Jen

Minä myös lauloin tuon Romanssin miehelleni hääjuhlassa. Piti olla yllätys, koska sitä se oli ainakin minulle itselleni, että uskalsin. Mieheni kuitenkin sanoo tienneensä sen jo etukäteen. En tiedä, kai hän sitten luki ajatukseni. Hmmm. No, joka tapauksessa oli ihana kokemus laulaa vain ja ainoastaan rakkaalle miehelleni siinä kauniissa, täydellisessä hetkessä. Vaikka yksin julkisesti laulaminen on minusta suunnilleen maailman pelottavin asia, niin silloin se ei pelottanut yhtään, en ihan oikeasti tajunnut kenenkään muun läsnäoloa ensimmäisen katseen jälkeen. Jen, jolle tuo oli tärkeä hetki

Kyllä, ja aivan mahtava yhdistelmä on lisätä tuohon spritea. Tulee hiukan juhlavampaa ja maku on loistava! Puhun nyt kokemuksen syvällä rintaäänellä. Jen, vaati omissa häissään vielä toisenkin lasillisen

Oli aivan kermakaikkisen onnistunut ja täydellinen! Oli molempien ensimmäinen kerta ja siinähän se yö (ja aamu, ja seuraava päivä ja tämä mennyt puolisen vuotta) sujui oikein mukavasti toista helliessä ja suhteen tästä uudesta puolesta nauttien. grrrrrrrrrrrrrrr... Jen, enemmän kuin tyytyväinen

Satutko tietämään tuosta biotunnisteesta tarkemmin? Ts. Miten paljon vaikuttaa hintaan ja tuleeko ongelmia jenkkilään matkustaessa, jos ei tuollaista ole passissa. Tuo oli minulle nimittäin ihan uusi tieto ja kun passi pitää ensi vuonna kuitenkin uusia (en uusinut nimenmuutoksen yhteydessä), niin pitänee harkita uusiiko ennen vai jälkeen biotunnisteuudistusta. Riippuu ihan siitä, onko siitä hyötyä ja kustannuksia jne. ja missä suhteessa. Jen, rahan perään nuuka

Meillä oli häissä alkumaljana aivan ihana, myös booliksi sopiva sekoitus puolet spritea (vai oliko 7UPia, ihan sama, anyway...) ja puolet mustaviinimarjanlehtimehua eli louhisaaren juomaa eli marskin simaa eli eli eli. Aivan superhyvää. Jen, morsiamen oikeudella hori sitä kaksi maljallista

No problem. Ei ollut ainakaan meille. Veljeni kanssa sama kirkko ja juhlapaikka, mutta eipä tullut kyllä kukaan varmasti ajatelleeksi asiaa negatiivisena. Kyllä jokainen juhla on niin sen järjestäjän tai hääparin tms. näköinen, etten koe asiaa lainkaan ongelmallisena. Jen, meidännäköisemme juhlat järjestänyt

Kiitos teille Susie ja Fifi, tänään laitan kortit matkaan. Nojaa, taas kahta lukuunottamatta, kun kuvat loppuivat kesken, mutta muuten valmiiksi teen viimeisetkin kuitenkin. Lienee aikakin, kun suomenkieliset kortit ovat lähteneet jo vissiin melkein pari viikkoa sitten. Jen, kiittää avusta

Ihanat valkokultaiset oikein minun makuuni sopivat korvikset. Tykkään niistä ihan hulluna! T tietää, ettei minulle kannata ostaa mitään muita koruja, kuin hopeisia korviksia, kun en keltakullasta tykkää itseni yllä ja muita koruja en vaihda, kaulakoru on aina sama: konfirmaatiopäivän jälkeen ainoastaan hääpäivänä on ollut muu koru kaulassa kuin hopeinen rippiristini. Sormuksia on kaksi, kihla- ja vihkisormukset, joita en ymmärrettävistä syistä myöskään vaihda... Nyt T oli sitten oikein repäissyt ja ostanut minua hemmotellakseen ja huomenlahjan muista lahjoista erottaakseen valkokultaiset korvikset. Jen, koru-uskollinen

Kiitos FXDX, sinä olet aina paikalla, kun sinua tarvitsen! Suurkiitos! Ja hyvää jatkoa sassanmaalle! Jen, ei edelleenkään osaa saksaa

Sydämellinen kiitos, että saimme jakaa elämämme suurimman päivän kanssasi. Tämä oli kiitosteksti suomeksi. Jonkun värssyn tai ruhonpätkän keksin kyllä. Jen

Kiitoskortit pitäisi saada lähtemään myös tuonne ameriikanmaalle ja teksti puuttuu. En luota omaan kielitaitooni, vaan käännyn teidän puoleenne avun toivossa. Jen

Kiitoskortit pitäisi saada lähtemään myös tuonne saksanmaalle ja teksti puuttuu. En luota omaan kielitaitooni, vaan käännyn teidän puoleenne avun toivossa. Jen

Kihloissa on perinteisesti mulla T:n nimi ja Tllä mun nimi ja päivämäärä 16.1.2003. Vihkisormuksessani lukee 1.Joh.4:7-16 16.8.2003 ja sekin meinasi tehdä tiukkaa saada siihen, kun täti oli niin kovasti sitä mieltä, että nimet ja päivämäärä siihen kaiverretaan. Päästin rähäkänpoikasen ja johan täti tokeni. (Itse asiassa oli kyllä eri täti siinä vaiheessa, eli rähjäsin eri tätille jo ennen kuin täti ehti sanoa mitään. Ei sillä tätillä olisi ehkä ollut mitään sitä meidän haluamaamme kaiverrusta vastaan, mutta rähjäsin nyt vähän varmuuden vuoksi. Mutta tuossa tuo nyt on kaiverrettuna. Sitten joskus, vaikka viiden avioliittovuoden jälkeen tai ensimmäisen lapsen syntymän aikoihin tai joskus, jos tuntuu siltä, että sormeen mahtuisi vielä yksi sormus, niin siihen tulee sitten meidän toinen yhteinen raamatunkohtamme Ruut 1:16-17. Mutta kattoo sitä nys sitte. Jen

Kiitos kaikille kutsunteossa auttaneille. Kutsut ovat nyt perillä Saksassa ja sain tänään soiton sikäläiseltä ystävältäni, joka kehui kutsua kauniiksi. Oli siellä yksi kielioppivirhe ollut, yksi datiivi liikaa, mutta samapa se sitten. Kiitos kaikille. Lopullinen teksti kuului: (kielioppivirhe korjattuna) Unsere kirchliche Trauung findet am Samstag, den 16. August 2003 um 15:00 Uhr, in der Kirche zu Viitasaari statt. Zur anschließenden Hochzeitsfeier im Lummeniemi in Viitasaari laden wir recht herzlich ein. (Nimemme) Wir freuen uns auf Euer Kommen und bitten um Zusage bis 16. Juli 2003. (Yhteystietomme) Hyvää kesää kaikille! Jen

Teen itse kampaukseni, joten siitä tulee hyvin yksinkertainen, etten hermostu ihan täysin hääaamuna, jos ei kampaus onnistukaan heti ensi yrittämällä. Yksinkertaisesti tupeeraan hiukan päälaelta, että nousee hiukan ylemmäksi, eikä ole ihan liiskana päätä myöten tuo tukka ja sitten löysähkö letti, jonka kierrän nutturalle takaraivolle. Aika korkealle, koska huntu lähtee nutturan alta. Tein yhdelle kaverilleni tässä keväällä yhteen sellaiseen gaalajuhlahässäkkäsysteemiin samantapaisen nutturan (ilman tupeerausta ja puolestatoista ranskanletistä) ja siihen lisäsin päälle sellaisen ristikon alussa sivuille jättämistäni hiuksista. Siis sellaiset pulisongit jätin sivuille ja ne kieputin ja tein niistä ristikon nutturan päälle ja näytti kyllä niin hyvältä, että harkitsen tässä, jos itsekin pistäisin siskoni kieputtamaan minulle sellaisen ristikkohässäkän nutturan päälle. Itse en siihen pysty, kun pitäisi nähdä takaraivonsa koko ajan. Ja muutenkin, en tiedä, sopisiko tuohon minun kampausversiooni ne ylimääräiset hörsellykset, kun se on sellaisenaan niin klassisen tyylikäs se nuttura. Täytyy kokeilla, jos näen siskoani ennen häitä vielä. Jen

Vanha ystäväni Thomas, ihan puhtaasti saksansaksalainen, umpisaksalainen jotten sanoisi, tuumasi tuohon zu/von -tuumailuun, että hän sanoisi "von", mutta esim. kutsuun kirjoittaisi "zu". Eli "zu" on semmoista dudendeutsch, jota kukaan ei puhuessaan käytä, mutta kuulostaa paremmalta kirjoitettuna. Tähän tyydyn, mutta lopputeksti on vielä hiukan hakusassa. Etenkin se osa, jossa pyydän ilmoittamaan, tuli tai ei. Jos siinä joku voisi auttaa vielä, olisin kovin kiitollinen. Jen

Olet aivan oikeassa, Moochie. Ich danke euch alle. (Meniköhän tuokaan oikein? Tuskin.)

Tosin nyt, kun rupesin oikeasti tuota kirjoittamaan, iski taas epävarmuus. Kumman minä noista nyt sitten pistän... Ja muutenkin koko teksti tuntuu silti niin vaikealta kirjoittaa. No, ei kai sen niin ihmeellinen tarvitse olla. Häät kun kuitenkin ovat ihmeelliset, vaikka näistä saksalaisista kutsuttavista suurin osa ei kyllä tulekaan, joten jää näkemättä meidän ihmeelliset häät. Mutta näkeväthän he sitten joskus kuitenkin pienen palan meidän ihmeellisestä avioliitosta, jos ja kun joskus menemme käymään yhdessä Saksassa näiden ystävien luona. Joo, meni taas lörpöttelyksi. Jen

Kirche von Viitasaari vai Kirche zu Viitasaari?

Heipä hei! Tarvitsisin apua saksankielisen kutsutekstin väsäämiseen. Samoin englanninkielisen, mutta uskon sellaisen täältä jo löytyvän, kun hieman kaivelee. Saksantaitoni on kuitenkin niin heikko, etten viitsisi ruveta vääntämään itse, kun tiedän täältä löytyvän ihmisiä, joille sellaisen pykääminen ei tee kovin tiukkaa. Jos joku voisi auttaa, olisin kauhean kiitollinen. Jen

Hei! Tämäkin morsian tuota lorua tuli ajatelleeksi tässä päivänä muutamana. Uutuuttaan hohtaa moni moni asia, mm. puku, vihkisormus, alusvaatteet jne. Sinistä tulee kai sukkanauhaan, kai se on helpoin vaihtoehto. Lainattua on siskolta lainattavat huntu ja kengät. Mutta vanha puuttuu, tai siis kihlasormus nyt on tavallaan vanha ja oikeastaan molemmat nuo siskolta lainattavat jos oikein miettii ja asiaa sopivasti kääntelee, mutta oikeastaanhan ne on lainattuja eikä vanhoja. Eikä kihlasormuskaan ole kovin vanha, hääpäivänä 7 kuukautta, ja onhan sekin tätä tarkoitusta varten ostettu, joten ei kai sekään ihan kaikkia kriteerejä täytä. No, katsellaan vielä. Ja toisaalta, mitä ihmeen väliä sillä on kun en ole erityisen taikauskoinen. No, jaa, onhan se ihan kiva jutska sinänsä tämmöinen. Jen