden tasoa. Safari: Campingsafari maksaa noin 100EUR/yö/hlö, ylärajaa hinnalle ei sitten juuri olekaan. Oikein mukavasti elelee jo 200EUR/yö safarilla. Telttailu on kyllä ihan mukavaa ja varteenotettava vaihtoehto jos ei ole luksuksen perään. Kuljetus: Bussit on halpoja, lennot aika tavanomaisen hintaisia. Jos haluatte käydä Zanzibarilla, pitää siihen budjetoida jonkun verran rahaa (lautta 30EUR, bussi Arusha-Dar 25EUR) Lentäminen säästää paljon aikaa, mutta on tietysti kalliimpaa. Yhteenvetona, minimibudjetilla lennot+safari+liikkuminen+asunto ehkä noin 1800EUR/hlö 2-3 vkoa, mid-range budjetilla ehkä noin 2500EUR/hlö ja siitä ylöspäin. Jos menette omatoimimatkalle, kannattaa safari varata internetistä (paikalliselta yrittäjältä) etukäteen. Paikan päällä varatessa voi säästää, mutta samalla lyhyen matkan aikataulu voi mennä sekaisin, eikä välttämättä pääse juuri sellaiselle retkelle kuin itse haluaa. Hyviä vinkkejä yrityksistä on esim Lonely Planetin oppaassa.

Heippa Muffe! Kalifornian kierros on suunnitteilla tuonne loppukevääseen. Ostin vain lentoliput, mitään matkapakettia en edes harkinnut. Netissä homma hoituu kätevästi, onneksi amerikkalaiset hyvin ymmärtävät tämän webbitouhun päälle. Meillä on suunnitteilla kahden viikon reissu, josta muutama päivä San Franciscossa ja sitten autoillen loppuaika. Ainakin viinialueet SF:n pohjoispuolella tsekataan, samoin käydään joko Yosemitessa tai Kings Canyon NP:ssä. Rannikkoa ajateltiin ajella ainakin Montereyhin asti, mutta jos autossa istuminen hotsittaa niin sitten käydään Santa Barbarassa asti. Lentojen lisäksi ei vielä ole muita varauksia tehty, mutta hinnat noin suurinpiirtein menevät näin: Lennot Helsinki - San Francisco KLM 632 EUR Hotelli San Franciscossa $80 yö/2 hlö (siisti, muttei luxus) Motellit missälienee $30 -$40 yö/2 hlö (peruspaikka) Motellit hienonpaikanlähellä $70 yö/2 hlö Ruoka halvempaa kuin Suomessa (ainakin nyt kun on hyvä eurokurssi) Autonvuokra $150 - $250 /viikko (riippuu kovasti autosta) Bensa halpaa Shoppailu halpaa! Ainakin näillä euron kursseilla. Hauskaa matkansuunnittelua. En kyllä käsitä miten niin elokuussa on Kaliforniassa kylmä??? Sinänsä Pohjois- ja Etelä-Kalifornian ilmastot ovat hyvin erilaiset ja ainakaan keväällä ei San Franciscossa todellakaan mitään biitsikelejä ole. Iso ero lämpötiloissa on myös maastonmuotojen mukaan. Vuorilla ja rannikolla on viileämpää kesälläkin, Death Valleyssa lämpötila kohoaa reilusti yli 40C.

En minä ainakaan moiti Turkkia matkakohteena. Rantalomalla en ole kyllä ollut, joten sitä puolta en osaa kommentoida, mutta Istanbulista tykkäsin kovasti. Istanbul on hieno sekoitus Aasiaa ja Eurooppaa, modernia ja vanhaa, näkemistä on moneksi päiväksi. Turkin negatiiviseen maineeseen voi olla syynä islamilaisen ja läntisen maailman yhteeentörmäys. Länsimaiset naiset piukoissa pienissä vaatteissa keräävät katseita erityisesti turistikohteiden ulkopuolella. Matkasta tulee mukavampi jos hotelli- ja ranta-alueen ulkopuolella pukeutuu väljiin peittäviin vaatteisiin. Tämä tulee muistaa erityisesti jos haluaa vierailla moskeijassa. Kaupustelukulttuuri on myös vahvaa, turistibasaareissa saattaa olla suomalaiseen makuun liikaakin tyrkyttämistä. Jos haluaa jotain ostaa, kannattaa muistaa, että tinkiminen on olennainen osa kaupantekoa Lähi-Idässä. Rohkeasti matkaan vaan. Koko lomaa en minä ainakaan rannikon turistikylissä viettäisi, vaan kävisin katselemassa "oikeaakin" turkkilaista elämänmenoa. Ainakin minä tapasin vain ystävällisiä ja avuliaita turkkilaisia (muutamaa peräänviheltelijää lukuunottamatta)

Retkeilyidea on loistava ja lähes maksuton! Olimme viime kesänä melomassa Koloveden kansallispuistossa. Vuokrasimme kajakkikaksikon Oravin melontakeskuksesta. Teltat ja ruokaa mukaan ja melat heilumaan vaan. Kansallispuiston alueella saa yöpyä vain merkityillä paikoilla, mutta heti kansallispuiston ulkopuolella on rauhallisia saaria, joissa voi kuherrella ihan kahdestaan. Koloveden maisemat on hienot, melontareitit suojaiset ja norpankin voi nähdä jos hyvä tuuri käy.

http://www.gites-de-france.fr/eng/index.htm Tällainen linkki löytyi Ranskan maaseutumajoitukseen. En tarkemmin etsinyt, mutta näytti olevan b&b -paikkoja alkaen n 30-40 EUR yö.

Kyllä 600 EUR/ hlö jo matkalle pääsee, varsinkin jos vähän pihistelee. Halpoja lentoja Euroopan kaupunkeihin kannattaa kytätä. Bryssel ja Lontoo on usein veroineen ollut alle 250 EUR, kaupunkeina kivoja mutta budjettimatkailijalle kalliinpuoleisia. Prahaa jo täällä kehuttiinkin, harkita voisi myös vaikka Budapestiä, Kööpenhaminaa, vaihtoehtoja on vaikka kuinka. Ranskaankin voi mennä, mutta siellä kuluu sitten rahaa vähän kiivaampaan tahtiin. Hostellissa yöpymällä, puistopiknik-syönnillä pärjää Ranskassa n 40EUR/ hlö / vrk, Tanskassa ehkä 30EUR ja Itä-Euroopassa ehkä 25 EUR. Tuplaa summat, niin sitten on jo ihan keskivertobudjetti. Eli kyllä teidän summalla jo pääsee mukavasti 3-4 päiväksi Länsi-Eurooppaan ja jopa yli viikoksi Itä-Eurooppaan. Ei häämatkan tarvitse välttämättä mitään superluksusta olla, yhdessäolohan on kuitenkin pääasia. Minulla on paljon lämpimiä muistoja opiskeluaikojen nirunarubudjettimatkoilta. Ei viiden tähden hotelli ketään onnelliseksi tee!

Hei Minja! Emme todellakaan järjestä sotaa näistä asioista, enkä kritisoinut sinun toimintaasi. Eikä pilata hyvää ketjua Maailmalla vaan näkee ihmisten ajattelemattomuuden jälkiä ja turismin aiheuttamaa tuhoa. Tuo korallijuttu on esimerkiksi sellainen, että kaikki eivät (kumma kyllä) tule ajatelleeksi, että päälle kävelemällä korallit kuolevat. Olen omin silmin nähnyt kun ihmiset saapastelevat isoilla räpylöillä riutan yli korallien päällä yrittäen päästä laskuveden aikaan tarpeeksi syvään veteen uimaan. Pahaa tekee! Tavaran tai rahan antaminen matkoilla. Tämä on vaikea juttu, johon ei ole yksiselitteistä vastausta. Kynien antamista suositellaan joissain paikoissa, mutta kun vastaan tulee lapsilaumoja jotka huutavat "giv mii maniii, giv mii pen, giv mii giv mii..." miettii vaan, että kannattaako kumminkaan antaa. Köyhimmissä maissa turistikeskusten liepeillä lapset saattavat tuoda kotiin rahaa kerjäämällä enemmän kuin aikuiset töitä tekemällä, kouluthan silloin jäävät. Hyvänä vinkkinä paikallisten lasten ilahduttamiseksi olen joskus lukenut, että opettelisi muutaman yksinkertaisen taikatempun. Niillä saa paljon hupia ilman antamis-saamis-problematiikkaa. Hyvä mieli tulee kaikille! Maailman köyhyys ei siitä lopu, vaikka antaisi kaikki rahansa pois. Turistit auttavat paikallista taloutta luomalla työpaikkoja alueelle. Ostamalla paikallisten tuottamia palveluita ja tavaroita voi parhaiten tukea lomakohteen taloutta. Jos haluaa antaa rahaa, niin järjestöjen kautta sitten. Happy travels!

Niuhotan hieman, vaikka saattoi olla edelliseltä kirjoittajalta vain huolimattomasti sanottu. Siis älkää ihmeessä kävelkö korallien päällä! Korallien muodostuminen on hidasta ja riutat ovat herkkiä ekosysteemejä. Huolimaton räpylänhuiskautus tai korallien päällä kävely tekee pahaa ja hitaasti korjautuvaa jälkeä. Veteen menemiseen ja sieltä poistumiseen pitää löytää paikka, missä ei tarvitse kävellä korallien yli. Huomaavainen snorklaaja ei koske mihinkään merenelävään. (Uimakenkien pitäminen on kyllä järkevää, voi siellä rannalla olla vaikka mitä terävää, eikä merisiiliin ole kiva astua) Toinen juttu mitä kommentoisin on, että kannattaa miettiä tarkkaan, antaako kerjääville lapsille rahaa tai tavaroita. Kerjääminen ei ole kestävä elannonhankintatapa, eikä sitä pitäisi rohkaista. Jos haluaa auttaa paikallisia, kannattaa antaa rahaa luotettavalle hyväntekeväisyysjärjestölle tai vaikka tavaralahjoituksia suoraan koululle tai lastenkotiin. Yksittäisille satunnaisille ihmisille ei minusta ole viisasta jaella vastikkeettomasti tavaraa.

Elektra, kerropa vähän lisää Okawango -osuudesta. Pääsittekö liikkumaan myös veneellä? Vai miten siellä märissä paikoissa mentiin, auto oli varmaan kiinnijuuttumisvaarassa. Olen nähnyt upeita kuvia Avarassa Luonnossa juuri niiltä märiltä alueilta.... Miltäs Botswana muuten vaikutti? Köyhempää kuin Etelä-Afrikassa? Lensitte varmaan Johannesburgin kautta? Olen katsellut ebookersista lentoja ja hirmu kalliita ovat esim Namibian Windhoekiin suoraan Suomesta ostettuna. Pitää ilmeisesti ostaa lento vain Johannesburgiin ja varata paikallisesti jatkolento? Nyt meni työpäivä harakoille kun piti ruveta ajattelemaan Afrikanmatkailua ....huoh.

Etelä-Afrikasta en tiedä, kun en ole siellä käynyt. Sinne tosiaan tehdään matkoja enemmän meidän talvella, siellähän on silloin kesä ja päivät pitempiä. Keniaan ja Tansaniaan voi mennä hyvin meidän kesällä. Jos englanti luistaa, käypä katsomassa LonelyPlanetin sivuja ja hae Krugerista tietoa. (www.lonelyplanet.com -> Thorn Tree -> Africa, täällä keskustelua matkoista, Krugerista löytyy varmasti juttua) Matkatoimiston kautta matkan ottaminen on toki ok, vähemmän tulee stressiä, jos ei näitä ole ennen järkkäillyt. Mutta sikäli ei kyllä tarvitse olla matkatoimiston esitteeseen pränttäämissä ajoissa kiinni, että Suomestahan ei tyypillisesti joka tapauksessa ole mitään tilauslentoja juuri mihinkään kaukomaille, niin reittilennon voi kyllä ottaa mihin vuodenaikaan tahansa, kyllä ne hotellit ja eläimet siellä on ympäri vuoden. Eläimiä pääsimme näkemään ihan läheltä. Lisäksi kannattaa ottaa mukaan kiikarit, vaikka ihan pienet, niin näkee vähän kauempaakin. Norsuja, sarvikuonoja, kirahveja nähtiin ihan auton vieressä (alle 10 m) Leijonia ja gepardia kiikaroitiin, leopardi nähtiin 15 m päästä. Kaikenlaisia sorkkaeläimiä ja lintuja nähtiin läheltä ja kaukaa. Apinat tuli auton viereen ja olisivat tunkeneet sisäänkin. Joka kerta kun puistoon mentiin nähtiin eläimiä, olin kyllä itse yllättynyt siitä kuinka paljon niitä oli. Mutta tietystä lajista ei tietenkään ole takeita, joten liian kovia odotuksia etukäteen ei kannata olla. Kaikkihan haluavat nähdä "Big Five:n", mutta kannattaa kyllä arvostaa ihan pieniäkin vipeltäjiä. Minun suosikkejani olivat magnustit. Yöllä kuului jonkin verran rapinoita, mutta ei minua kyllä pelottanut. Vissiin on kovin harvinaista, että ketään syödään Krokotiileista kyllä varoitettiin, Afrikassa kuolee krokon hampaissa joka vuosi ihmisiä. Joissa ja järvissä ei kannata uida, jos ei ole ihan varma ettei siellä kukaan vaani. Safarilla ei pelottanut, paitsi vähän kerran se, että oltais jouduttu nukkumaan autossa, jos auton ripustusta ei olisi saatu kuntoon. Leirissä Samburussa oli aseistetut vartijat ihan meitä kahta varten. Nairobissa käveleminen sen sijaan vähän pelotti, enemmän kyllä ryöstö- ja murhajuttujen takia kuin minkään konkreettisen vaarantunteen. Tansaniassa pelotti busseissa aika paljonkin, ajotapa oli hurjaa ja bussi rämä. Ihana kohdevalinta varmasti Kruger-Mauritius! Mauritiuksen typpisiä paratiisipaikkojahan ovat myös Zanzibar, Seychellit ja Reunion. Krugerille vaihtoehtoina voi harkita puistoja vaikka Tansaniassa. Minua itseäni kiehtoo kovasti Namibia. Haluaisin joskus käydä Okavango Deltan kosteikkoalueella Namibian itärajalla.

...jatkuu Mistä varata: Halvimmalla voi päästä kun shoppailee Nairobissa tai Arushassa saapuessaan. Ei pidä tulla huijatuksi! Me valitsimme firman internetistä ja sovimme safarista sähköpostilla etukäteen. Kalleinta on käyttää matkatoimistoa, toisin pakettimatkan yhteydessä voi olla hyviäkin tarjouksia. Montako päivää: Minimimitta sararille lienee noin kolme päivää. Paljon yli viikkoa ei ehkä jaksa reissata, ainakin on hyvä pitää lepopäivä tai pari välillä. Paljon riippuu ajomatkoista, onko samassa puistossa koko ajan vai ajeleeko ympäri Afrikkaa. Välimatkat ovat pitempiä kuin kartalla näyttää ja huonot tiet tosi huonoja. Safarin ohjelma on yleensä gamedrive ennen aamupalaa aamuhämärissä, takaisin leiriin syömään, vapaata oleilua, ehkä ajelu tai lekottelua altaalla (jos on!) ja taas illalla game drive illalla- iltahämärissä. Osassa puistoissa voi liikkua myös jalan, se käy mukavasta vaihtelusta jos ei ole liian kuuma. Sopiva safarin mittaa riippuu tietysti myös siitä, kuinka kiinnostunut olet eläimistä. Mihin puistoon: Puisto kannattaa valita oman kiinnostuksen mukaan. Toisissa puistoissa on paljon norsuja, toisissa sarvikuonoja ja toisissa vaikkapa lintujärvi tai virtahepoja. Suosituimmat puistot ovat tosi suosittuja, joten minibusseja voi parveilla yhden leijonaparan ympärillä kymmenenkin. Toisaalta suosituimmissa puistoissa on iso eläintiheys myöskin. Maisematkin voisi ottaa huomioon, karua vai viidakkomaista? Internettiin vaan surffailemaan, mahdollisuuksia on vaikka mitä, eikä tarvitse tosiaankaan tyytyä siihen mitä matkatoimiston esitteessä lukee.

Hei vaan! Olimme Keniassa ja Tansaniassa kuukauden verran 04/05 2002. Matka oli omatoiminen reppumatka, mutta osallistuimme myös 10 päivän safarille Keniassa. Safarin järjestäjä oli Safari Camp Services www.safaricampserv.com (ovat näköjään uusineet webbisivujaan, eikä ainakaan mulle näkyneet nyt kunnolla) Firma on yksi Kenian vanhimpia safariyrityksiä, mukava brittiperhe. Meillä safariin kuului paljon matkustamista. Kävimme Pohjois-Keniassa Turkana-järvellä, todella erikoinen paikka, suuri suolajärvi keskellä erämaata. Kauniit kuumaisemat. Lisäksi kävimme kahdessa puistossa, Nakurujärvellä ja Samburussa. Meidän retken piti olla n 20 hengen kuorma-autotelttailusafari, mutta koska auto meni rikki ekana päivänä ja meitä oli vain neljä osanottajaa, me kaksi ja kaksi amerikkalaista rouvaa, saimme kaksi Land Cruiseria tilalle. Ohjelma muuttui matkan varrella vähän muutenkin, ja koska rouvilla oli erilainen aikataulu, saimme viimeisiksi päiviksi toisen auton, kokin ja kuljettajan kokonaan itsellemme. Meillä kävi tosi hyvä tuuri, sillä normaalisti safari omalla maasturilla olisi maksanut huomattavasti enemmän. Ja Land Cruiserissa on mukavampi matkustaa kuin kuormurissa. Muutama huomio safarin valinnasta, tässäkin lajissa rahalla saa jne: Ajankohta: Sade ja kuivat kaudet vaihtelevat maan ja vuodenajan mukaan tietenkin. Tunneteuimpia safarikohteita lienevät Kenia, Tansania ja Etelä-Afrikka (myös voisi harkita Namibiaa, Botswanaa...). Sadekaudella ja sadekauden jälkeen kaikki on vehreää, mutta ruoho on pitkää, joten eläimiä on vaikeampi nähdä. Kuivalla kaudella on luonnollisesti kuivemman ja karumman näköistä, mutta eläimet kerääntyvät juomapaikoille. Sadekaudella tiet voivat olla huonossa kunnossa, joten auto saattaa juuttua kiinni. Pienille teille takamaille ei kannata lähteä ilman vinssiä ja nelivetoa. Meidän retki oli juuri sadekauden päätteksi, heinä oli korkeaa, mutta eläimiä näkyi ihan riittävästi. Mutta parikin viikkoa aiemmin olisi ollut ankeat ilmat, sadetta aamusta iltaan. Eläimet vaeltavat paikasta toiseen, joten esimerkiksi vierailu Kenian Masai Maraan tai Tansanian Serengetiin (sama puisto, kahden maan alueella) kannattaa tehdä sen mukaan, kummalla puolella eläimet ovat. Kulkuneuvo: Kalleimmat safarit tehdään maastoautolla, halvemmat sitten minibussilla tai kuorma-autolla. Maastoauto, josta saa katon ylös on valokuvauksen kannalta ehkä paras. Pieni ryhmä maksaa enemmän kuin iso luonnollisesti. Mutta pienessä porukassa on puolensa, voitte etsiä juuri niitä eläimiä, mitkä teitä kiinnostavat. Majoitus: Kalleimmat majoitukset ovat puistoissa olevia luxuslodgeja tai luxus tented campeja. Näissä paikoissa on usein uima-allas, hieno ravintola ja vaikkapa oma juomapaikka, missä eläimiä voi tarkkailla drinksua juoden aurinkotuolissa. "Teltat" voivat olla hienoja, oma vessa ja kylppäri ja kitsch-siirtomaatunnelmaa. Lodgeissa on voi olla ilmastointi ja telkkari huoneissa. Seuraavaksi edullisin vaihtoehto on olla hotellissa puiston ulkopuolella. Halvinta (ja aidoin tunnelma! ) on olla leirintäalueella puistossa. Kokki laittaa ruokaa nuotiolla ja teltat (firman puolesta) pystytetään itse. Oma makuupussi mukaan. Vessa voi olla vaikka puusee ja suihkussa voi käydä bucket-shower -menetelmällä (notskissa lämmitetään vettä, kaadetaan ämpäriin, ämpärissä kahva ja suihkusuutin, hinataan puunoksaan ja suihkutellaan suihkuverhon takana. Puhdasta tulee! Safariyritys: Kannattaa valita firma, joka osaa hommansa. Koska ollaan Afrikassa, jotain menee kuitenkin pieleen. Hyvä firma osaa improvisoida ja keksii ratkaisut ongelmatilanteissa. Meillä oli auto-ongelmia. Kuormuri meni rikki. Jeepistä meni rengas puhki neljä kertaa. Diesel oli lopussa Maralalista, koska säiliöauto oli juuttunut mutaan. Auton ripustus petti iltahämärissä puistossa (todella hämmästyttävällä tempulla kuskimme Robert korjasi auton vinssinvaijerin avulla) Firman valinnassa kannattaa katsoa vaikka Lonely Planetin oppaita, siellä on lueteltu luotettavia yrittäjiä. Tärkeä rooli on myös kuljettaja/oppaalla. Itse ei välttämättä edes huomaa eläimiä, joten hyvä opas osaa vinkata oikeaan suuntaan. Hyvä opas myös puhuu ymmärrettävää englantia ja osaa kertoa eläimistä kaikenlaista. ...jatkuu