Unda

Lasketaan luonnollisesti seurustelun aloittamisesta.

Ei kaduta. Tiesin tosin jo mieheni nimen ottaessa, että se ei ole se helpoin ratkaisu. Tyttönimeni on helppo yleinen suomalainen nimi, nykyistä sukunimeäni taas saa tavata joka paikassa ja näyttää kirjoituskin menevän usein väärin; konsonantit vaihtaa helposti paikkaa.. Mutta ei se mitään, ylpeänä kannan mieheni nimeä!

Kosinta ja ajankohta tuli täytenä yllätyksenä, tosin olimme aikaisemmin puhuneet avioliitosta ja siitä että kumpikin sitä haluaa jossakin vaiheessa.

Ehdottomasti B. Meillä painittiin tämän saman teeman kanssa reilu vuosi sitten, mutta olen näin jälkeenpäin ajatellen onnellinen, että päädyttiin rentoihin lavatanssihäihin järven rannalla, bileet jatkuivat saunoen ja grillaten aamuyöhön. Toimi meidän hääväkeen kuin häkä. Mutta toki jokaisen on arvioitava minkätyyppisiä vieraita on tulossa ym. Omasta mielestäni juhlapaikan vaihtaminen kesken iltaa ja jatkoille lähtö usein hajottaa porukkaa ja tunnelma saattaa lässähtää..

Meillä kuvauksen aikana ripsi välillä vähän vettä. Kuvat onnituivat kuitenkin mainiosti; käytimme hyväksi lähellä ollutta rantasaunan terassia ja katosta. Lisäksi kuvauspaikalla oli kirkkovene katoksessa, joten sielläkin sai kivasti kuvattua. Lisäksi minulla oli valkoinen iso häävarjo joten sen alle sovimme molemmat - ei kastuttu. Toki eri asia jos kaatamalla sataa vettä, mutta niin käy kuitenkin todella harvoin.

Meille oli ihan selvää, että kuvaajakin sai nauttia tarjoiluista. Teki pitkän päivän hienoa jälkeä.

Kyllä vain, käytin sitä joulukuussa Trash the dress - kuvauksissa. Suosittelen, ihana kokemus tuo kuvaus ja saimme upeita kuvia muistoksi. Häät olivat siis elokuussa, joten nyt on puvun kanssa kesäisiä ja talvisia kuvia.

Hollannista

UP!

Kataliina: upeita kuvia! Itsekin innostuin tasta trash the dress-ideasta kovasti. Niinpa tapasimme haakuvaajamme Joulun aikoihin uudestaan Suomessa (haat olivat siis elokuussa) ja saimme ihania talvisia kuvia! Suosittelen lampimasti kaikille.

Oikein hyvin sujui. Minulla oli melko pieni laahus, ja sitä oli kevyt siinä rannelenkissä kannatella. Ennen häätanssia vaihdoin lyhyen valkoisen mekon päälleni, jotta häätanssin chachachaa-kuviot sujuisivat ilman ongelmia ja muutenkin halusin loppuillaksi morsiamelle sopivan bilemekon. Pistäydyin se päällä yöllä saunassakin, mutta sen nyt on jo offtopic..

Meillekään ei tullut lainkaan kihlasormuksia. Vihki on leveämpi ja muutenkin sellainen malliltaan, ettei sen kanssa edes sopisi toista sormusta. Oikein tyytyväinen yhden sormuksen ratkaisuun.

Oikein tyytyväinen. Juuri minun tyylinen, yksinkertaisen tyylikäs. Kyllä sitä tulee ihailtua päivän aikana kerran jos toisenkin..

Minulla aivan valtava helpotus ja onnentunne päällä häiden jälkeen. Ei masiksesta tietoakaan, täysin päinvastoin. Hommaa oli niin paljon ja koko häitä edeltävän vuoden ollut joka päivä enemmän tai vähemmän hääpäivä mielessä, niin mahtava fiilishän se on kun juhlat saatiin superonnistuneesti juhlittua. Minusta tähän vaikuttaa myös paljon se kuinka itse on asennoitunut siihen hääpäivään. Masennus iskee varmasti jos eteenpäin mennään asenteella, että häiden jälkeen mikään ei enää tunnu miltään ja että se on se ELÄMÄN PARAS PÄIVÄ. Minusta se on yksi ihana päivä monien muiden joukossa. Toki toivon ja uskonkin, että ihan yhtä ihania päiviä tulee vastaan elämässä vielä useitakin.

Kyllä vain, tosin en matkalla alttarille vaan seremoniapaikalle järven rannalla. Olin itsekin todella yllättynyt, mutta olo oli vaan niin rento ja ihana, ei siinä muuta kuin hymyilyttänyt.