Fröken Strand

Muistaakseni hintakattona oli 800€, kun katselin pukuja ja löysin sitten mieleisen 450€ hintaan. Kengät löytyivät jämäparina Sokokselta alennushyllystä: 12,50€!!!!!! Olin valmis pistämään niihin sen vajaat 100€, mitä hääkengistä yleensä pyydetään. Tiara oli jotakin reilut 20€. Sekin oli hääliikkeen alessa. Maistraattipukuni, mustaa sillkkiä, maksoi Stockalla 48€! Alkuperäisestä hinnasta oli jo 60% alennus ja etumuksesta puuttui yksi nappi (helposti korjattavissa), joten myyjä laski hintaa vielä 10%. Kaikkiin olin valmis laittamaan enemmän kuin lopulta maksoin.

Todella tyylikäs puku Jaanuli!

Tämä on nyt kyllä täysin OT, mutta mikä ihmeen infopiste? Ymmärrän kyllä, että esim. messuilla tai jossakin isossa tapahtumassa - konsertissa tms. - on infopiste. Mutta häissä????

Liza Minelli - huomaa morsiusneito ja bestman! Arkista eleganssia - Rosie O´Donnell ja Kelli Carpenter Elizabeth Taylor ja Richard Burton (1. tai 2. avioliitto) Elizabeth Taylor ja Eddie Fisher

Pääsen todennäköisesti luistamaan polttareista kuin koira veräjästä, sillä yksi kaaso on kiinni perhekiireissään, toinen vuorotyössään ja kolmas on mies, jonka en edes polttareita kuvittele järjestävänkään. Huh, huh! Hemmottelupolttaritkin tuntuvat sen verran tekemällä tehdyiltä, että mieluummin jätetään nekin väliin. Juhlitaan sitten häissämme kaikki yhdessä!

Ei tarvitse vaihtaa maistraatissa. Ylipäätäänhän avioliiton solmiminen, kuten kihlauskaan, ei edellytä sormusten vaihtoa - se on täysin vapaaehtoista. Tuo siunauksen yhteydessä tehtävä sormusten vaihto sitten taas riippuu papista: Jotkut suorastaan olettavat, että sormukset vaihdetaan vasta siunaustilaisuudessa ja jotkut taas eivät voi kuvitellakaan, että jo naimisissa oleva pari vaihtaisi vasta sitten sormuksia. Minä otan vihkisormuksen maistraatissa, sillä siellä me naimisiin menemmekin. Ja emme siis mene salaa, sillä kutsussakin tulemme kertomaan järjestelyistämme. Näin meillä.

En ole koskaan kirkkoon kuulunut, joten sikäli yksi ja sama, mutta lapsena tätä joutui koulumatkoilla katselemaan. Keskisuomalainen arkkitehtuuri näyttää täällä olevan melko hyvin edustettuna, joten: Palokan kirkko!

Huh, huh taas! Eilen törmäsimme sulhasen lapsuudenystävän äitiin. Tämä nainen oli kuullut häistämme ja alkoi ensitöikseen tiedustella, että "mikäs kiire teillä nyt oikein on". Sitten otti asiakseen pohtia, että onko sulhaseni ensimmäinen tuosta ystäväpiiristä, joka meni naimisiin: Muisti sitten "Kallen", joka meni 18-vuotiaana naimisiin ja erohan siitä tuli... Lopuksi sirkutti, että "kiva kun jotkut uskaltavat vielä mennä naimisiin, kun kaikki kuitenkin eroavat"!!! WTF!!!!!?????????? Ja kerrottakoon siis, että en ole koskaan aiemmin tavannutkaan tätä naista, joten aika kovaa tekstiä oli heittää tuntemattomalle, mikäli siinä oli kyse jonkin sortin (käsittämättömästä) huumorista. On tämä käsittämätöntä, kuinka joutuu selittelemään ratkaisuaan vieraille ihmisille! Ikää kuitenkin on sen verran, että muutama vuosikymmen takaperin olisin ollut jo auttamattomasti vanhapiika. Mihin on avioliiton arvostus kadonnut?

Meillä mennään näin: sulhanen on ev. lut. syntyjään ja minä taas ateisti, myöskin koko elämäni sitä ollut. Menemme maistraatissa naimisiin ja reilu kuukausi myöhemmin meillä on avioliiton siunaus sekä hääjuhla. No, muuta vaihtoehtoahan tuolle siviilivihkimiselle ei tietenkään olisi ollutkaan, siunaus meille tulee kompromissina, sillä mies haluaa kirkkohäät. Kumpikin saa oman osuutensa luopumatta millään lailla omasta maailmankatsomuksestaan.

Ja tämä se vasta totta onkin. Veit sanat suustani!

Näinhän se menee. Lisäksi ihmettelisin todella paljon, jos sulhaseni ei olisi halukas sitoutumaan minuun avioliiton muodossa, mutta lapsi olisi hänen mielestään tervetullut silti. Itse olisin sitä mieltä, että nyt on joku pahasti vialla. Tuttavapiirissä on pariskunta (40+ v.), jota elävät kuin aviopari - heillä on omakotitalo, kaksi lasta ym., mutta eivät ole menneet naimisiin. Tästä pariskunnasta mies on huomattavasti varakkaampi kuin nainen. Talon omistussuhteita en tiedä, eikä se minulle kuulukaan, mutta ikävä tilanne naiselle tulisi, jos mies haluaisi erota tai jopa mies kuolisi. Epäilen, että naisella tuskin olisi varaa maksaa perintöveroja, jos heillä olisi esim. testamentti turvaamassa tulevaisuutta. Ja oudointa on se, että virallisesti tuo pariskunta on vain kaksi aikuista ihmistä, jotka sattuvat asumaan samassa osoitteessa. He eivät ole toistensa lähiomaisia, vaikka muuten kaikki niiden tunnusmerkit täyttävätkin. Heidän asiansa ja valintansa eivät minulle tietenkään kuulu, mutta en voisi ikinä kuvitella itseäni samaan tilanteeseen. Meille ensin avioliitto, sitten vasta lapsi ja asuntolaina.

Vieläkö hääpari saa Stockalta kutsukorttien väliin laitettavia pikkukortteja, jotka kertovat lahjalistasta tavaratalossa? Joku kirjoitti joskus 2 vuotta sitten tässä keskustelussa saaneensa noita kortteja. Aiomme tehdä lahjalistamme Stockmannille, mutta kuinka ilmoittaa siitä? Emme halua runoja, sillä kutsutekstiin ne eivät sovi. Mukaan ei myöskään tule juhlaohjesääntöä tms. Jos emme ilmoita lahjalistasta, niin ei sitä kukaan silloin keksi edes olevan olemassa. Ilmoittautumiset tulevat meille, mutta siinä vaiheessa (2 viikkoa ennen juhlaa) lahjat on jo varmasti ostettu. Ja lopputuloksena on 17 leivänpaahdinta ja 25 kahvinkeitintä...

Kävimme maistraatissa täyttämässä esteidentutkintalomakkeen 28.11. ja vihkiminen on 29.2.2008. Eli 3 kk ja yksi päivä oli välissä.

Ei olla pidetty mitenkään salaisuutena. Kihloissa kuitenkin ollaan ihan julkisesti, joten kyllä siinä tyhmemmänkin pitäisi ymmärtää, että häät ovat tulossa ennemmin tai myöhemmin! ;D

Tässä jo suunnitelmat muuttuivat, naimisiin menemmekin jo 29.2. ja juhlat+siunaus on silloin 5.4. Mutta tarkoitin siis sitä, että ihmettelivät, miksi menemme naimisiin "vasta" juhlien aattona. Kuulemma yleensä :-? näissä tilanteissa naimisiin mennään vuosi tai viimeistään puoli vuotta ennen siunausta. Ilmeisesti ongelma oli heillä siinä, ettei tuo naimisiinmenomme näkyisi vielä tuossa vaiheessa rekistereissä, joten meidän pitäisi ottaa vihkitodistus mukaan kirkkoon. Tai no, mikä ongelma se nyt olisi...

Törmäsin tuohon samaan asiaan itsekin. Olin myös heidän suuntaansa yhteydessä kesällä, jolloin sain kuulla, että varauksia vuodelle 2008 voi tehdä vasta marras-joulukuussa. No, soitin kuitenkin 11. lokakuuta maistraattiin ja sain varattua ajan karkauspäivälle 2008! Ja ko. päivältä oli kuulemma jo neljä aikaa mennyt... Onneksi kuitenkin aikoja oli siis vielä vapaana, emmekä joutuneet vaihtamaan päivää, mutta hieman ikävän kuvan se toiminnasta antoi. Lisäksi varauksen vastaanottanut virkailija otti asiakseen kertoa moneen otteeseen, että vihkiminen kestää todellakin vain kaksi minuuttia!!! Emmeköhän me sen jo tiedä... Tuli vain jotenkin sellainen tunne, että "oletteko te nyt aivan varmoja, että haluatte mennä täällä naimisiin". :-/ No, tuota päivää ei voi pilata kukaan! Tällä viikolla olisi tarkoitus mennä hoitamaan esteiden tutkinta.

Veikkaanpa juuri tuota. Ainakaan käräjäoikeuden nettisivuilla ei tuota palvelua kyllä edes mainosteta, en siitä edes löytänyt mitään mainintaa. Toisaalta en ole varma, haluanko elämäni tärkeinpänä päivänä jonottaa ensin turvatarkastukseen ja sen jälkeen väistellä pikkurikollisia. Toisaalta hieman erilaisen vihkimisen siitä varmasti saisi...

Hyvin sanottu! Olen täysin samaa mieltä! Me toimimme samoin; läheistä sukua olevat lapset kutsutaan, sekä aivan pienet vauvat luonnollisesti voivat tulla äitinsä jatkeena (!), mutta kavereiden ja kaukaisempien sukulaisten lapset saavat jäädä kotiin. Emmehän me kaikkia sukulaisiakaan kutsu, vaan raja on johonkin vedettävä!

^ Kyllä minäkin laittaisin.

^Eivät ymmärrä... > Itse en ole mikään halailija vaan mieluusti vaan kättelisin, mutta kaiken maailman perhejuhlissa sitä aina joutu tahtomattaan rutisteltavaksi. Jotkut kyllä ymmärtävät vain kätellä, mutta toiset taas sitten ovat, no... Eli minä ainakin aion vain kätellä. Toivotaan, että onnittelijatkin ovat samoilla linjoilla!

Tuskinpa nyt mitenkään loukkaantuisin tai ainakaan jättäisin menemättä, jos kutsua ei häihin tulisi, mutta vähintäänkin ihmettelisin. Pidän hiukan erikoisena ajatusta, että oikeasti läheiset, rakkaat ystävät laitetaan maksamaan polttarikulut, mutta jätetään heidät pois häistä, jotta se-maija-serkun-kummin-kaiman-sedän-täti pääsee perheineen juhlimaan hääparia, jonka tapasi viimeksi sulhasen ollessa vaipoissa. Me ainakin lähdemme hääkutsuja lähettäessämme liikkeelle siitä ajatuksesta, ketkä oikeasti ovat läheisiä ihmisiä - riippumatta siitä, ovatko sukulaisia vai ystäviä. Samaten en oikein käsitä sitä, miksi pitäisi järjestää "kakkoshäät" - esim. grillibileet häiden jälkeen ei-kutsutuille vieraille. Jos ei ole rahaa kutsua kaikkia oikeisiin häihin, niin miten sitten yhtäkkiä voi olla kuitenkin varaa pitää bileet 50 hengelle kuukautta myöhemmin?!? :-? Meillä betman ainakin halusi tietää, ketkä ovat vieraslistalla, jotta säästytään noloilta tilanteilta. Jokainen tietenkin taas tavallaan, mutta kyllä polttarit ja häät kuuluvat samaan pakettiin. Ilman häitä kun ei edes olisi polttareita, joita viettää... :

^Meillä on hyvinkin samantyylinen tilanne, kompromissina kumpikin pitää omansa.

Onko kenelläkään ohjetta/vinkkejä jenkkityyliseen hääkakkuun? Eli siis sisältä kuivakakunomainen, mutta päällä hienot koristelut. Lähinnä siis kiinnostaa sen kakkupohjan ohje. Tässä kuvamallia....

Kyllä on häämarssi. Samoin myös loppuun tulee marssi. Tosin kai ne voi korvata jollakin muulla musiikilla, mikäli ei häämarsseja halua. Meille tulee Mendelssohn ja Wagner...

Minulla on todella ohut ja vaalea ho, joten tummat silmänaluset näkyvät äärimmäisen helposti. Olen ratkaissut ongelman näin: käytän hyvää silmänympärysvoidetta (Biotherm, Clinique...), Lumenen peitevoidepaletin sinisen neutraloijaa (aion ostaa tilalle Blascon vastaavan, on kuulemma parempi), jonka päälle Blascon meikkivoidetta. Lopuksi L'orealin valokynää ja Cliniquen puuteria. Ja näiden kanssa ei tietenkään pidä liioitella, jottei lopputulos ole nukkemainen. Peittää tummat renkaat hyvin ja kestää! Luomiväriksi tietty kannattaa valita myös sellainen sävy, joka ei korosta sinistä! Itsellä toimii parhaiten lievästi oranssiin taittava kullansävy.