-Hemuli-

Mina taas valitsisin toisin pain . Melartin oli meilla ehdolla sisaantulomarssiksi varsinkin sen hienon alkufanfaarin takia (kunnon merkki vieraille, etta nyt se alkaa ja Prinsessa Ruusunen saapuu) ja ainakin ulkomailla on tottunut kuulemaan Mendelssohnin aina vihkimisen lopussa. Minulle tulee Mendelssohnista aina sellainen olo, etta "huh huh, nyt se on ohi, helpottaa ja uskaltaa jo hymyilla leveasti ;D" ja sekin on aika nopeatempoinen ja reipas... Mutta molempia taidetaan kayttaa seka vihkimisen alussa etta lopussa - taitaa olla ihan makuasia.

Myos kutsun tekstissa. Meilla tosin tehtiin nain ihan siita syysta, etta Englannissa jokaikiseen korttiin ja kutsuun kirjoitetaan aina saajan nimi, ja halusimme suomalaisten kutsujen olevan edes suunnilleen samanlaiset. Minusta se on silti kiva persoonallinen yksityiskohta.

Haamarssin ei tietenkaan ole mikaan pakko olla se tavallinen, mutta vahan ihmetyttaa, miten jotkut valitsevat musiikkiansa pelkastaan silla perusteella, etta olisivat jotenkin erilaisia. Muutamista ns. erikoisemmista marsseista on myos vahitellen tulossa aika tavallisia, esim. Pachelbelin Kaanon ja Hakanpaan Trumpettisavelma ovat sellaisia, joita kuulee usein. On tietenkin hienoa, etta ihan varsinaisten haamarssienkin valikoima kasvaa, luulisi olevan kanttoreillekin vahan mielenkiintoisempaa soittaa laajempaa ohjelmistoa. Itse halusin ehdottomasti uruilla soitetut marssit ja valitsimme ne ihan sen mukaan, mista pidimme eniten. Meille tulee alkuun harvinaisempi haamarssi (ihan haamarssiksi ja uruille savelletty, mutta en ollut koskaan ennen kuullut sita) ja loppuun aika tavallinen Bachin Preludi C-duurissa. Kanttorimme on ollut todella avulias ja lupasi etsia nuotit tahan harvinaisempaan ja opetella sen. Meilla oli vahvana ehdokkaana myos Prinsessa Ruusunen, mutta lopulta vaakakupissa painoi kuitenkin hieman se, etta valitsemamme marssi on harvinaisempi - mutta ennen kaikkea mielestamme Ruususta kauniimpi.

Meidankin juhlapaikalla on pitkat poydat ja penkit. Itse paatimme loihtia hieman ylimaaraista tilaa silla, etta kaytamme periaatteessa 10 hengen poytia, mutta laitamme jokaiseen vain 8 vierasta - on sitten hieman enemman tilaa nousta siita poydasta hameenkin kanssa. Isovanhemmille laitamme silti tuolit (ja niihin poytiin lyhyemmat penkit muille poydassa istuville). Penkit eivat siis haittaa ainakaan meita!

Tuosta rungon leveydesta ja timanttien koosta sen verran, etta mielestani isokivisesta sormuksesta tulee paljon siromman nakoinen juuri silla, etta se runko on siro ja kapea - en haluaisi karaatin kivea yhta leveaan runkoon! Itse ottaisin paljon mieluummin kapearunkoisen sormuksen hieman suuremmalla kivella kuin levean sormuksen, johon on istutettu kokonaan runkoon upotettu timantti. Osa naista julkkisten koruista on mauttoman suuria mohkaleita, mutta kylla sita blingia olla pitaa ;D, kohtuudella kuitenkin. Tykkasin tassa ketjussa Sienna Millerin, Debra Messingin, Pinkin ja Marcia Crossin sormuksista.

Kermakakku07 - sympatiat teille, toivottavasti asia hoituu! On kylla ihan uskomatonta, miten vaikeaa tallaisten papereiden saaminen voi olla. Ihmettelin itsekin, miten Suomesta saa esteettomyystodistuksen viikossa (saisi kai nopeamminkin, mutta tuo on ilmeisesti laissa saadetty minimiaika), mutta Briteissa siihen menee vahintaan 3 viikkoa - paperit tosiaan laitetaan johonkin maistraatin ilmoitustaululle nakyville, jos kenellakaan vaikka olisi jotain avioliittoa vastaan. Todella vanhanaikaista. Tulin nyt vain paivittamaan taman itse aloittamani ketjun omalta kannaltani, silla saimme eilen Suomesta esteettomyystodistuksen eli luvat on kunnossa! Jos kukaan miettii kirkollista vihkimista Suomessa, ei sen tarvitse olla yhtaan monimutkaisempaa kuin siviilivihkiminenkaan, meilla ainakaan ei voida edes puhua paperisodasta, sen verran helposti kaikki kavi. Omat tietoni loytyivat vanhan kotiseurakuntani rekisterista, ja sulhaselle toimitimme kaksi erillista paperia taalta Englannista - asia oli silla selva. Mitaan ei tarvinnut edes leimata eika kaantaa. Mitaan yleista kaytantoa tahan tosin ei taida olla, eli itse neuvoisin vain ottamaan yhteytta maistraattiin tai kirkkoherranvirastoon ajoissa (pidin itse huolta siita, etta puhuin aina saman henkilon kanssa ja lahetin paperit myos suoraan hanelle).

Kiitos Miu ! Ihastelen kihlaani edelleen paivittain, vaikka onhan se ollut sormessa jo vuoden paivat ;D. Parin kuukauden kuluttua saan sen vihkinkin yhdistelmaa taydentamaan.

Kihlassa 1 x 0.72ct ja 2 x 0.25ct, tulevassa vihkissa 3 x 0.03ct. Sulho valitsi ja osti kihlan itseltani salassa, eli ei tarvitse tulla tanne valittamaan isoista kivista - jonkun muun kallis maku ;D. Upeat ovat, enka vaihtaisi pois! Muoks. muistin vaarin, korjasin.

Minusta tuo on hyva idea, meilla tehtiin juuri nain! Aloitan alusta: asumme itse Englannissa, haat pidetaan Suomessa ja suurin osa vieraista matkustaa haihin itse asiassa taalta tai muualta ulkomailta, suomalaiset ovat siella vahemmistona. Sen takia paatimme pitaa polttarini Englannissa, jotta matkustamiset jakautuvat tasaisesti kaikkien osalle. Suomesta polttareihin lahtivat kaaso, toinen ystava ja siskoni eli aika pieni porukka, mutta toisaalta enpa muita kutsunutkaan.

Minulle kerrottiin Huiskulan puutarhasta (Suomen suurin ruusunkasvattaja?), ettei Suomesta saa ollenkaan noita Austin-ruusuja - ei edes ulkomailta tilattuna. Taalla Englannissa niita on joka paikassa, ja olisinkin halunnut kimppuuni juuri niita, mutta ei taida onnistua... tulkaa silti kertomaan, jos jostain loytyy!

WeeAngel - kokeilin Bootsissa myytavaa valkaisukynaa, muistaakseni Bootsin omaa merkkia. Siina oli kaksi eri geelia ja vaikka kaytin sita kaksi kertaa paivassa lahes kahden viikon ajan, en kylla huomannut hampaissani mitaan eroa. Pidempaan kuuriin ei riittanyt karsivallisyys. Whitestripsit toimivat ehdottomasti paremmin, ja Rembrandt-hammastahnakin oli kynaa parempi ja helppokayttoisempi vaihtoehto.

Mina tilasin omani taalta: http://www.discounthealthproducts.co.uk/Cr...ips_Supreme.htm. Maksu onnistuu Paypalin kautta, eli ei tarvitse olla kuin Paypal-tili, tosin sita varten taitaa tarvita edes jonkunlaisen kortin (omani ei ole luotto- vaan pankkikortti). Liuskat olivat aika edulliset ja toimitus suht nopea, paketti tuli USA:sta vaikka hinnat olivatkin "englanniksi" ;D. Hampaista tuli valkoisemmat ihan paivassa tai parissa, mutta olen joutunut ottamaan kolmen paivan kayton jalkeen vahan breikkia, koska alempaa rivistoa vihloo niin kovasti. Ajattelin kayttaa liuskakuurin toisen puolikkaan ensi viikolla, tai mahdollisesti kayttaa niita vain kerran paivassa, ei kahta kertaa. Silti mielestani edullinen ja toimiva tapa saada hampaista valkoisemmat!

Tapasimme papin jo viime syksyna, koska asumme ulkomailla ja olimme silloin Suomessa - vihkikaava on 2-kielinen ja halusimme keskustella siita. Kesalomat ja samalla vihkipappi varmistui helmikuussa, ja ollaan tassa kevaalla hiottu sita vihkikaavaa meille sopivaksi sahkopostin valityksella. Seuraavan kerran tavataan haita edeltavana paivana vihkiharjoituksen merkeissa!

Minakin tilasin Crest Whitestripseja, karsimattomana jo odotan etta paasisi kokeilemaan ;D (<- rivi valkoisia hampaita)! Asun Englannissa, joten en tieda mista Suomessa saa Rembrandtia, mutta taalla ainakin ihan samoista kaupoista kuin tavallistakin hammastahnaa, jopa supermarketit myyvat sita. Muistan nahneeni ainakin Stockmannin kemppariosastolla joskus monta vuotta sitten... Valmistaja on Oral-B ja se on sellaisessa hopeanvarisessa paketissa...

Minakin kokeilin ensin kynaa, mutta se oli varsinkin aamukiireessa aika hankalaa (kokeilin sellaista, jossa oli 2 eri geelia, ja niita piti sutia hampaisiin yksittain ja vuorottain ja antaa sitten kuivua suu auki...). Nyt kaytan Rembrandt-hammastahnaa, ja se toimii minulla ainakin paremmin kuin valkaisukyna. Rembrandt valkaisee peroksidilla eika siis vahingoita kiilletta - heti hampaat pestyani ne ovat aina selvasti valkoisemmat, mutta vaikutus ei tunnu kovin pitkaaikaiselta. Jonkun verran hampaani ovat ehka vaalenneet noin kuukauden kayton jalkeen. Mita nuo stripsit oikein ovat ja miten niita kaytetaan?

Osuin tahan ketjuun ja luin oman kommenttini viime vuodelta. Loysimme sitten papin, joka puhuu englantia niin suomalaisittain, etta vihkikaava vedetaankin melkein kokonaan suomeksi. Englanniksi tulee silti raamatunluku, virsi, sormusvalat ja runo, eli 2-kielista vihkimista aiotaan silti - mutta se onnistuu ilman kielitaitoista pappiakin. Eli alkaa stressatko, se on jarjestelykysymys vaan.

Kihlakuva?!? Pitaako semmoinenkin olla :? Haakuvat tulee totta kai, mutta etta kihlakuva... hmm, meilla tosin on heti kosinnan jalkeen itse otettuja kuvia, lasketaanko nama? En kylla silloin ajatellut, etta ne ovat kihlakuvia, muuten vaan otimme, kun kerran olimme lomamatkalla. Ja joku suomalainen Jouko otti toisenkin kuvan kun pyydettiin kauniisti ;D.

Kysyin kullalta, joka luetteli nama: - Lapin Kulta - poropaisti (tama tuli sujuvalla suomella brittisulholtani, joka ei muuten puhu kielta ollenkaan) - taivaan sinisyys - urheiluliikkeet ja Stadiumin vaatteet - Ruispalat ja Oltermanni - joulukinkku - jaakiekko ja luistinradat - saunaolut ja -makkara

Olen, meidan kutsuissa :-/. En edes tajunnut, etta vp:n pitaisi olla tietylla puolella kutsua, joten tuskin siita tulee sanomista. Mina en ainakaan rupea printtaamaan kaikkea uudestaan.

Mina liimasin tapettikannen kartonkiseen korttiin tavallista paperiliimaa vahvemmalla askarteluliimapuikolla (Power-Pritt, mutta onko silla Suomessa eri nimi?). Tuli siistia jalkea ja pysyy hyvin .

Jos kutsun mukana on juhlaohjesaanto/karttoja tms. lisatietoa, siihen yleensa laitetaan vaikka "Kerrotahan erikoisruokavalioista ilmoittautumisen yhteydessa". Jos kaikki vp-tiedot tulevat itse kutsukorttiin eika ylimaaraisia ohjeita laheteta, on ehka parempi, etta ilmoittautumiset ottava henkilo muistaa kysya tata tulemisestaan ilmoittavilta kuin etta ylimaaraista tekstia ruvetaan lisaamaan itse kutsuun.

Minulle tulee tallainen yhdistelma: Tuo ylempi trilogy-sormus on siis kihlani, sen viereen teetettiin hieman kaartuva silea sormus vihkiksi - tosin paadyin valitsemaan siihenkin kolme pienta timanttia.

Meidan vieraamme saavat tallaiset (ensimmaisessa kuvassa myos kirjekuori ja mukaan lahteva infolappunen):

Mina otin yhteytta vanhan kotiseurakuntani kirkkoherraan ja kysyin suoraan, osaisiko siella joku englantia. Kirkkoherra suositteli kielitaitoista pappia, ja varasimmekin hanet koska muita vaihtoehtoja ei ollut, mutta ikava kylla "kielitaitoinen" tassa tapauksessa tarkoitti ruotsia ja saksaa, ei englantia... Seurakunta kylla suhtautui toivomukseeni oikein ystavallisesti ja kyseinen pappikin tulee ihan mielellaan vihkimaan meidat kahdella kielella, mutta hanen rajallisen englannintaitonsa takia vihkikaavamme tulee loppujen lopuksi kuitenkin melkein kokonaan suomeksi. Vihkipappimme osaa kylla periaatteessa englantia ja pystyy keskustelemaan englanniksi, mutta lausuminen on niin suomalaista, etten tieda, ymmartavatko brittivieraat siita mitaan. (Stressasin tata aikani mutten jaksa enaa - sulhasen perhetta ja englantilaisia vieraita tama ei tunnu haittaavan.) Lisaamme vihkikaavaan englantia lahinna muiden lukemana - nain saamme molemmat kielet mukaan, mutta pappi ei joudu puhumaan kovin paljon englantia.

Meille ei tule runoja eika riimeja vaan hyvin yksinkertaisesti (mutta mielestani kauniisti) pelkkaa asiaa: Meillä on ilo kutsua teidät, xx ja xx, juhlimaan kanssamme hääpäiväämme perjantaina 27. heinäkuuta 2007. Meidät vihitään xx kirkossa klo xx ja sen jälkeen hääjuhlaa vietetään xx juhlasalissa. Hemuli ja sulhanen v.p. xx.xx mennessä