Syyskeiju

Brinkhallin kartanossa Turun Kakskerrassa 18.7.2009!!!!

Loistava idea! Intialainen kasvisruoka on taivaallista, ja kun se osataan hyvin tehdä - mitäpä siinä miettimään! Mitä intialaisessa yleensä on alkupaloina, voisiko niitä suoraan hyödyntää alkupalapöytään? Ehkä lapsille kannattaa olla jotain "helpompaa" syötävää, vaikka nykyään monet lapset ovat yllättävän tottuneita eksoottisempiin makuihin. Sikäli saattaa kyllä riittää, jos mahdutatte menuun jotain vähemmän maustettua intialaista, onhan sellaistakin.

Vaikka keskustelu ei juuri nyt olekaan käynnissä, täytyy vastata minunkin, että kala-kasvismenu on ehdottoman hyvä idea! Sellainen meillekin tulee, koska emme itse lihaa syö. Minä ainakin haluan omissa häissäni voida syödä paljon ja (lähes) kaikkea, enkä hakea keittiön puolelta mitään erityisruokavaliota! Meillä siis pitäydytään pitkälti jopa vegaanisessa (=minulle sopivassa) menussa, kalaa ja maitotuotteita tulee varmaankin mukaan säästeliäästi. Miehenikin on aina kasvisruualla saanut vatsansa täyteen. Lisäksi lihansyöjäystävät ja -sukulaiset ovat aina kiitelleet kasvisruokia, joita olemme tehneet. Toivottavasti pitopalvelu onnistuu yhtä hyvin Kasvisgratiini muuten aiheuttaa minullekin kylmiä väreitä...!

Mukava kuulla, että kaikki on sujunut. Me aiomme siis pitää häät Brinkhallissa ja siellä on pitopalveluna unica-juhlat. Voisin sellaista vielä kysellä, että millaisia menuvaihtoehtoja teille tarjottiin ja minkä hintaisia? Mitä kaikkea hintaan kuuluu, paitsi ruuat siis? Luuletko, että onnistuu hyvin vaikeamman (kasvis)menun toteutus? Ja kiitos kovasti avusta!!!

NeRi! Tuleeko ruokanne kuitenkin unica-juhlilta? Jos, niin miten yhteistyö unican kanssa on sujunut? Olivatko joustavia ruokalistan suhteen?

Onko kokemuksia muista Turun maistraatin vihkijöistä, millaisia ovat olleet? Meidän pitäisi päättää, kehen otamme yhteyttä, kun etsimme vihkijää juhlapaikalle (kesälle 2009). Siljamäen lisäksi Raija Ahvamaa ja Mirja Kainu vihkivät maistraatin ulkopuolella.

Kiitos suuresti Neevee:) Pitääpä käydä katsomassa, että miltä näyttää. Ajateltiin tehdä kesäretki Kakskertaan samalla, kun ei olla koskaan käyty siellä muutenkaan. 2009 kesälle saanee siis vielä paikan varattua. Jos vaan saa tuon miehenkin innostumaan... Olisi mukava vielä kuulla niistä tarjoiluista, jos joku tietää. Että mitä maksaa ja onko ollut hyvää ruokaa.

Kiitos paljon! Tuosta oli paljon apua:) Satutko tietämään, kuinka varattu paikka on, eli kuinka ajoissa pitää olla liikkeellä varaamassa? Ja minuakin kiinnostaisivat ne yhteystiedot:) Meille on varmaan tulossa max 70 henkeä, joten paikka voisi sikäli olla sopiva.

Kiitos paljon tiedosta:) Kaikki tieto kiinnostaa! Aika hyvältähän tuo paikka kuulostaa. Mitä tarkoittaa tässä tapauksessa "rähjäinen"? Ajan patinaa vai kuluneisuutta vai likaa? Vanhalta saa näyttää mutta ei sotkuiselta:) Millaiset kalusteet olivat, entä puutarha? Oliko ruoka hyvää? (Jos se nyt vielä silloin oli unican juhlien hoidossa niin kuin on nyt). Ainiin, ja osaatko sanoa yhtään paljonko vieraita oli? Tulipas paljon kysymyksiä. Mutta olisi mukava viisastua, ja tuosta paikasta on harvalla kerrottavaa.

Olisi mukava kuulla uutta tietoa Brinkhallista. Onko joku viettämässä siellä häitään ensi kesänä? Millaista ruoka on ollut, mitä on tullut maksamaan, miten vieraat ovat mahtuneet? Kaikki tieto olisi tervetullutta:)

Jos jotakuta vielä kiinnostaa tieto Solkullasta, niin nyt olisi sitä saatavilla. Eli tilavuokra on 600 euroa, ja on "erittäin suositeltavaa", että tarjoilut tilataan heiltä myös. Tarjoilujen hinnat ovat todella kohtuulliset, 20-35 euroa hengeltä. Omat juomat saa tuoda. Hintaan kuuluu kattaus ja siivous. Juhlissa on käytössä yksi suuri sali, pienempi huone ja aula, jossa on takka. Ikkunat ovat suuret ja puutarha on kaunis, ja se on tietenkin käytettävissä myös.

Jokainenhan tietenkin järjestää omat häänsä sellaisiksi, kuin parhaaksi kokee, ja ymmärrän hyvin, etteivät kaikki halua/voi käyttää alkoholia. Itsestäni saattaisi tuntua vähän kummalliselta häissä, joissa ei tarjottaisi alkoholia, ja omia häitäni en osaisi alkoholittomiksi kuvitella. Meillä alkoholin (yleensä varsin) kohtuullinen nauttiminen liittyy erityisiin hetkiin ja juhlatilanteisiin, ja kyllähän esimerkiksi se alkumalja mukavasti rentouttaa tunnelmaa. Usein kun ihmiset vain ovat niin kovin jäykkiä juhlatilanteissa, kun eivät tunne toisiaan hyvin yms. Ja täytyy sanoa, että usean ruokalajin ateria ilman hyvää viiniä on minulle vain puolikas nautintoa, mutta toki asian voi kokea toisinkin. Huonoa viiniä ei ole tarkoitus ostaa Sekä minun että tulevan mieheni suvussa on myös ihmisiä, jotka eivät käytä alkoholia, mutta he ovat sitten juomatta, se ei hääjärjestelyihin tule vaikuttamaan.

Hei! Tämä ketju vaikuttaa oikealta paikalta minulle, vaikka en tiedä, voiko uskonnollista suuntaustani varsinaisesti aivan pakanalliseksi sanoa. Osuimme mieheni kanssa kerran vahingossa pakanahäihin, faces-festareilla, Roots village -alkukylässä. Vihkijänä oli shamaani, joka suoritti monivaiheisen ja kiinnostavan vihkimisrituaalin. Emme nähneet koko rituaalia, mutta teltassa eli seremoniatiipiissä se tapahtui, hääpari ja vihkijä olivat keskellä, vieraat ympärillä. Lopuksi muistaakseni vieraat suutelivat toisiaan ja jaettiin ruokaa/juomaa. Ikäväkseni en muista kunnolla, kun tuosta on aika pitkä aika. Mutta tällainen muinaissuomalainen kaava on siis olemassa, oletan.

En ole millään tavalla meikkaamista vastaan - hyvintehty meikki varmasti kaunistaa ihmisen kuin ihmisen. Sen sijaan vierastan kovasti ajatusta, että kohteliaisuus muita kohtaan vaatisi meikkaamista. Toisten huomioon ottaminen vaatii ystävällisyyttä ja hyvää käytöstä, ei meikkaamista. Tietenkin on mukavaa kohdata kauniita ihmisiä, mutta en koskaan ole kokenut meikkaamattomuutta tms. epäkohteliaaksi, mutta ikävistä sanoista tai tylyydestä pahoitan kyllä mieleni vaikkapa kaupan kassalla. Itselleni sen sijaan hiusten laittaminen on tärkeää, mutta sitäkään en koe tekeväni erityisesti muita miellyttääkseni. Onpa vain itselläni mukavampi olla kauniissa hiuksissa. Jos joku kokee ulkonäkönsä toisin, niin tehköön sen mukaisesti. Häihin tosiaan aion hiukan meikata. Kun kerran siltä tuntuu:)

Minua myös kiinnostaisi kovasti kaikki informaatio Solkullasta:) Ja Elfvikistä myös. Paljonko vieraita teillä on ollut Elfvikissä? Olen kuullut, että mahtuisi 50, mutta jostain myös, että 80.

Heipähei. Itse en arkena meikkaa ollenkaan, korkeintaan saatan sipaista puuteria silloin tällöin. Häihini aion meikata kevyesti, sen verran että tulee juhlava olo ja kasvot "sointuvat yhteen" puvun ja kampauksen kanssa. Mutta ymmärrän kyllä hyvin ajatuksen siitä, ettei halua meikata häihin. Itsekään en halua prinsessamekkoa tai hiuslisäkkeitä tms. sillä perusteella, että ne eivät tunnu minulta.

En kyllä ollut mitään kihlajaisia suunnitellut, mutta näytämmepä juhlivan Äitini siis halusi, että kutsuttaisiin joitain sukulaisia käymään meille ja sitten ravintolaan syömään. Tuleepa vähän kotimaanmatkailua samalla heille, kun asumme eri kaupungissa kuin sukulaiset. Kyseessä ovat siis minun sukulaiseni. Miehen puolella emme taida järjestää mitään, kun tämän perhe&sukulaiset asuvat kaukana ja on taas pitkä aika siihen, kun olemme menossa käymään.

Luulin sen olevan, mutta totesin, että mieheni nimi onkin paljon harvinaisempi kuin omani. Omanikaan ei kuitenkaan yleisimmästä päästä ole. En osaa sanoa, miten kokisin tilanteen, jos itsellä olisi tosi tavallinen nimi, olisinko halukas vaihtamaan. Nyt en siis ole. Kokonimikaimoja en usko itselläni Suomessa olevan, ja kyllä se minusta on mukavaa, sillä yleisesti ottaen pidän erikoisemmista etu- ja sukunimistä. Mutta kyllä lopulta oman sukunimen tärkeyteen taitavat vaikuttaa enemmän muut seikat kuin harvinaisuus.

Aion pitää oman nimeni, se on aina ollut selvää. Uskonpa, että mieskin pitää omansa. Sukunimeni on osa identiteettiäni ja mielestäni kaunis. Yksi tärkeä syy nimen pitämiseen on myös se, että se sopii yhteen etunimeni kanssa toisin kuin miehen suomalainen sukunimi. Ihan mielelläni liityn sukunimeni puolesta isääni, mutta en kyllä koe, että nimeni mitenkään olisi hänen, yhtälaillahan se on ollut minun koko elämäni ajan. Kyllä tässä varmaan vaikuttaa sekin, että äitini otti kaksiosaisen nimen aikanaan ja tiputti siitä miehen eli isäni nimen pois heti, kun se lain puolesta oli mahdollista. Eli olen tottunut eri sukunimellä kulkevaan äitiin enkä ole sitä kokenut mitenkään vaikeaksi asiaksi.

Olen ollut monta vuotta sitten morsiusneitona häissä, joita juhlittiin Övre Nybackassa. Hurmaava paikka:) Vierasmäärää en muista. Ruoka oli tarjolla kahden tuvan/salin välisessä pienemmässä huoneessa, josta sitten haettiin. Seisova pöytä, siis Ja tanssittiin siinä toisessa salissa, hyvin mahtui muistaakseni. Tanssi taisi tosin olla aika myöhään, niin että osa vieraista oli jo lähtenyt. Lahjapöytä oli eteisessä/siinä tilassa, josta tullaan saleihin. Ja vieraat käteltiin portailla.