Elwing

Meidän vihkijämme tulee olemaan tuttu käräjäoikeuden tuomari, joka tulee juhlapaikalle. Helsingissä käräjäoikeus on kuulemani mukaan muuttamassa, ja sinne on tarkoitus tehdä hieno juhlatila, en tosin tiedä milloin valmistuu. Tämän huhun olen kuullut isäpuoleltani joka on asianajaja.

Kävin maanantaina Hvittorpissa, ja emäntä sanoi että pianot kyllä viritetään säännöllisesti. Viinilasejakin on. Tanssista kysyessäni emäntä sanoi että mattojen päällä on sallittua.

Olin jenkeissä vaihtarina 96-97 17-vuotiaana. Silloin kyllä tuli eteen vaikka mitä "järkytyksiä". Oman avokin kanssa eroja on myös, mutta nyt hän on asunut täällä jo kuusi vuotta, ja erotkin ovat alkaneet lieventymään yhdessä asuessa. Asioita joita huomasin vaihtari vuotena: Ihmiset ovat todellakin yliystävällisiä USA:ssa (taitaa olla oikein klisee) eli joku suht tuntematon saattaa esittää kutsun tyyliin "seuraavan kerran kun meillä on bileet tule ihmeessä mukaan", mutta asiasta ei enää todennäköisesti tule myöhemmin puhetta. Heidän tapansa tervehtiä käyttäen etunimeä oli myös hämmentävä (tyyliin "hei Liisa"), koska minun oli erittäin vaikeaa muistaa kaikkien etunimiä. Sen lisäksi ihmiset tervehtivät vaikka emme olisi tunteneetkaan, esim koulun käytävillä. Suurin aito järkytys oli se, että heille 17-vuotias oli lapsi, kun minä taas olin Suomessa tottunut olemaan "aikuinen". Eli kontrolli oli kovaa siinä kenen kanssa menee ja mihin, eikä yöksi todellakaan saanut jäädä mihinkään. Ensimmäisen isäntäperheeni mielestä avokkini oli minulle liian vanha kumppani koska ikäero oli noin 3 vuotta Kuri oli muutenkin kovempaa lapsia kohtaan, eli vanhemmat olivat ehdottomia auktoriteetteja joiden kanssa ei paljoa voinut asioista keskustella. Suomessa (ainakin meidän perheessämme) on mielestäni yleensä demokraattisempi toimintatapa. Oman avokin kanssa eroja löytyy esim siitä, että emme osaa samoja lauluja. Siis sellaisia joita lauletaan ala-asteelta lähtien. Aluksi E:tä häiritsi Suomessa ihmisten epäystävällisyys, mutta nykyään hän on jo tottunut Tuon Niiinan mainitseman sukujen yhtenäisyyden huomasin kyllä myös Jenkeissä. Sukuun pidettiin tiiviisti yhteyttä vaikka välimatkaa olisi paljonkin. Toisaalta heille suku on myös ensisijainen turvaverkko (meillä taas valtio), joten senkin takia sukuun on tärkeää pitää yhteyttä... Jenkeissä myös melkein kaikki tuntuivat puuhaavan jotakin vapaaehtoistyötä, mutta mielestäni tämä on myös lähinnä siksi, että heillä ei ole samanlaista valtion ylläpitämää instituutiota kuin meillä. Juttua riittäisi pitkäänkin tästä aiheesta...

Kiitos hyvistä uutisista!! Eli nyt voin rauhallisin mielin odotella ensi tammikuuta jolloin varaus tod.näk vahvistuu ;D Miten olette muuten ajatelleet järjestää vieraiden kuljetuksen? Luulenpa että me saamme vieraat tuomaan paikalle itsensä, eli kaikki mahtuvat tuleviin autoihin, mutta vieraat todennäköisesti poistuvat eri aikoihin, joten se saattaa olla hieman ongelma. Ajattelin nakittaa jonkun tutun ajamaan edes takaisin lähimmälle ytv:n pysäkille juhlien jälkeen, kauankohan yksi ajolenkki mahtaa kestää? Vaihtoehtoisesti voi tietysti tilata takseja, mutta ajattelin ksutannuksen olevan tällöin liian suuri varsinkin kavereille. Ajatuksia/ideoita?

Hei! Oletteko kyselleet miten usein seurakunta "kaappaa" tilan omaan käyttöön? Eli millainen mahdollisuus vaikkapa heinäkuulta tilan vuokraavalle on saada pitää tila omissa hyppysissä?

Heips! El Gounasta kuulin että olisi todella pieni paikka. Hurghadan kartassa oli myös El Gounan kartta, ja siinä näytti tosiaan siltä kun paikassa olisi vain yksi Golf-kenttä ja kourallinen hotelleja. Tosin siihen kartaan ei oltu muuta laitettu kuin juuri nämä turistien kaipaamat jutut... Itse kuitenkin kuulemani perusteella menisin Shramiin, todennäköisesti enemmän elämää siellä.

Palasin juuri Hurghadasta viikon lomalta. Kohteena ei todellakaan näkemisen arvoinen, mutta me menimme äkkilähdöllä joten hinnasta suuri plussa Matkanjärjestäjä oli Detur. Tässä meidän kokemuksiamme: Todellakin ainoa mitä kohteessa voi tehdä on snorklata / sukeltaa. Valitettavasti vain viime viikko oli kovin tuulinen, ja tuuli oli erittäin kylmä (olen tosin kuullut että Hurghadassa tulee yleensäkin paljon). Rannalla ei todellakaan tehnyt mieli maata tuulen takia, vaan otimme aurinkoa hotellin uima-altaalla. Tosin altaan vesi oli niin kylmää että edes lapset eivät siellä uineet, eli uiminen jäi meiltä kokonaan väliin (hotelli oli Empire, joka oli mielestämme ok). Menimme kyllä snorklausretkelle mukaan, mutta olimme niin jäässä ettei uimisesta tullut mitään, vaikka itse vesi oli ok lämmintä. Kyllä vedessäkin hieman viileä tuli mutta pystyi kumminkin olemaan pidempääkin. Onneksi tiesin paljon kohteesta jo etukäteen, muuten olisin varmasti ollut hyvin pettynyt kuten moni muu kanssamatkustaja (kone oli paluumatkalla myöhässä joten juttelin muutamien kanssa odotellessa). Useampikin nyökytteli kun joku sanoi ettei tarvitse enää sinne mennä uudelleen... Itse kylä on 60 000 asukkaan hiekkakuoppa. Julkista rantaa ei juurikaan ole, vaan hotelleilla on omat rannat. Mitään rantapromenadeja ei oppaan mukaan ole. Rakenteilla näytti olevan jonkinlaisia puistikoitakin, koska luonnostaan siellä ei kasva yhtään mitään. Kokemukseni mukaan Egyptissä syödään pitsaa ja pastaa Tosin emme kauhiasti yrittäneet löytää hyviä ravintoloita, mutta hotellin ravintolasta ja läheisistä muista tuntui saavan pelkästään turisteille tarkoitettua bulkkiruokaa. Ainakin kasvissyöjälle heikko paikka ruuan suhteen, koska ravintoloissa ainoat kasvikset olivat kurkku, porkkana ja tomaatti... Me emme löytäneet Hurghadasta mitään ostamisen arvoista. Turistirojua myyvät enimmäkseen. Baareissa emme käyneet (pikkuveli 15v). Pikkuveli sairastui vatsatautiin ja ripuloi vähän yli vuorokauden. Kuulemma 80-85% sairastuu. Me desinfioimme kädet aina ennen ruokailua, mutta ei näyttänyt auttavan. Tosin minä en sairastunut ollenkaan (paitsi viimeisenä yönä oli hieman hassu olo vatsassa, mutta meni muutamassa tunnissa ohi). Opas suositteli meille antinal(?)-merkkisiä antibiootteja hoidoksi, koska taudin aiheuttaa bakteeri. Lääkettä sai apteekista ilman reseptiä (kuten myös viagraa : ). Kävimme retkellä Luxorissa ja se oli matkamme paras anti. Siellä olisimme viihtyneet vaikka koko viikonkin. Jos menisin uudelleen niin kohde olisi varmasti Luxor, vaikka siellä ei tietysti snorklaaminen onnistu, mutta ainahan voisi tehdä päiväretken Hurghadaan... Emme käyneet Kairossa, mutta monet sille retkelle osallistujat eivät pitäneet siitä ollenkaan. Toiset taas tykkäsivät, eli ei ehkä kaikille suositeltava paikka. Eräs nainen (suomalainen joka oli asunut Egyptissä 20v) oli mennyt Kairoon käymään omatoimisesti paikallisella bussilla, jolloin hinnaksi oli tullut 54 puntaa (en muista oliko edestakaisin vai yksi suunta), eli noin 7euroa. Deturin järjestämä retki taasen maksoi noin 170 e. Tosin tietysti tuohon matkatoimiston järjestämään sisältyi muutakin kuin matkat, mutta jos vain rohkeutta ja kokemusta riittää, niin kannattaa varmasti harkita tuota paikallisbussia. Paras anti matkassa oli meille lämpö (tuulen suojassa) ja matka Luxoriin, sekä biljardin pelaaminen Tässä siis meidän kokemuksiamme 3-10.1.2004.

Menemme automatkalle akselille California-Arizona-New Mexico- Mexico. Toivottavasti siis... hääthän ovat vasta 1½ vuoden päästä. Saa nähdä onko sitä rahaakaan sitten... Matkakohde tällainen koska haluamme käydä sulhaseni kotikodissa CA:ssa, tapaamassa hänen siskoaan NM:ssä ja tätiä Arizonassa. Mexicoonkin olisi tarkoitus keritä, mutta katsotaan nyt paljonko saadaan matkakassaa säästettyä...

Olen juuri lähdössä myöskin äkkilähdöllä Egyptiin joka maksaa 418e/hlö. Tosin paikan päällä saa kulumaan juuri niin paljon rahaa kuin haluaa tietysti... Eli äkkilähtöä voisin myös suositella, jollei ole todella kiihkeä sesonki käynnissä (esim hiihtolomaviikolle voi olla vaikea saada paikkoja).

Saisikohan kirkossa pitää siviilivihkimisen? ;D Mies haluaisi paikaksi kirkon, vaikka emme kumpikaan usko mihinkään. Mies on vain vielä sen verran vähemmän vakaumuksellinen ei-uskoja, että hänelle kävisi vallan mainiosti kirkko hyvän akustiikan takia ;D Minulle kyllä kovasti sotii vakaumusta vastaan ainakin papin käyttö, mutta jos kirkkoa rakennuksena saisi käyttää mutta omaa siviilivihkijää, niin sitten ei haittaisi niin paljon. Tosin riippuu kyllä kirkon sisustuksesta haittaako vaiko eikö...

Mielestäni henkikirjoittajat tms voisi aivan hyvin "pakottaa" tekemään töitä viikonloppuisin. Joutuvathan papitkin! Tietysti siitä pitää saada myös työehtosopimuksen mukainen korvaus. Niin monien eri alojen työntekijät tekevät myös yötöitä tms, ettei mielestäni ole ollenkaan kohtuutonta käskeä lauantaisin keikoille, kunhan tosiaan pidetään huoli työntekijän oikeuksista.

Pimeys, pimeys, pimeys... Samaa tosin valittaa moni suomalainenkin, joten tuo sallittakoon. Täällä on asuttu jo 5 vuotta, ja tuntuu että vuosi vuodelta on vähemmän valittamisen aihetta, joko Suomi on kehittynyt positiivisesti, tai joku on sopeutunut Muutamia tuli kuitenkin mieleen: - Alkon suppea viinivalikoima ja monopoli. - ihmisten ilmeettömyys ja monotoninen puhetyyli - Ruokakauppojen suppeat valikoimat - byrokratia (tosin eipä ole omassa maassaan joutunut viisumia hakemaankaan...) - yritysten verotus - pieni ja vaikea kieli jonka oppimisesta ei ole hyötyä missään muualla kuin Suomessa (vieläkin kuulen että miksi en voisi olla ruotsalainen, kun kieli olisi niiiin paljon helpompaa...) - suomalaisten hiljaisuus ja epäsosiaalisuus Kyllähän noita näköjään löytyykin, mutta noista moni oli sellaisia, joista en ole kuullut suht pitkään aikaan. Toisaalta ei se USA:kaan täydellinen ole, ja nyt hän löytää sieltäkin aivan uusia vikoja vieraillessaan. Hyviä puolia Suomessa taas on - Julkinen liikenne - pitkät lomat - vanhempain etuudet - opiskelijalle ilmainen koulutus - ... kyllähän noitakin löytyy, mutta taisi mennä vähän off topic.

Meillä puhutaan englantia, eli avokin kotikieltä. Hän puhuu jo oikein mainiosti suomea, mutta minulle on kovin vaikeaa käyttää omaa kotimaista hänen kanssaan, kun on niin tottunut höpäjämään englanniksi. Enkä oikein koskaan tajua miten hyvin hän oikeasti suomea osaa, enkä tiedä mitä sanoja hän tietää, joten joko selitän liikaa tai liian vähän suomea käytettäessä. Me luemme kyllä yhdessä kirjoja suomeksi avokin kielitaidon parantamiseksi. Nyt on menossa Ronja ryövärintytär, jonka kieli on itseasiassa aika monimutkaista. Kannattaisi varmaankin lukea jotakin uudempaa, koska Ronjassa on paljon vanhaa kieltä. Tosin rikasta myös. Hänelle on ollut todella paljon hyötyä lukemisesta, koska yleensä hän ei näe kieltä paljonkaan kirjoitettuna, vaan ennemminkin puhuu.

Minullakin on USA:lainen mies, mutta kun mieskin on asustellut Suomessa jo 5 vuotta, niin hääsuunnitelmissa ei näy varmaankaan mitenkään tuo alkuperä, ellei sitten joitakin seremonian tärkeitä kohtia lausuta myös englanniksi... Kaverini meni kyllä muutama vuosi sitten naimisiin jenkin kanssa Suomessa, mutta muistaakseni heilläkään ei ollut mitään erityistä. Ellei jekkisukulaisia ja kielen vaihtoa lasketa. Minusta ei ole siis valitettavasti apua, joten mitäköhän minä tässä selitän... bing... riks.... tsäb...