Isa

Olen antanut häälahjaksi rahaa 60-180 e välillä. (Jos olen mennyt yksin häihin, niin olen antanut reilut 60 e. ja kun olemme menneet koko perheen kanssa, niin olemme antaneet enemmän, eli sen 150-180 e.)

Minun mielestäni A kuullostaa paljon paremmalta juhlalta. Tyylikkäälle ja hyvää ruokaa :-)

Hyvin harva mies kosii tulevaa vaimoaan "elokuvamaisesti" (hieno illallinen, kynttilöitä, ruusuja, kaunista musaa tai joku hieno ulkomaalainen paikka, jossa ollaan lomalla yms.) ja juuri tyttöystävänsä haluamalla tavalla. Mitään kosintaa ei kai voi oikein pitää epäonnistuneena? Eikö tärkeintä pitäisi olla se viesti, että se toinen ihminen haluaa mennä juuri sinun kanssasi naimisiin? Mikä muu voisikaan olla tärkeämpää ja hienompaa? Minusta on jotenkin noloa olla pettynyt oman miehensä kosintaan. Minun mieheni kosi minua hyvin arkisesti keskellä yötä, kun olin nukkumassa jo yöunillani. Hän herätti minut ja kysyi, tulenko hänen vaimokseen? Minä olin ihan uninen, kun hän herätti minut kesken unieni ja sanoin, vain "joo, joo". Oliko kosinta romanttinen? Ei varmastikkaan, mutta en olisi halunnutkaan mitään yltiöromanttista kosintaa, koska inhoan turhaa imelyyttä. Nyt olemme olleet onnellisesti reilut 2-v. naimisissa

Tuohon kysymykseesi tuskin löytyy yhtä ja ainutta ja oikeaa vastausta Itse pidän lähes kaikkia keittoja arkisina häihin. Keitto sopii minusta hyvin esim. alkuruuaksi, mutta pelkkänä pääruokana se tuntuu minusta vaatimattomalta ja vähäiseltä , mutta nämä ovat minusta makuasioita. Jokainen panostaa häissänsä eri tavoin eri asioihin, jotka kokevat tärkeiksi. Joillekkin se on hyvä ja hieno ruoka, toisille hyvä bändi, jollekkin hieno hääpuku jne. Me taas satsasimme ennen kaikkea ruokaan ja maksoimme siitä aika lailla, mutta emme panostaneet niin paljoa taas muuhun, kuten hääautoon ja musiikkiin ja sormuksiin jne.

Meidän vihkipappimme jopa sanoi vihkimisen jälkeen miehelleni, että "nyt voit suudella vaimoasi. " ;-) ja näin tehtiin.

Minä pidän sormuksiani koko ajan sormessani. En ota niistä pois edes suihkussa, saunoessa, uidessa, leipoessa, siivotessa, puutarhatöitä tehdessäni jne. Valitsin sellaiset sormukset, jotka kestävät ja sopivat normaaliin elämään.

Minulla oli morsiuskimppuna 3 isoa valkoista kallaa. Sulhasella ja bestmanilla oli valkoiset minikallat vieheinä. Minun kimppuni maksoi noin 35 euroa ja vieheet 10 e/kpl. Vieheissä oli yksi kalla ja vihreä lehti alla. Oli todella kauniit. Useinmiten vieheet ovat samasta kukasta kuin morsiuskimpussa olevat kukat. Tämä ei ole tietenkään välttämätöntä.

Nämä kaikki tämän viimeisen sivun pukukuvat ovat aivan kamalia, mutta tuon tulisielun laittamassa kuvassa (tuo alimmainen punainen mekko vasemmalta) on aika kauniin mallinen leikkaus ja malli. Yksinkertainen ja kaunis puku muuten. (En välitä kyllä niistä kuvioista, linnuista ja muista) Punainen ja kuviollinen puku sopisi hyvin jollekkin Aasialaiselle morsiammelle värityksensä puolesta.

Meilläkään ei ollut minkäänlaisia leikkejä ja panostimme hyvään ruokaan ja juomaan, musiikkiin ja toisten ihmisten kanssa seurusteluun. Kukaan ei valittanut, että olemmepa nipoja tai häissämme on tylsää. Kaveripiirimme on sen verran suorapuheista porukkaa, että he kertovat oitis jos on tylsää ja ankeaa ;-) Häämme menivät hyvin ja rennosti ja kaikilla oli tosi kivaa aamuyöhön saakka. Tuskin kukaan kavereistammekaan olisi innostunut mistään leikeistä, koska suurin osa häävieraistamme oli yli 30-v. ja perheellistä porukkaa, joten leikkiä saa joka ikinen päivä omien lastensa kanssa ;-) ja monella tämän ikäisellä on takanaan jo 10-30 kpl kavereittensa hääjuhlia ja niissä monessa on aikoinaan ollut ne ihan samat leikit, joten niihinkin ehtii kyllästyä moneen kertaan. Se, ettei ole mitään leikkejä ei tee kestään ihmisestä nipoa tai huumorintajutonta tylsimystä. Meillä oli hauskaa ihan jutellen ja tanssien keskenämme, ei siihen mitään leikkejä tarvittu.

Meidän elokuisissa häissämme oli karkkibuffet erillisessä pöydässä. Tarjolla oli erilaisia vaahtokarkkeja, lakumattoja, geisha- ja fazerina suklaata, finlandia marmeladeja, salmiakkia ja muumi sydäntikkareita. Namut laitettiin tarjolle nätteihin kulhoihin ja purkkeihin. Viereen laitoimme marimekon automukit ja lautasliinoja, joihin lapset ja aikuiset saivat kerätä haluamiaan karkkeja. Tämä karkkibuffet oli tosi suosittu kaikkien vieraiden kesken ja lähes kaikki karkit loppuivat, vaikka olimmekin ostaneet niitä karkkeja lähes 100 e. edestä ;-)

Me laskemme sen siitä, että miten kauan aikaa olemme seurustelleet. Aviossa olemme olleet vasta kohta 3 kk.

Minulla on sileä ja 5mm leveä keltakultainen kihlasormus ja 5 mm leveä keltakultainen 5 timantin rivisormus. Yhdistelmä on hyvin perinteinen ja tylsä. En ole koskaan oikein pitänyt keltakullan väristä ja ostimme sormukset vain kuukautta ennen vihkimistä, joten ei ollut aikaa teetättää sormuksia (heinäkuussa ostimme sormukset ja elokuussa vihkiminen.) Sormieni pienuus aiheutti "ongelmia", koska sormukseni ovat kooltaan 15. Tämän koon sormuksia ei löytynyt mistään valmiina. Valkokultaisen ostamisessa minua pelotti se, että ne voivat tummua pian ja minulla ei ole aikaa ja halua viedä sormuksiani vähän väliä kultasepälle huoltoon. Olen muuten hopean ja valkokullan ystävä. Nyt olen sitten mielessäni hieman haaveillut kokonaan uusista valkokultaisista sormuksista. En tiedä kehtaanko sanoa miehelleni, että haluan kokonaan uudet sormukset ja jos ostaisimme uudet sormukset, niin mihin sitten nämä vanhat sormukset? Nämä minun keltakultaiset kihla-ja vihkisormukset eivät ole maksaneet kovinkaan paljoa. (Verrattuna täällä palstalla tuohon sormuksen hinta keskusteluun. Omani maksoivat yhteensä 600 e) Kaikesta sitä saakin aikaan "ongelman" ;-)

Minä en Mikki Hiiri albumeista tiedä, mutta mistä löytäisi kauniita ja hieman erilaisia valokuva-albumeita? Tarkoitan albumeita, joissa olisi jotakin muutakin väriä kuin valkoista ja vaaleanpunaista, kuva-aiheena jotakin muutakin, kuin kyyhkysiä, hevosvaljakoita, sydämiä, sormuksia tai muuta imelää. Haluaisin kauniin albumin, jossa olisi mieluiten silkkivälilehdet ja paljon kirjoitustilaa. Iso ja tukeva albumi.

Me emme myöskään polkaisseet kakkua leikatessa, koska mielestämme se on typerä tapa. Me emme muutenkaan leikkineet mitään leikkejä häissämme. Näin oli paljon parempi.

Pesetin oman hääpukuni oy pesu ab:ssa vartiokylässä. Puvun pesetys maksoi 46 euroa. Puku on melko puhdas. Muutama harmaa tahra jäi laahukseen ja itse puvun alaosaan. Niissä näkyy muutama sellainen harmaa kohta kurasta ja hiekasta meren rannalta, mutta onneksi nämä tahrat ovat puvun sisäpuolella, eivätkä siten näy puvussa päälle päin.